Elina Lepomäki (kok) sumuttaa federalismista
Kokoomuksen poliitikko Elina Lepomäki antaa tänään 30.5.2020 julkaistussa Facebook-videossaan ymmärtää, että Euroopan unionin liittovaltiokehitys eli federalistinen kehityssuunta ei tarkoita vallan keskittämistä, vaan vallan hajauttamista mahdollisimman laajalle. Hän itse tunnustautuu avoimesti tällaisen liittovaltion kannattajaksi. Se että hän kokoomuslaisena kannattaa Euroopan unionin liittovaltiota ei yllätä sen enempää kuin se, että minä perussuomalaisena vastustan sitä. Huomionarvoista sen sijaan on se, että Lepomäki näyttää ilmeisen tietoisesti johtavan katsojia harhaan EU:n liittovaltiokehityksen luonteesta.
On totta, että liittovaltiossa valta on hajautetumpaa kuin yhtenäisvaltiossa. Jos esimerkiksi Suomesta tehtäisiin liittovaltio nykyisen sijaan, valtaa jaettaisiin keskusvallalta uusille alemmille tasoille nimeltään osavaltiot. Tällaisessa tilanteessa Lepomäen väite federalismin hajauttavasta luonteesta pitäisi paikkansa. Hän ei kuitenkaan puhunut missään vaiheessa Suomen, joka on (kansallis)valtio, tai minkään muunkaan valtion sisäisestä liittovaltiokehityksestä. Hän puhui videollaan eurooppalaisten (kansallis)valtioiden välisestä yhteistyöelimestä, Euroopan unionionista, ja siinä yhteydessä federalismista. Euroopan unioni ei ole samassa mielessä (kansallis)valtio kuin vaikkapa Suomi. On tärkeää ymmärtää, että mikäli federalismia ei sovelleta (kansallis)valtion sisällä vaan niiden välillä, kyse on Lepomäen sanakikkailusta huolimatta vallan keskittämisestä. (Kansallis)valtioiden välitilaan (tarkemmin ottaen niiden yläpuolelle) rakennetaan valtarakenne, jonne (kansallis)valtiot luovuttavat enemmän tai vähemmän valtaansa. Siellä ei ole ennen tätä ollut valtiollista valtaa. Mitä muuta tämä on kuin vallan keskittämistä?
Tarinoiden sijaan faktoja: Euroopan unionin yhteydessä federalismi tarkoittaa vallan keskittämistä. Tilanteessa jossa Eurooppa koostuu lähinnä itsenäisistä (kansallis)valtioista, valta on jo hajautettu. (Kansallis)valtioiden yläpuolelle rakennettu liittovaltiorakenne ei hajauta valtaa yhtään enempää (kansallis)valtioille, koska mitään jaettavaa valtaa ei yksinkertaisesti ole.
Samalle nauroin tuossa aiemmin, oli harvinaisen härskiä sumutusta jopa kokoomuslaiselta. Elinaa olen vielä arvostanut, viimeisen vuoden aikana olisi kyllä muutama möläytys saanut jäädä sanomatta.
Ilmoita asiaton viesti
Unionissa jäsenmaat ovat tekemässä päätöksiä ihan itsenäisinä valtioina. Ne eivät ole alistussuhteessa unioniin, vaan valtuuttavat komission edistämään annettuja tavoitteita ja tehtäviä. Lopuksi itsenäisten jäsenmaiden ”miehittämä” lainsäädäntöelin eli neuvosto säätää lait yhdessä parlamentin kanssa. Tämä rakenne ei muutu, vaikka unionille jäsenmaat uusia tehtäviä antaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan komissio haluaa 750 MEUR rahaa, kertomatta mitä se aikoo tehdä sillä. Sitten kun rahat on Brysselissä, tuo pieni poppoo päättää mihin ne rahat käytetään.
Eipä ole vallan keskittämistä, ei suinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yritä ymmärtää, että yhteistyö on kaiken perusta. Ei kukaan pärjää yksin. Maailma jossa EU on liittovaltio on paljon parempi kuin nykyinen sillä nykymalli tuhlaa liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän tuo on ja itsehän vielä kannatan syvempää integraatiota, olkoon se millä nimellä tahansa. Ongelma tässä on muunneltu totuus Elinan suusta.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän eurooppalaisten kannattaisi aina liittovaltiohaaveiden yhteydessä muistaa muutama tosiasia Yhdysvalloista, jotka tuppaavat unohtumaan.
1) Yhdysvalloissa jännite liittovaltion ja osavaltioiden välillä on ollut aina olemassa alusta alkaen. Ja kysymys on nimenomaan vallanjaosta, eli missä asioissa valta kuuluu federaatiolle ja missä asioissa osavaltioille
2) Yksi keskeisimpiä USA:n sisällissodan syistä oli tämä jännite: Etelä ajoi löyhää liittovaltiota ja vahvoja osavaltioita (konfederaatio) ja pohjoinen vahvaa liittovaltiota (unioni)
3) Lincolnin tulkinnan mukaan unioni oli peruuttamaton ja jakamaton ja konfederaatit olivat kapinallisia laillista liittovaltiota vastaan ja tämä oli varsinaisten taistelutoimien alkamisen syy eli kapinallisten palauttaminen unioniin (ja ennenkuin joku saa halvauksen orjuuden vastustamisesta ja ihmisoikeuksista, se tuli mukaan vasta 3. sotavuonna, koska Unioni tarvitsi riittävän vahvan yhdistävän ideologisen perustan, koska siihen saakka sotilaallisesti, taloudellisesti ja teknisesti alivoimainen Konfederaatio oli pyyhkinyt Unionilla lattiaa ja melkein onnistui hävittämään Valkoisen talonkin)
4) Sisällissodasta huolimatta tämä jännite ei ole hävinnyt minnekään ja on osa ihan jokapäiväistä elämää USA.ssa. Mm. Teksas, joka oli yksi vahvimmin konfederaation puolesta puhujia ja nykyään Teksas monessa asiassa näyttää finkkua Washington D.C.:lle
Suoraan suomeksi sanottuna, en olisi koskaan uskonut fiksuna pitämäni Lepomäen päästelevän suustaan tuollaista ja todella leikkivän täysin tietämätöntä USA:n liitto-/osavaltiojännitteistä tänäkin päivänä.
Ilmoita asiaton viesti