Saimmeko ”uuden” MV-lehden Suomeen?

Kun MV-lehden ja sen päätoimittajan Janus Putkosen viimeaikaiset sekoilut oman hörhötiiminsä kanssa saavat aikaan vain huvittuneisuutta, on kyseisen valemedian paikkaa perimässä ainakin yhtä Venäjä-mielinen Naapuriseura tai pikemminkin Naapuriseuran sanomat. Putkonen onkin menettänyt viimeisetkin rippeet uskottavuudestaan omaelämänkertakiistan, Venäjän ystävyysmatkakohun ja viimeisimpänä lehden varojen päätymisen uskotun miehen Jonathan Widellin matkaan.

Naapuriseura on toimittaja-kirjailija Mauno Saaren projekti ja selkeämmin yhden asian tuuttaaja kuin naurettavia salaliittoteorioita ja rasismiakin viljellyt MV-lehti.  Saari kirjoittaa itse, mutta antaa myös tilaa muille kaikenkarvaisille Venäjän päämäärien ymmärtäjille ja fanaattisille USA:n ja Naton vastustajille. Ammattitaitoisena toimittajana Saari pitää huolta siitä, että teknisesti ja kieliopillisesti ulkoasu on asiallista, mutta sisältö puolestaan kritiikitöntä Venäjän ihailua ja USA-vihaa.

Naapuriseuran ja sen sanomat voisi kuitata harmittomana hörhöilynä, onhan meillä muitakin erikoisia yhdistyksiä ja vaihtoehtomedioita, joista ei tiedä juuri kukaan. Mutta näkisin, että Naapuriseuraa ja sen päämääriä ei sovi aliarvioida. Esimerkiksi ensi kuussa seura järjestää Venäjän tiede – ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä tilaisuuden, jossa ilmeisesti kunniavieraana ja pääpuhujana on Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Jos kerran virallinen Venäjä on kiinnostunut ja miksei nyt olisi, niin kysehän on jonkinlaisesta yhteyksien luomisesta Suomen Venäjä-mielisiin henkilöihin ja sitä kautta vaikuttamisesta laajemminkin. Lisäksi on syytä olettaa, että Saarella itsellään on aivan eri luokan kontaktit kuin vaikkapa Putkosella ja myöskin maine takavuosien huippujournalistina. Venäjälle tai venäläismedialle Saari Naapuriseuroineen saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen ilmiö, jota voidaan käyttää vastaisuudessa propagandassa paljonkin hyväksi.