Nuoret eivät hahmota valtioita, ilmansuuntia tai edes naapurikuntia. Miten tähän on päädytty?
On tietenkin selvää, että ainahan aikuiset katsovat nuorten olevan rappiolla tai itseään tyhmempiä. Mutta tietyissä asioissa tämä todella pitää paikkansa ja sellainen asia on tietämys maantiedosta.
Yläkouluikäinen nuori ei usein tiedä lainkaan ilmansuuntia, Suomen naapurivaltioita tai osaa sijoittaa karttapohjalle Ranskaa tai Saksaa. Moni ei tiedä, että Britannia on saarivaltio, Välimeren sijainti on useimmille täysin tuntematon eikä edes Israelin tai Ukrainan maantieteellinen sijainti ole kirkastunut jatkuvasta uutistulvasta huolimatta. Moni myös käy perheen kanssa lomalla Thaimaassa, mutta ei tiedä, missä tuo maa on.
Jopa oman kotikunnan naapurikunnat ovat hämärän peitossa ja itäsuomalainen nuori ei useinkaan tiedä, missäpäin Suomea on vaikkapa Oulu tai Vaasa ja mitä todennäköisemmin lännessä asuva ei tiedä, missä on Savonlinna tai Joensuu.
Olen hämmästellyt tätä kollegoiden kanssa vuosikausia. Mielestäni kuvaamani asiat ovat sellaisia, että yläkouluikäisen tulisi nämä kohtuullisesti hallita. Historiaa opettaessa joudun käyttämään yhä enemmän aikaa siihen, että oppilaille tulisi edes jokin maantieteellinen käsitys ennen kuin pääsemme itse tapahtumiin, syihin ja seurauksiin.
Olen 90-luvun puolivälissä opettanut alakoulussa, jolloin oli vielä oppiaineena maantieto. Silloin näitä asioita opiskeltiin ja myös osattiin. Tämän jälkeen aineeksi vaihtui sillisalaattiaine ympäristöoppi, tosin taidettiin palata vielä 2000-luvun alussa alakoulussakin maantietoon ja biologiaan, kunnes taas kymmenkunta vuotta sitten ympäristöoppiin.
Onkohan nyt niin, ettei ympäristöopissa enää opita lainkaan ylläkuvaamiani asioita? Ja kun yläkoulussa maantiedossakin keskitytään toisenlaisiin ja ilman muuta tärkeisiin sisältöihin, meille kasvaa nuoria, joille ei maailma ole tältä kantilta lainkaan hahmottunut.
Huomenna muuten aloitan kasiluokkalaisten kanssa fasismista ja Mussolinista. Kovin monet heistä eivät hahmota, missäpäin Eurooppaa on Italia.
Onpa surullista luettavaa: Lasten ja nuorten yleissivistyksenkin lienee korona-aika ja älylaitteet tuhonneet…
Opettajan ja vanhempien tehtävä siis entistäkin tärkeämmässä roolissa!
Ilmoita asiaton viesti
Digihurmoksesta kirjoitin vuonna 2017 matematiikka-alustalle :
”Jatkoa härpäkematematiikan arvosteluun, jota siis teen lähes mutu-asiantuntijana . Tämän päivän Hesarissa ollut turhautuneen opettajan kirjoitus ei ollut pelkästään matematiikasta vaan yleensä koko digivouhotuksesta, joka tulee loppumaan muutaman vuoden päästä , kun totaalinen romahdus koulutuksen tasossa tulee päivän valoon : Jonkun aikuisen on nyt uskallettava ´lyödä nyrkki pöytään´ , kerrottava näille alle viisikymppisille diginatiiviopettajille, että nyt tämä leikki lasten tulevaisuudella saa loppua.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005383842.html?fbclid=IwY2xjawFl4FlleHRuA2FlbQIxMQABHVBhIk1QQRbgyjHn1eQJMViXPYIPZw6_V1RqtZezNDBCWbQm8Pl7R268OA_aem_N_UAN01QUwrsM45RPE4TMA
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni on jäänyt ala-asteelta elävästi mieleen kun opettaja pyysi isolta kartalta osoittamaan euroopan ja aasian rajan. Useat oppilaat olivat jo näyttäneet rajan väärin. Sitten itselläni oli käsi pystyssä ja pääsin sen näyttämään. Lopputuloksena opettaja joutui kohdallanikin toteamaan – ”ja taas väärin!”
Ilmoita asiaton viesti
Ja miten sen sitten näytit?
Ilmoita asiaton viesti
Muistelisin, että kaakkois puoli oli se mikä meni useammalta pieleen. Kenties itseltänikin. Blogin esimerkkeihin nähden pidän tehtävää varsin haasteellisena, enkä itsekään siitä selviytyisi pilkun tarkasti tänäpäivänäkään. Ei varmasti moni muukaan. Tehtävässä auttaa jos muistaa tietyt spotit jotka jakavat euroopan ja aasian.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä kartta olekaan helppo oivaltaa kun tietää, että Turkki ja Kazakstan urheilevat Eurooppa-liigassa, tai Armenia ja Azerbaizan, sekä Israel.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten pitää opettajien katsoa peiliin, jos ei oppilaat saa tarvittavia tietoja – tuskin perusteiden opettaminen kiellettyä on.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyit ”miten tähän on päädytty”? Vastasit oikeastaan itse: siten, että maantietoa ei enää opeteta.
En kyllä ollut tietoinen moisesta heikkoudesta. Törmäsin siihen Kiinasssa ollessani, kun muuan kiinalainen kolleegani kysyi minulta voisiko työmatkan Meksikoon yhdistää helposti erään tapaamisen kanssa Turkissa. Hän oli osallistumassa konsernin kokoukseen Meksikossa ja omissa bisneksissämme oli asiaa Turkkiin.
Katsoin eilen Haluatko Miljonääriksi -ohjelmaa. Siinä noin 30-v. nainen vastasi kysymykseen ”Mikä ilmansuunta on etelän ja lännen välissä” kyllä oikein, mutta epäröi silmin nähden neljää annettua vaihtoehtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Epäröinti oli ehkä viisautta. Kyseessä oli rahakilpailu ja äkkinäinen väärä vastaus olisi tullut ”kalliiksi”. Olisin itsekin, ehkä, hetken miettinyt ennen vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni lipahdus ei vielä vie rahoja, koska vastaus pitää ”lukita” erikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Menee ohi aiheen mutta ”Haluatko miljonääriksi” on sinällään kilpailijalle paskamainen asetelma, sitä istuu studiovaloissa yleisön ja tv-kameroiden edessä ja tottumaton jännittää helposti paljonkin. Sitä alkaa epäilemään itseäänkin ja voi mennä lukkoon asioissa, jotka muissa olosuhteissa tulisivat sujuvasti ja itsestään selvästi.
Been there, done that.
Ilmoita asiaton viesti
Milloin olet siihen osallistunut? Löyyykö arkistosta vielä video? Paljonko voitit?
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida löytyä, oli Lasse Lehtisen aikaan joskus vuosituhannen taitteessa. En tarkalleen muista mutta olisko ollut 30 000 eur miinus verot. Joskus kännipäissäni siihen ilmoittauduin ja esikysymyksiin vastattiin näppäinpuhelimella, nopeimmat tietäjät saivat kutsun kisaan.
Noloa myöntää mutta en tiennyt oopperan Carmenin ammattia, toki heti perään se oli sellainen ”olisihantuopitänyttietää”-hetki. Kilpailemaan pääsin kun osasin panna Simpsoneiden perheenjäsenet ikäjärjestykseen muita nopeammin.
Ilmoita asiaton viesti
Oho! Onnittelut kisamenestyksestä!
Olisin tarvinnut ainakin viisi sekuntia tuohon Simpson-juttuun, ja Carmenin (minulle täysin tuntemattoman) ammatin googletin juuri äsken: teollisuustyöläinen tupakkafirmassa.
Kolmeenkymmeneen tonnin ei mennä ihan suit sait ainakaan paineisessa studiotilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse Lehtinen: ”Carmen, tuo kohtalokas nainen…”
Minä: ”Tupakka on koitunut monen kohtaloksi joten taisit juuri antaa minulle vihjeen…” Syvä tuijotus Lehtiseen jonka naama kuin kiveä.
Minä: ”Vastaan silti että majatalonpitäjä. Juu lukitaan vastaus.”
Jotenkin noin se meni.
Se tupakkajuttu jäi harmittamaan koska olin juuri vähän aikaisemmin vieraillut Espanjassa sikaritehtaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen nähnyt Lehtisen em. ohjelmassa ja hän muistaakseni väitti, että Neuvostoliitto tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa… pointtina tietenkin se, että valtiota nimeltä Neuvostoliitto ei ollut olemassakaan ennen vuotta 1922.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin. Väärä vastaus hyväksyttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko tuohon avuksi ihan tavallinen karttakirja ja siihen liittyvät maantiedon tehtävät?
Sama karttakirja pienenä apuna historian tunneilla, jos nyt sellaisia enää onkaan?
Karttakirja on aivan jotain muuta kuin näytölle avattu kartta. Se opettaa hahmottamaan missä mikin on.
Samalla se kertoo ko. alueesta hyvin paljon, jos osaa lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Luokan seinällä voisi olla suuri maailman kartta vanhaan tyyliin. Jo se auttaisi paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorison maailmassa interaktiivinen kartta, jossa valtiot pannaan ruudulla paikalleen, on varmasti luontevampi tapa ja todennäköisesti myös motivoivampi. Karttaa klikkaamalla löytää lisätiedot valtiosta.
Tällainen on koulussa käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko se seiskaluokalla, kun yläkoulussa kerrattiin Euroopan valtioita. Classroomissa tai kahootissa tai jossain oli ohjelma, jolla maat piti panna järjestykseen. Kyse on ennemmin siitä että onko oppi mennyt perille kuin siitä, etteikö sitä opetettaisi. Joensuun tai Savonlinnan paneminen kartalle tuottaa varmasti vaikeuksia monelle lounais-suomalaiselle aikuisellekin vaikka ilmansuunta on tiedossa. Blogistanissakin jotkut tuntuvat luulevan että sen saarivaltion nimi on Englanti. Yläkoululainen etsii tiedon mukanaan olevalla älylaitteelle sekunneissa, jos on tarvis.
En yhtään vähättele Hytösen kirjoittamaa, mutta maailma on silleen erilainen sitten meidän aikojemme että kaikki tuo tieto on konkreettisesti hyppysissä ja nuorten yleistietoon kuuluu pärjääminen Minecraftissa tai tietää, kuka on Lakko tai Herbalisti ja mitä thaikuutiota ne syövät.
Anekdoottina, keskustelin yhden opettajan kanssa ylä-astelaisten poikien vaikeudesta tuottaa pitkiä tekstejä. Hän sanoi että ”olisihan se hyvä osata vaikka tulevaisuudessahan tekoäly ne tuottaa”. Ilmiö näkyy jo nyt jollain blogisteillakin.
Ilmoita asiaton viesti
Pointti on nyt historian ymmärtämisen kannalta se, että jos yleistietoon kuuluu tietää jonkin TikTok-julkkiksen ruokavalio tai Minecraftissa pärjääminen, niin historiasta oppiaineena voidaan luopua. En minä eikä varmaan kukaan pysty saamaan aikaan mitään menneisyyden ymmärtämistä, jos lähtökohtaisesti joka kerta pitäisi ennen uuteen asiaan siirtymistä käyttää yksi tunti perusasioiden hahmottamiseen.
Juuri taannoin olin repiä pelihousuni, kun tajusin, että monella oppilaistani ei ollut hajuakaan, missä on Pietari tai Ahvenanmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli vielä mieleeni ylempänä mainitsemani Kiinan keissin lisäksi eräs tapaus USA:sta. Muuan keskustelukumppanini siellä kysyi 70-luvulla olinko peloissani Vietnamin sodan aikana. Kun sanoin, että tokihan kaikki sodat ovat pelottavia, mutta eihän se nyt Suomea koskenut. Hän tarkensi kysymystään sanoen: ”Etkö pelännyt, että sota laajenisi Suomen puolelle?”
Ilmoita asiaton viesti
Vaihto-oppilaana jenkeissä aina huvitti, kun porukka ei tiennyt maailmanhistorian tunneilla Euroopasta oikein mitään. Karttatehtävät oli aivan mahdottomia.
Toki toimii se toisinkin päin, kuinka moni eurooppalainen saisi Yhdysvaltojen osavaltiot paikoilleen ehkä jotain Kaliforniaa, Texasia ja Floridaa lukuun ottamatta? No ei valtaosa heistäkään osannut.
Ilmoita asiaton viesti
Tuubissa on pilapätkiä otsikolla Tyhmät Jenkit. Siinä afroamerikkalainen pukumies pohti pitkään, missä oli Berliinin muuri, ja päätyi siihen, että se oli Jerusalemissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä muistui mieleen vierailuni Tansaniassa. Porukka paikallisia kysyi, mistä tulemme. Vastattiin, että Suomesta. Missä Suomi on, kuului seuraava kysymys. Vastattiin, että kaukana pohjoisessa. Sitten porukasta eräs muisti että ai niin, sehän on siinä Tunisian vieressä.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tuntemani suomalainen Vaisala-yhtiön edustaja oli ekspatriaattina Brasilian Fortalezassa ja Suomen ulkoministeriö teki kartotusta Suomi-tietoisuudesta mm. Brasiliassa. Paikallinen konsulaatti oli antanut siellä oleskeleville suomalaisille lyhyen luettelon kysymyksistä, joita heitä pyydettiin esittämään Suomesta kadulla satunnaisille ihmisille.
Kaveri oli nauranut tilanteelle jo eukäteeen, mutta meni kuitenkin kysymään ensimmäistä kysymystä ”Missä Suomi sijaitsee”? Kaksi ensimmäistä ihmistä puisteli vain päätään, mutta kolmas alkoi pohtia asiaa ja vastasi sitten: ”Kun menette tätä katua eteenpäin ja käännytte seuraavasta risteyksestä vasemmalle, niin muistaaakseni se on siellä parin sadan metrin päässä.”
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tuntemani henkilö (biologi, opettaja, tutkija) oli ollut tutkijana samaisessa Tansaniassa, ja kertonut siellä paikallisille, että Suomessa talvella kävellään ja kalastetaan tai ajetaan jopa autoa järvenjäällä.
Joutui siitä huonoon valoon, kun valehtelee heille nyt tuommoista – järven päällä voisi ihminen mukamas kävellä tai ajella autoa – on huijari tai noita.
Asia meitä nauratti kun sitä kertoi, mutta vakavoitti pian, kun ymmärsimme, että Suomessa ollaan ihan yhtä yksinkertaisia. – jos ei asiaa itse ymmärrä, niin silloin kertoja valehtelee tai huijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä olisi tämä vanha juttu lappalaisesta kun etelän mies kysyi että mitä he tekevät kesällä kun on aina valoisaa niin lappalainen vastasi että…..
Ilmoita asiaton viesti
Lasse Lehtsestö taisi tulla mieleen kuinka uutisoitiin eräälle Rönkkö -nimiselle myönnetyn yliopistotason palkinto. Sain paljon peukutuksia kommenttiini ”Ei niitä, joita kerättiin kaasutettaviksi”.
Tietääkö muuten historian opettaja oliko suomalaisten sotureiden ”kaasuttamisella” vaikutusta Kristinan, joka oli Vaasan kuningasperheen jäsen vuodesta 1632 kääntymiseen katolisuuteen ja kieltäytymiseen avioliitosta jotka johtivat hänet luopumaan valtaistuimestaan ja muuttamaan Roomaan?
Ilmoita asiaton viesti
Nuoret eivät tiedä hahmota valtioita, ilmansuuntia tai edes naapurikuntia. Miten tähän on päädytty?
Varsin helposti.
1. Riittää tiukka malli, jossa ihmiset erottuvat ryhminä,
2. ja yksilöt eri ajanhetken tilanteisiin liittyen ja pysyvämpiluonteisestikin, tuon mukaisesti otettuna henkinä, …
Ja pippalot voi alkaa. Ei kun poppikset esille.
*
Voihan se olla, että luokittelun ja erottamisen välineet antavat toiminnan eväitä, mutta jos tähän välineavailemiseen ei reaalista uskoa eikä valmiuksia odotusten mukaisiin seurauksiin,… jäljelle jää joka tapauksessa väistämättä välinkäyttöä ken tähän kykenee, jolloin mukaan tulee ilmenvänä painovaikutuksen mukaista vastustusta, ja pakkoyhteyttä.
Kaikkia noita tarvitaan kentällä, ja parhaiten menee johdetusti, mihin soveltuu sama jakoontuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö oppimisen ensisijainen ehto ole ymmärtää käytännönhyötyä opitusta?
Tätä olen miettinyt opinnoista, että jos tieto on teoreettista eikä oleellinen osa päivittäistä elämää ja ymmärrystä, mitä hyötyä on silloin näistä opeista?
Eli innostamisen osana pitäisi olla käytännön asiat, ihminen ei opi mitään, jos ei ensin löydä syytä tavoitteilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ja ei. Eiköhän nyt jokainen opettaja motivoi oppilaitaan avaamalla sitä, mitä hyötyä oppiaineesta on. Historiassa ehkä selvimmin siinä, että ymmärtää oikeasti nykyisyyttä tietäessään taustat ja edeltävän kehityksen.
Mutta haluatko oikeasti hyötyä painottamalla unohtaa yleissivistyksen, jonka arvon mittaamisessa se käytännön hyöty on toissijaista? Tämän näkökulman ottamalla voitaisiin historia poistaa opetettavien aineiden joukosta.
Ilmoita asiaton viesti
Liian nuorella iällä ei vielä osaa hahmottaa mikä tulee olemaan hyödyllistä ja mikä ei. Omalla kohdallani jälkeenpäin voin kyseenalaistaa miksi meidän piti opetella 80 kasvin latinalaiset nimet ulkoa. (Ranunculus acer, fragaria vesca, maiantemum bifolium, anemone nemorosa …)
Ilmoita asiaton viesti
Toinen vastaava esimerkki oli ”Jaakobin poikien nimet”.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan Jaakobin poikien isän nimestä…
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ”en tartte tätä mihinkään, miksi mun pitää opiskella” on normaali ja ymmärrettävä reaktio nuorelta. Myöhemmin sitten useimmat ymmärtävät, että ei ne asiat olleet ihan turhia, vaikka ei omassa ammatissaan suoraan tarvitsisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän ei tarvinnut opetella kuin kasvien heimot: mykerökukkaiset eli compositae HKYL:ssä . Opettaja oli muuten jo Viipurissa aloittanut Heikki Väänänen joka oli tehnyt paljon alan kirjoja.. Tämä siis 1966-67 (koulu oli Wiipurista )
Oulunkylän kansakoulussa osasin Suomen vesistöreittejä esim. Pihlajaveden reitti..Veikkaan että nykykoululaiset eivät osaisi maamme vesistöreittejö 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Muistan hämärästi: Heinäveden reitti ja Viitasaaren reitti.
Pohjanmaan joista oli tehty muistiloru: Oulun siika pyhä kala lestiä veteli Kyröön.
Ilmoita asiaton viesti
Itse opin tuon: Oulun Siika Pyhä Kala Lesti Veteli Ähtävän Lapualta Kyröön.
Ilmoita asiaton viesti
Missä koulussa noin oli?. Ihan mielenkiinnosta. Yhteiskoulussa piti kyllä kerätä kasveja,ja merkitä tiedot latinankielelläkin,mutta muistaa ei tarvinnut.
Taitaa olla vieläkin tallessa.
Ilmoita asiaton viesti
HKYL= Helsingin kaksoisyhteislyseo (per, Viipurissa 1874 nimellä Viipurin Reaalilyseo).
Piti minunkin kirjoittaa se latinankielinen nimi mutta ulkoa ei tarvinnut muistaa kuin heimo latinaksi ja suomeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Samoja kokemuksia. Ja tämän takia eräkello soi päässä aina kun ainedidaktikko/kasvatustieteilijä alkaa paasaamaan ”siirtymisestä nippelitiedon opettamisesta kohti oppilaan omaa maailmaa lähellä olevia suuria linjoja”. Jos kasiluokkalainen ei osaa ilmansuuntien nimiä eikä tiedä miten ne kartalle sijoitetaan, ollaan ylevistä tavoitteista kovin kaukana. Jotain pitää raa’asti osata ihan ulkoakin, kaikkea ei voi koko aikaa tarkistaa Googlella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, vastaavasti 70-luvun alussa mentiin matematikassa hakoteille, kun opetettiin pelkästään joukko-oppia. Sitten herättiin huomaamaan moka, kun lapset eivät enää osanneet edes kertotaulua.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli peräti kymmenen vuoden harharetki.
Ilmoita asiaton viesti
Eilen haluatko miljonääriksi ohjelman nuorehko naiskilpailija ei tiennyt, missä joukkueessa jalkapalloilija Lucas Hradesky pelaa.
Itse olen aina nähnyt paremmaksi tietää vähän kaikesta, kuin paljon yhdestä. Ainakin se on tehnyt elämän helpommaksi.
Se, että nuori ei tiedä ilmansuuntia kertoo myös siitä, että liikunnan opetus on yksipuolistunut. Minun kouluaikanani suunnnistus kuului opetusohjelmaan. Suunistaminenhan ei onnistu, jos ilmansuunnat ovat hakusessa. Ei yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että jos Venäjä häiritsee GPS:ää, ihmiset eivät löydä kotiinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi kyseinen kilpailija ei tiennyt kuka annetuista vaihtoehdoista oli keksinyt kirjapainotaidon, vaan joutui kysymään sitä yleisöltä. Tuollaista tietämättömyyttä en olettaisi suomalaiselta aikuiselta. Kisaaja oli hyvin hämmästynyt, kun suurin osa yleisöstä nousi vastaamaan. (Mutta kyseisen pelaajan joukkuetta en olisi tiennyt eikä sellainen paljon kiinnostakaan.)
Ilmoita asiaton viesti
Luin joskus jonkun tuottajan haastattelun joka väitti, että Venäjä on ainoa paikka jossa ”Haluatko miljonääriksi” -formaatissa yleisö vastaa tahallaan ja kiusallaan väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kisakäytäntö on todella hidastempoinen verrattuna ainakin brittiversioon. Meikäläisellä tuotantoyhtiöllä lienee niin pieni budjetti, ettei rahaa haluta jakaa vauhdilla?
Ilmoita asiaton viesti
Maantieto on kautta vuosikymmenten ollut yksi käyttökelpoisimmista aihepiireistä tietokilpailuissa.
Haluatko miljonääriksi? Kiva! Aseta ensi töiksesi Välimeren saaret järjestykseen läntisimmästä alkaen:
Kypros, Mallorca, Kreeta, Sisilia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut kännykkää häiriönä omana aikana, mutta oppikirjat ja vihot oli täynnä piirrustuksia, risti nolla pelejä jne.
Kyllä pieni ihme että jotakin yläasteelta tarttui ylipäätään, välitunnit oli lähinnä kummelien viimeisimmän jakson naureskelua.
Kotiolot oli se jossa vanhemmat pakotti oppikirjoja lueskelemaan, vapaa-aika ei ennen alkanut kun vanhemmat oli tyytyväisiä. Näin jälkikäteen olen tästä kiitollinen, silloin harmitti kuin pientä oravaa.
Nykyisen vapaan kasvatuksen hedelmiä kuin kuuntelee päivittäin, onhan tuo surullista, päättelykyky ja tietopohja on aivan olematon. Kotoa tämä lähtee, saako sieltä eväät parempaan vai huonompaan elämään.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen tieto löytyi netistä:
https://millionaire.fandom.com/wiki/Janne_Salonen
Tuntuuko tutulta? Tämä kysymys on Jannelle.
Ilmoita asiaton viesti
OHO! Näköjään aika kultasi muistot, 10 000 mk.
Ilmoita asiaton viesti
Olet rikas mies, kun ero 10000:n ja 30000:n välillä ei paljon paina.;)
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja kyse olikin siis markoista, voitit siis 1600 euroa miinus verot.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin sanoen aika kultasi muistot. Ilmanko siitä ei ole mitään jäljellä, ihmettelinkin jo että mihin se kului.
Ilmoita asiaton viesti
Eipäs ruveta vähättelemään tai ilkkumaan.
Rahanarvonmuunnin kertoo, että 10000 mk vuonna 2000 vastaa nykyrahassa runsasta 2500 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon voinee laittaa vielä 10% päälle inflaatiota vuodesta 2000 vuoteen 2024.
Ilmoita asiaton viesti
Muunnin ottaa huomioon sekä elinkustannusindeksin että inflaation.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta vain vuoteen 2000 (postauksesi mukaan)
Ilmoita asiaton viesti
Käyttämäni Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin antaa summaksi tuon runsaan 2500 euroa kun taas Suomen Pankin rahanarvonmuunnin antaa summaksi ilmoittamasi vajaa 1600 euroa.
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat.
Tietokilpailuhan käytiin vuonna 2000.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, mielsin tuon vuoden 2000 kommentissasi vuodeksi 2020 ja tulkitsin erehdyksessä, että olit selvittänyt rahan arvon muutoksen vuosituhannen vaihteen tienoilta tuohon vuoteen 2020 asti.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen tieto haettiin kirjoista ja mm kirjastoista kun tentti oli edessä. Nähtiin vaivaa ja aivot joutui käsittelemään tiedon niin että se jäi mieleen.
Nyt se on Google ja älykänny, eikä tietoa käsitellä, se ei jää muistiin.
Olisi vallan mainiota jos tämän päivän opiskelijan saisi aikaan ennen nettiä ja kännyköitä…se tiedon haku olisi tehtävä ihan itse, se jää nimittäin mieleen, ei ole pelkästään hakukoneen tieto joka unohtuu kun se haetaan vain vastauksena, eikä sitä aivot käsittele kuin hetken …
Ilmoita asiaton viesti
Peruskoulun opetussuunnitelman käyttöönotto pelasti minut kasvien keräämiseltä, mutta vapaiden kesien kääntöpuolena on kasvioppi ollutkin sokea pisteeni ja suoranainen musta aukkoni jo puoli vuosisataa. Käytän mielelläni käsitettä ”heinä” ja asiayhteyden mukaan myös ”rikkaruoho”. Lintutuntemukseni on sentään kohtalainen, mutta ei sekään liity koulunkäyntiin, vaan jonkinasteiseen kiinnostukseeni. Pihatiellä hypähteli muutama päivä sitten töyhtötiainen!
Ilmoita asiaton viesti
Aika surkealta kuulostaa, maantiedon opiskelu ei paljoa vaadi ja luulisi historian kiinnostavan myös nykykoululaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Google vastaa kaikkeen mitä ei tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika invalidi on, jos joka ainoaan asiaan pitäisi olla välitön mahdollisuus googlettaa. Vaikka pubikeskusteluissa. Ja Googlenkin hakutulokset ovat sattumanvaraisia eikä siltä voi kysyä tarkkaa kysymystä. Pikemmin tekoäly on lähempänä sitä mitä esität.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää kyllä yhtyä kollegan huomioihin. Itse vertailin äskettäin vuoden 1994 ja 2024 lukion filosofian oppikirjoja. Jälkimmäisessä on tekstiä puolet vähemmän, kuvia on paljon, asiat väännetään mahdollisimman yksinkertaisesti rautalangasta ja perään tulee vielä tiivistelmät.
Ihan kuin kyseessä olisi aivan eri luokka-asteille tarkoitetut kirjat, vaikka lukiosta kyse kummassakin. Vanhalla asteikolla uusi kirja kuuluisi ehkä seiskaluokalle.
Odotan että seuraavaan kirjaan tarvitaan varmuuden vuoksi tavuviivat. Eli kyllä tässä jonkinlaiset tyhmennystalkoot on menossa, ei voi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän ilmastomaailmanlopun tuputtaminen korvaa nuo puutteet opetuksessa. Ja lätkäistään siihen vielä päälle sukupuolisekoittaminen, niin mitä noilla tiedoilla mielenterveystyökyvytön tarvitsisikaan? Thaimaaseen voi ostaa lomamatkan ilman tietoa siitä että missä se on.
Ilmoita asiaton viesti
Olin joskus tottunut siihen, etteivät naiset tietäneet mitään paikkojen sijainnista, eivät osanneet lukea karttoja, eivät tunteneet mittakaavoja sekä pitivät karttaa käsissään väärinpäin.
Nykyään pojilla on samat ongelmat. Suunnistamisesta ei tule myös mitään.
Syy on somekulttuurissa ja viihteessä, jotka vievät ajan turhuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Opetusalan ammattilaisena: Kertoisitko vaikka kolmekin pointia miten korjaisit tilannetta ja ongelmaa, jos sinulla olisi ”valta ja voima…?”
– Entä Arno?
Ilmoita asiaton viesti
Nopeasti vastataten a) opetussuunnitelmissa paluu hyväksi havaittuihin sisältöihin ja turha rönsyily kuten väkisin tehdyt monialaiset opintokokonaisuudet pois b) oppikirjoissa myös paluu vanhaan selkeään ja kattavaan tapaan esittää asiat c) oppilaille enemmän vastuuta opiskelusta ja turha paapominen pois.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
– Tulee myös mieleen lisääntynyt jaksamattomuus-aina uupumiseen, ja mielenterveysongelmiin saakka.
( Myös vanhemmilla työelämässä-jopa sairauseläkkeelle asti?)
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olet
1. Että maantieto ja luonnontieto palautettaisiin aineina?
2. Että ”tekoälyn” käyttö kiellettäisiin alkuunsa kouluissa?’
3. Että taskulaskimet kiellettäisiin alaluokilla (kunnes on opittu perusasiat kunnolla)?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtenä päivänä eduskunnan puhemies Halla-aho järjesti edustajille pukeutumiskoulutusta, seuraavana päivänä ruotsalaisaktivisteja osallistui eduskunnan portaikon punavärittämiseen ja kolmantena päivänä kansallisruotsalainen talousvaikuttaja antoi paikan päällä Suomelle viisi vuotta ja EU:lle tuskin sitäkään
Ilmoita asiaton viesti
Täydellinen valta antaa käsitteet. Minä olen keskusta. Valitkaa suunnat.
Ilmoita asiaton viesti
Halpa leipä
Ilmoita asiaton viesti
”Kovin monet heistä eivät hahmota, missäpäin Eurooppaa on Italia.”
Onko kouluissa enää välineitä, joilla voisi nopeasti esittää historian yms. yhteydessä kartan, jossa näkyisi puheena oleva kohdealue ja Suomi? Lisäksi mainiten, että etelä on siellä, mistä aurinko paistaa keskipäivällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olin neljännellä luokalla kansakoulussa 50-luvun lopulla ja meille oli maantiedon kotiläksyksi annettu, niitähän ei kai nykyään edes anneta?, opetella Suomen suurimmat joet. Unohdin opetella ne ja minä sain laiskanläksyksi kirjoittaa joet paperille viiteenkymmeneen kertaan. Itku taisi tulla, mutta kyllä jäivät joetkin mieleen.
***
Surullista kertomaa blogissa nykykoulusta.
Ilmoita asiaton viesti
HS tietää kertoa:
”Koulu | Tuore Pisa-tutkimus: yli 60 prosentilla maahanmuuttajataustaisista lapsista ei edellytyksiä selviytyä yhteiskunnassa”
Lähde:
https://x.com/hsfi/status/1840694214532923598?t=C0V2QZrWrFwxpUnrEQUvcg&s=19
Ilmoita asiaton viesti