Lapsen edusta ennustaminen
Jos huoltoriita päätyy käräjille, joutuu tuomari toimimaan ennustajana. Päätöksen tulee olla lapsen edun mukainen. Miten siis määritellään tuo päätös jolla lapsi saa etunsa mukaisen tulevaisuuden? Lapsen edun määreet löytyvät lastensuojelulaista. Eikö lapsen edun mukainen päätös siis tulisi pohjautua siihen kumpi vanhemmista paremmin noudattaa lapsen edun määreitä?
Arvioidaanpa miten vieraannuttamistavoitteen omaava pystyy vastaamaan lapsen edun määreisiin. Vieraannuttamisen tavoitteena siis on syrjäyttää toinen vanhempi lapsen elämästä. Vieraannuttaja käyttää kaikkia mahdollisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi: valehtelua, estämistä, hankaloittamista, psykologista kontrollia lapseen, riippuvuuden luomista, indoktrinaatiota jne. Lain mukaan lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle seuraavat asiat:
TASAPAINOINEN KEHITYS, HYVINVOINTI SEKÄ LÄHEISET JA JATKUVAT IHMISSUHTEET
Kuinka lapsi voi kehittyä tasapainoisesti tai voida hyvin jos lapsi on henkisen pahoinpitelyn kohteena. Ainoat läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet ovat ne jotka eivät vaaranna vieraannuttajan omaa valtaa lapseen.
Tuomioistuimen ratkaisu: Lähihuoltajan ja lapsen suhde on sitä tärkeämpi mitä pidempään lähihuoltajuus on jatkunut (status quo). Lapsen ilmoittamaa halua asua jatkossakin lähihuoltajan kanssa ei kyseenalaisteta.
MAHDOLLISUUS SAADA YMMÄRRYSTÄ JA HELLYYTTÄ SEKÄ IÄN JA KEHITYSTASON MUKAISTA VALVONTAA JA HUOLENPITOA
Vieraannuttaja palkitsee lasta hellyydellä, mutta vain lapsen tehdessä kuten vieraannuttaja haluaa. Ulospäin vieraannuttaja näyttää täydelliseltä vanhemmalta. Koska vieraannuttajaa kuitenkin ohjaa itsekkyys jää iän ja kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito toissijaiseksi.
Tuomioistuimen ratkaisu: Tuomioistuimien ratkaisuissa tämä ei näy. Jos lapsi käy koulua, on ruokittu ja vaatetettu ovat asiat kunnossa. Asenne puolella tämä kääntynee äidin hyväksi. Äidin oletetaan luontaisesti olevan se hellempi vanhempi
SEKÄ TAIPUMUKSIA JA TOIVOMUKSIA VASTAAVAN KOULUTUKSEN
Vieraannuttaja valitsee koulun todennäköisemmin sijainnin mukaan. Sillä mitä lapsesta tulee, ei ole vieraannuttajalle suurta merkitystä. Tärkeintä on, ettei toinen vanhempi pääse osallistumaan lapsen elämään myöskään tältä osin.
Tuomioistuimen ratkaisu: Tuomioistuimelle riittää, että lapsi on koulussa.
TURVALLISEN KASVUYMPÄRISTÖN JA RUUMIILLISEN SEKÄ HENKISEN KOSKEMATTOMUUDEN
Vieraannuttajalle kasvuympäristö missä vieraannuttaja asuu, on aina paras kasvuympäristö. Kuntalaki sallii lapsen muuttamisen lähihuoltajan mukana minne tahansa maan sisällä yhteishuollossakin. Koska oma itse on tärkeämpi, keskittyy vieraannuttaja enemmän asioiden salaamiseen kuin lapsen turvallisuuteen. Lapselle tapahtuvat onnettomuudet salataan, koska pelätään toisen saavan siitä aseen itselleen. Itsestään selvää on, että lapsen henkistä koskemattomuutta loukataan vaatimalla toisen vanhemman syrjäyttämistä sekä sanattomasti että sanallisesti.
Tuomioistuimen ratkaisu: Jos lapsen lähivanhemmalla on asunto se riittää. Lapsen muutattaminen etäälle tapaavasta vanhemmasta ei ole osoitus lapsen edun vastaisuudesta. Vähävaraisen lähihuoltajan asema turvataan elatusmaksuilla, vaikka se tarkoittaisi sitä, ettei tapaajavanhemmalla tämän jälkeen olisi varaa tapaamisiin.
ITSENÄISTYMISEN JA KASVAMISEN VASTUULLISUUTEEN
Lapsen itsenäistyminen ei kuulu vieraannuttavan vanhemman tavoitteisiin. Itsenäistyvää lasta kun ei voi hallita. Itsestä riippuvainen vanhempi on vieraannuttajan unelma lapsi. Ja vastuullisuus – mistä lapsi oppisi vastuullisuutta. Vieraannuttajan antama esimerkki kertoo kaikesta muusta.
Tuomioistuimen ratkaisu: Koska huoltoriidat koskevat alaikäisiä lapsia ei lasten oletetakaan olevan vielä itsenäisiä ja vastuullisia. Tuomioistuin ei täten käytä tätä ratkaisujen perustana.
MAHDOLLISUUDEN OSALLISTUMISEEN JA VAIKUTTAMISEEN OMISSA ASIOISSAAN
Pienen lapsen, saati vauvaikäisen on mahdoton asettua vieraannuttaja vanhempaa vastaan. Pelko rakkauden menettämisestä on maailman isoin asia. Kun tapaajavanhempi on erotettu perheestä, tajuaa pienikin lapsi kenellä on todellinen valta ”perheessä”. Vieraannuttaja toimii lapsen äänenä. Vieraannuttamiseen kuluu yllättävän lyhyt aika. Lapsen saa kertomaan ”oman” tahdon vieraannuttajan toivomalla tavalla muutamassa hetkessä.
Tuomioistuimen ratkaisu: Lapsen lähihuoltajan oletetaan tietävän lapsen toiveet paremmin kuin vähäarvoisemman tapaajavanhemman. Vaikka lapsen todettaisiin olevan lojaalisuusristiriidassa, on syy siihen vanhempien välinen ristiriita eikä vieraannuttaminen. Vanhempien välinen riita voidaan ratkaista vähentämällä tapaajavanhemman mahdollisuuksia vaikuttaa lapseen.
KIELELLISEN, KULTTUURISEN JA USKONNOLLISEN TAUSTAN HUOMIOIMINEN
Tämä koskenee perheitä joissa vanhemmilla on erilaiset taustat. Selvää on, että vieraannuttaja pyrkii heikentämään tapaajavanhemman puolen kielellistä, kulttuurillista ja uskonnollista taustaa. Voisi ainakin kuvitella, että näissä perheissä vieraannuttaminen on vielä kovempaa kuin saman taustan omaavissa perheissä.
Tuomioistuimen ratkaisu: Onko kellään kokemusta? – esim jehovantodistajien ”karttamisohjeistuksien” tai muiden uskontojen, kulttuurierojen tai kielellisen taustan vaikutuksista?
Ennustajatuomarin roolin helpottamiseksi onkin luotu lakia korvaamaan näppäriä työkaluja kuten hovioikeuden ”laatu”hanke ja vakiintunut oikeuskäytäntö. Mm. näiden apuvälineiden avulla ei tarvitsekaan sitten noita lastenhuoltolain kohtuullisen selviä ja tiukkoja vaatimuksia – puhumattakaan väitteitä vieraannuttamisesta tai yhteishuollon pelisääntöjen vastaisesta toiminnasta, eikä lapsen edun ennustamisesta – sen enempää ajatellakaan. Pään voi painaa tyynyyn rauhallisin mielin.
Tuomioistuimet ovat Suomessa täynnä Demlan jäseniä. Kriteerinä jäsenyydellehän on se, että oppii ymmärtämään että mies on paha ja nainen aina uhri.
Sitten vain laput silmillä tuomitsemaan.
Ilmoita asiaton viesti