Sisäilmaongelmien välttäminen on halvinta ja terveellisintä

Tuoreen uutisen mukaan lähes 60 poliisiasemaa pitäisi korjata tai uusia. Esimerkiksi Oulussa oli aivan käsittämätön tapaus. Poliiseja ei siirretty väistötiloihin poliisiaseman remontin ajaksi. Niinpä yli sata poliisia sai oireita ja 22 astman vain muutamassa kuukaudessa. Tässäkin oli muka jotain epäselvää. Kyseessä on miesvaltainen ala, joten eiköhän unohdeta puheet hysteerisistä naisista. Vastaavia ongelmia on lukemattomissa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, paloasemilla, virastoissa. Uusien tilojen rakentaminen tai olemassa olevien korjaaminen maksaisi sikana. Niinpä ei ole ihme, että selityksiä koetuille ongelmille haetaan muualta kuin sisäilmasta. Huoliteoria näyttää olevan uusin villitys joidenkin alan auktoriteettien keskuudessa.

Jätealalla tunnetaan käsite jätehierarkia. Jätteiden synnyn ehkäiseminen ja vähentäminen on ensisijaista. Energiankulutuksessa negawatit ovat ympäristöystävällisin vaihtoehto. Ja monesti pitemmällä aikavälillä myös halvin. Rakennusalalla ympäristölle vähiten haitallista on se, että ei rakenneta uutta rakennusta ollenkaan vaan hyödynnetään vanhat maksimaalisesti. Tämä logiikka pätee sellaisenaan sisäilmaongelmiinkin. Korjausvelka on velkaa pitkällä maksuajalla ja korkealla korolla.

Valtioneuvoston kanslian sivuilta löytyy viimeisin hanke sisäilmaongelmien taklaamiseksi, Terveet tilat 2028. Iskulauseena on ”Tervehdytetään julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat”. Terveet tilat -toimintamalli koostuu neljästä osa-alueesta: kiinteistökannan hallinta, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, rakentaminen ja korjaaminen ja sisäilmatilanteiden hallinta. Hyvältä vaikuttaa ainakin teoriassa. Aika näyttää konkretisoituuko tuo mitenkään.

Jatkuva seuranta olisi rokote sisäilmaongelmia vastaan tulevina vuosikymmeninä. Pelkästään rakennusten kunnon seuraaminen ei riitä. Sekä rakennusten kuntoa, sisäilman laatua että rakennusten käyttäjien kokemuksia kannattaa seurata säännöllisesti. Näin pysytään tilanteen tasalla. Ongelmiin päästäisiin kiinni jo varhain. Rakennusten tekninen kunto ei pääsisi vaivihkaa huononemaan siihen pisteeseen, että käyttäjät oireilevat rajusti. Samalla vältetään ilmapiirin kärjistyminen päättäjien, rakennusten kunnossapidosta vastaavien ja rakennusten käyttäjien välillä.

Rakennuksista voisi mitata jatkuvasti hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa, suhteellinsta kosteutta, VOC:t ja mahdollisesti jotain muutakin. Rakennusten käyttäjille koetuista ongelmista ja havainnoista kertominen pitäisi tehdä erittäin helpoksi ja vaivattomaksi. Datan kerääminen ei ole sekään välttämättä yksinkertaista toteuttaa käytännössä, mutta se on helpoin osuus tässä. Tärkeintä olisi se, että asia otetaan tosissaan. Ei siis missään tapauksessa ongelmien ja havaintojen vähättelyä, kiistämistä ja piilottelua. Palaute ei saa hävitä jonnekin bittiavaruuteen.

Datan hallinta on se todellinen koetinkivi. Mittaustuloksia pitäisi jonkun osata ja jaksaa tulkita. Pitäisi osata antaa hyödyllisiä toimenpidesuosituksia, haistaa tilanteet, joissa tarvitaan tarkempia tutkimuksia, pitäisi osata viestiä tilojen käyttäjille, että heistä välitetään ja että tilanne on hallinnassa. Ja tilanteen pitää ennen kaikkea olla oikeasti hallinnassa. Pitäisi luoda toimivat rutiinit ja käytännöt. Suurista datamassoista näkisi vuosittaisten flunssa-aaltojen ja talven aikaisen kuivan sisäilman vaikutuksen oireiluun. Jos seuranta on jatkuvaa, voitaisiin verrata eri vuosien tilannetta. Jos oireilu lisääntyy pysyvästi, voitaisiin tutkia tarkemmin onko sisäilma muuttunut tai muuttumassa huonompaan suuntaan.

Olosuhteiden seuranta paiskaisi kättä toisen suuren tavoitteen eli energiatehokkuuden kanssa. Energiankulutuksen vähentäminen ei saa huonontaa sisäilman laatua ei olosuhteita muutenkaan. Rakennusautomaatio ja mittaustiedon hyödyntäminen ovat erittäinen keskeisiä näiden kahden tavoitteen yhtäaikaisessa saavuttamisessa.

Tämä kaikki vaatii aikaa, rahaa, työvoimaa ja osaamista. Jo olemassa olevien rahareikien takia päättäjillä ei välttämättä ole halua panostaa enneltaehkäisyyn. Mutta se kannattaisi tehdä. Sen sijaan, että kasvatetaan korjausvelkaa ja maksetaan siitä korkeaa korkoa, kannattaisi investoida ennaltaehkäisyyn. Se olisi investointi, joka säästäisi rahaa tulevaisuudessa eli investointi, jolla saisi korkoa. Rakennusten tärveleminen korjauskelvottomiksi asti ja sisäilmasta aiheutuvat terveysongelmat maksavat tuhottomasti. Jos ne vältetään, sekä kansan terveys että kansantalous kiittävät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu