Tasa-arvoasioissa miesten näkökulma unohtuu turhan usein

Elinajanodote, itsemurhakuolleisuus, äänestysaktiivisuus, isien puuttuvat oikeudet sekä psykiatristen palveluiden tavoitettavuus ovat muutamia esimerkkejä aihepiireistä, joissa miesten ja poikien tasa-arvotilanne on retuperällä. Isien oikeudellinen tilanne avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa huoltajuuden suhteen on Suomessa edelleen olematon – eikä hallitus ole tekemässä asian eteen juuri mitään.

Osallistuin viime vuonna valtakunnallisille tasa-arvopäiville. Siellä eräs osallistuja kritisoi, että Suomen politiikassa miesten tasa-arvotilanteen parantaminen jää liian vähälle huomiolle. Kritiikki oli varsin perusteltua, sillä myös kyseisessä tapahtumassa keskusteltiin lähes ainoastaan naisten näkökulmasta, mutta harvoin miesten näkökulmasta: esimerkiksi naisten ja miesten palkkaeroista. Tapahtuman keskustelussa toki unohtui, että sukupuolten välisten palkkaerojen syynä on lähinnä osa-aikaisuuden yleisyys naisten keskuudessa ja myös muut tekijät, jotka edustavat vapaavalinnaisuutta. Toisaalta, onhan näkökulmana myös henkilökohtaisen tyytyväisyyden varmistamiseksi ehkä järkevämpää työskennellä osa-aikaisesti, sillä eihän raha välttämättä takaa onnellisuutta.

Toivon, että tasa-arvopolitiikka olisi jatkossa entistä tasa-arvoisempaa molempiin suuntiin. Ensimmäinen askel voisi olla, että kaikissa tasa-arvotapahtumissa sekä naisia että miehiä kumpiakin on vähintään 40 prosenttia edustettuna, kuten esim. kuntien toimielimien vaatimuksena on jo nykypäivänä.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu