Nuasjärven tila, yleisötilaisuuden antia

Osallistuin tänään Sotkamon kalatalousalueen järjestämään yleisö- ja keskustelutilaisuuteen. Tarkoitus oli keskustella siitä, miten Terrafamen purkuvedet ovat vaikuttaneet Nuasjärven ekologiseen tilaan.

Helsingin yliopisto ja Kainuun ELY-keskus ovat julkaisseet tiedotteita asiasta. Kummallakin on ollut oma näkemyksensä asiasta. Sitä en tiedä onko ollut todellista erimielisyyttä vai onko media pyrkinyt luomaan kuvan erimielisyydestä.

Tilaisuudessa Helsingin yliopiston tutkija ja Kainuun ELY:n edustaja pitivät esitykset. Kainuun ELY on luokitellut Nuasjärven tilan keskimäärin vähintään hyväksi. Se on soveltanut Suomen ympäristökeskuksen ohjeita ja toiminnanharjoittajan eli Terrafamen teettämiä velvoitetarkkailuun liittyviä tuloksia.

Helsingin yliopisto oli tehnyt tutkijan mukaan harrastepohjalta omia tutkimuksiaan. Ulkopuolista rahoittajaa tutkimuksella ei ollut. Aikaisemmin on julkaistu tutkimuspaperit Kivijärven ja Jormasjärven ekologisesta tilasta. Vasta Nuasjärveä koskeva tutkimus herätti äänekkäämpää keskustelua.

Yliopisto oli käyttänyt paleolimnologista menetelmää. He kairasivat pohjasedimentistä näytteen, josta tutkittiin mm. piilevät, vesikirput ja surviaissääsken toukat sekä niiden määrissä ja lajistossa tapahtuneet muutokset. Tulokset vaikuttivat maallikon silmään selviltä: ne lajit, jotka eivät siedä kohonneita sulfaattipitoisuuksia, olivat vähentyneet ja osin kadonneet kokonaan. Toisaalta sulfaatteja ja matalaa happipitoisuutta sietävät lajit olivat lisääntyneet.

Minulle jäi se kuva, että ELY oli omassa arvioimmissaa hyödyntänyt varsin laajaa aineistoa, mutta tutkimustulokset menivät vain pieneltä osin limittäin yliopiston tutkimustulosten kanssa. Toisin sanoen toinen on puhunut aidasta ja toinen aidanseipäistä. ELY oli ottanut näytteitä pohjasta ekman-noutimella vuodesta 2015 lähtien eli purkuputken käyttöönoton jälkeen. Näytteitä oli otettu pistemäisesti ja näytteet kertoivat tilanteen näytteenottohetkellä. Happipitoisuutta velvoitetarkkailussa oli mitattu kolmelta syvyydeltä, joista syvin kohta oli pohjasta ylöspäin laskettuna 1-1,5 m pohjan yläpuolella. Eli suurimmalta osin Nuasjärven tila todella on hyvä.

Yliopiston paleolimnologinen menetelmä indikoi, että purkuputken lähellä olevassa syvänteessä ihan pohjan tuntumassa on ollut jopa hapettomia alueita. Yliopisto oli myös mitannut veden happipitoisuutta eri syvyyksiltä metrin välein ainakin Jormasjärvestä. Joidenkin syvänteiden kohdala mittaustuloksista näki, että veden happipitoisuus putoaa todella jyrkästi pohjaa lähestyttäessä. Pohjan hapettomuus ei velvoitetarkkailussa ole voinut tulla ilmi, koska ihan pohjasta ei veden happipitoisuutta ole mitattu. Suurin vahvuus paleolimnologisessa menetelmässä on se, että sen avulla voidaan tutkia pohjasedimentista järven ekologisen tilan muutoksia ajassa taaksepäin. Eli tutkimus paljasti purkuputken aiheuttamat muutokset.

Mielestäni ELY:n pitää huomioida yliopiston tutkimustulokset jatkossa. Tarkkailua pitää laajentaa siten, että näytteitä otetaan purkuputken ympäristön syvänteistä useista eri kohdista. Tällä hetkellä näytteitä otetaan purkuputken läheisyydestä vain yhdestä kohdasta. Eniten paukkuja pitää laittaa nimenomaan em. syvänteiden tarkkailuun, koska sieltä ekologisen tilan huononemiseen johtava dominoilmiö saattaa lähteä liikkeelle.

Huolestuttavinta on se, että Terrafame ei ole viime vuosina edes käyttänyt sulfaattikiintiötään kokonaan. Silti syvänteisiin on kertynyt neljässä vuodessa sulfaattia niin paljon, että pohjan ekologinen tila on muuttunut merkittävästi. Tämä on itselleni pettymys, koska olen suhtautunut kaivokseen myötämielisesti. Nyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla on todellä pähkäiltävää sen kanssa, mikä on järven kestokyvyn kannalta siedettävä sulfaattimäärä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu