Riikka Purra ja kumppanit: tarvittaessa peli poikki!

Arvon Perussuomalaisten puolue,

Olen kansalaisena iloiten seurannut sitä jäntevyyttä, keskustelukykyä ja oman kannattajakunnan toiveiden tuntemusta, jota ilmennätte julkisissa ulostuloissanne. Siis niissä, jotka näkyvät tavallisisa medioissa (päivälehdet, joskus televisio). Ja koskettelevat juuri nyt käynnissä olevia neuvotteluita.

Pitäkää kiinni ilmastopoliittisista kannoistanne. Puolustakaa Suomen maaseutua kun Keskustapuolue ei siihen enää kykene lähiaikoina valtakunnan tasolla. Puolustakaa tavallista suomalaista palkansaajaa ja talonpoikaa.

Työperäistä  maahanmuutoa ei tarvitse rajoittaa.  On tärkeää, että Suomessa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita,  jos he suvaitsevat maahamme tulla. Muu maahanmuutto on sitten neuvottelukysymys.  Aidosti hädässä olevaa ihmistä pitää auttaa, erityisesti naisia ja lapsia. Sodan vuoksi hätään ilmoittautuvien miesten asiasta en ole niin varma. Vanhakantaisesti näen, että ensisijassa heidän pitäisi puolustaa maataan tavalla tai toisella.

Luin, että eräs neuvottelukysymys on myös se, että saako kännykkä olla oppilaalla koulussa mukana? Kasvatusalan ammattilaisena ja tutkijana totean vain: ongelman paikantuminen lakitekniseksi neuvotteluissa kertoo pikemmin hälyttävää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta kuin mistään muusta. Oikea vastaus on, että tietenkin kännykän poisto koulutyön ajaksi on itsestäänselvyys, jos pedagogisesti niin harkitaan.

Tärkeintä nyt on kuitenkin, että älkää luopuko tavoitteistanne! Jos elätte ”soinilaisittain”,  katoaa ainakin minun uskostani iso pala. Siis mistä uskosta? Siitä, että tässä kansakunnassa on ryhtiä selvitä maailman haasteista. Suomen kieltä, omaa perinnettä kunnioittaen mutta samalla uutta luoden.  Toivon sen ilmaisevan Suomea ja suomalaisuutta niin kuin sen haluaisin nähdä ja kokea: ammattinaisen ja ammattimiehen työn tuotokset punnitsee maailma.

Suomi on kansakunta pohjoisen perukoilla. Pieni kieli, ehkä pieni mielikin. Mutta niillä selviää, jos kansakunta on rehellistä, työtä arvostavaa ja rakastaa maataan.

Suomalaisilla on oikeus isänmaansa rakastamiseen myös silloin kun ”muut eivät meistä välttämättä pidä”!  – jos olette oikealla tiellä ja ajaudutte nyt oppositioon, silloin kansan ääni ensi vaaleissa kertoo olitteko oikealla tiellä vai ette? Nyt on aika luottaa siihen että ”kyllä kansa tietää ja näyttää tarvittaessa että enää ole seteliselkärankaisia kuten Soinin johdolla käydyissä neuvotteluissa viime kerralla”!