Naisten äänioikeus saatiin Suomessa vuoden 1906 yleislakolla?

Näin siis väittää Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth kolumnissaan lauantaina 9.3. ja teksti taisi olla näkyvissä digi-Hesarissa jo perjantai-iltana.

Kolumnin näkemys oli se, että suomalainen demokratia ei voi hyvin. Ottamatta nyt kantaa tuohon voi kuitenkin todeta, että väite vuoden 1906 yleislakosta ja sen syynä olleesta naisten äänioikeuden puuttumisesta on täyttä huuhaata ja kokeneelta toimittajalta käsittämätön näkemys. Ja yllättäen näytti Sanna Marin lainanneen tätä omassa viestissään viestipalvelu X:ssä. Marinin kohdalla erehtyminen lienee luonnollista, hänen tietonsa nyt historiasta eivät liene kaksiset.

Vuonna 1906 ei ollut yleislakkoa. Edellisenä syksynä oli suurlakko, mutta senkään perussyynä ei missään nimessä ollut vaatimus naisten äänioikeudesta. Suurlakko levisi Suomeen Venäjältä, jossa tyytymättömyys tsaaria ja pieleen mennyttä sotaa kohtaan kanavoitui lakkoiluksi ja mellakoinniksi. Meillä keskeisimpänä pontimena oli taas sorron lopettaminen ja perustuslaillisten oikeuksien palautus.

Suurlakko ei ollut edes yksinomaan työväenliikkeen voimannäyte, vaan lakkoiluun osallistui myös porvarillinen kansanosa. Äänioikeuden laajentaminen oli vain yksi vaatimus eikä suurlakko sinänsä tuonut vielä äänioikeutta naisille.

Oikeasti tässäkin on kyse lähes peruskoulutason asioista, mutta nähtävästi Suomi vain tyhmentyy, kun valtakunnan ykköslehden kolumnissakin väitetään mitä sattuu.

Juha Hytönen
Keskusta

Työkseen isänmaan toivoja opettava peruskonservatiivi kepulainen ja maalla asuva äijä itäisestä Suomesta. Kestävyysjuoksua lappu rinnassa vuodesta 1984 ja toivottavasti vielä pitkään eteenpäin. Spesiaalialoja historia ja maanpuolustus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu