Perusasetelmista
Tuli mieleen, että onkohan kapitalismi sitä, että joukolla otetaan yhteisestä, tai siis sopivin tiimein, ja verkostoin?
Kommunismissa tilanne oli tuota ajatellen yksikertaisempi, jos ajatellaan, että yhteisistä elinmahdollisuuksista otti yksilöt, antamistaan minimoiden, ja eniten sai järjestelmää pyörittävät, jos halusivat.
Kokonaisuutta ajatellen, ottamisoikeus on kapitalismissa selkeämpi, kunhan suuntautumismahdollisuudet huomioi.
Hyvää kapitalismissa on se, ettei tarvitse nähdä sitä kaikkea toimintaa, joka muualla ei itseen osu suoraan, eikä liian herättävän epäsuorasti. Samalla saa suojan omaan toimiin, oli mitä oli.
Brasillian metsäpalot voi nähdä normaalina tapahtumina. Vaikea odottaa muuta, kun juuri se ei ole ideana.
Venäjän poliisi ollut joskus esimerkilliseksi otettu toimija. Tarkemmin ajatellen, kun joutuvat elämään hekin, ja keinoja hakemaan, niin mitä tästä voi sanoa. Länsimaissa samaa toimintaa on vaikeampi erottaa, vaikka vaikutus on varmaan isompi, ilmiön haasteellisuuden takia.
Kompleksiikan taakse kun viedään asioita, niin riskejä ei näy, näkyy vain erilaista ongelmaa. Tästä voi veikkailla jotain sille tulevaisuudelle, joka pyörii älyn avulla. Ei niin-paljon-avoimuutta, siis asioissa, jotka todellakin ovat ihmisten arkea määrääviä.
Bengt Hollströmin puhe luottamuksen vaatimuksesta on hyvä, tosin tiettyjä asioita koskien, tälläinen on vaarallista. Parempaa selontekoa tarvittaisiin.
Kommunismi ja kapitalismi, sanaviittauksina, ovat vähän kuvaamattomia, koska sanojen kytkentäisyys ja osoittavuus melko epämääräistä.
Yksikertaista perusrakentelua jos hakee, niin valta on aika tartuttava, sanana, vallan kertyminen ja jakautuminen. Demokratian voi ajatella tätä ulottuvuutta ajatellen jotain vastakkaista diktatuuri-tiivistymille.
Demokratia ei silti ehkä ole valtakeskittymälle vastakkaista, tarkemmin ottaen. Demokratiassa voi esiintyä vahvasti valtaa, ja sen hyödyntämistä, tosin tässä varmaan on valta tosiaan käytössä, ja se tuottaa, ja tuottavuutta ei ajatella kapeakanavaisena tulovirtana.
Demokratia vaikuttaa keinolta, joka ei kiellä valtaa, vaan aktiivisesti nojaa siihen.
Vaikea ajatella täysin osuvasti näistä, ainakin tältä pohjalta. Perusmalli on hyvä yrittää hakea. Kaikenlaista jutun nikkarointimahdollisuutta riittää aina, tälläisten lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vielä mennään esim Bengt Hollströmiin, talouspuolen asiantuntijana, niin nostanut esiin luottamusrakentamista, talouteen liittyvästi.
Kun luottamusta odotetaan, niin tavallinen kansalainen joutuu tällaisia mietteitä perustelemaan, jos tuo esiin. Aiheesta voisi odottaa esitettäväksi kunnon analyysiä, myös tavan selkokieliesityksenä, jolloin asiasta voi varmistua kuka tahansa.
Eri asia tietysti, että millä tavoin taloustiede antaa pätevyyttä arvioida ihmistä ja ihmisyyttä, vai onko hänellä jotain omaa tietämystä alueelta, jonka voisi liittää esim psykologiaan, tai sosiologiaan.
Joka tapauksessa, tuon toisen alueen päätelmiäkin voi näköjään esittää, talousrakentajana. Onko yhteiskunta taloutta, ja mikä on ihmisen osuus, rakentajana. Ehkä ihmisellä ei ole tässä osuutta, ellei oteta huomioon erityisryhmiä, jotka masteroivat näillä alueilla.
Ilmoita asiaton viesti