Ahtaus, trollaus, etäisyydenotto,… ja viimein toiseus, asiattomuus, vihapuhe,… ts sotatila

Nettikeskustelukokemusten perusteella, trollaus kielteisenä, tulisi sitoa asiattomaan triggeröintiin, tosin tietyin ehdoin sekin. Asialinjalla olija huomaa näitä t-toimia, vaikka ei aina osaisi päätellä oikein lähtöpohjaa, josta näitä seuraa.

Sellaiseen henkilöön tai isompaan tahoon kohdistuva kärkevä toimi, jossa osallistumista epärikkovana on todennäköisesti odottaa, koska tietää tai arvelee, että se ”trollattava” tai ”trollattavat” on sen verran kypsiä suhteessa tähän troll… ”reagoimispyyntöön”, että KO toimi tulee yksioikoisuutta laajemmin noteeratuksi, asioita päätyy korvan taakse, näpäytetään takaisin samalla tyylillä, tai tosiaan vastataan ”haasteeseen”… on enemmän keskusteluun ja kommunikointiin herättelyä.

Se asiaton puhe, jota netissä pidetään vihapuheena, tai kyseenalaisempana trollauksena… tarkoittaa toimena kommunikointilinjojen katkaisua, tai kielellisestä aggressiota, tai k-aggression ylläpitoa. Trollaus siltoja katkaisevassa mielessä voi olla aggressiota, tai myös erillisyyden tekemistä ja ylläpitoa, tosin jälkimmäiset voi tehdä monella tapaa.

Vihapuhe olisi jo erillisyyttä, ja siitä tilasta tehtyjä kielellisiä ”raketti-iskuja”. Erillisyys itsessään voisi pitää sisällään myös kunnioitusta, joten sen hakeminen, ja ylläpitäminen, ei suorastaan olisi rikkovaa, kun taas yhteyspakko voisi olla vammauttavaa, tai siihen pyrkivää.

Yhteyspakko ehdottamana ja sopimattomana, sekä ahtaus spontaanisti syntyvänäkin, on tärkeä osa (startti) sitä kulkua, joka tässä blogissa on teemana. Rikkovuus voi siten rakentua… kenenkään olematta siihen syyllinen. Tätä kohtaa en kuitenkaan nyt käsittele, vaikka väitän, että väite on mahdollista todistaa paikkaansapitäväksi.

Trollaus käsitteenä on ympäripyöreä. Vihapuhekkin jäänyt tiivistämättä arkikielelle sillä tavoin, että on voitavissa helposti tarkistaa jokaisen.

Kun tarkennusta usein näihin kohtiin haetaan viimein, ts selvitetään mistä kyse, tai miten suhtauduttava, trollauksen käsite ei anna edellytyksiä päätelmien tekemiseen, on ts limbo-väline, vaikkakin käy suuntaa-antavassa arvio/heräte-käytössä, joka tosin on käytännössä helposti sitä samaa, kuin mitä trollaus kyseenalaisempaan menevänä muutenkin on.

Vihapuhe on aggressiivinen teko vailla rakentavan tarkoituksen odottamista (ehkä reaalistisin perustein), ts kyseessä on yksipuolisesti suoritettu verbaalihakkaaminen, vaikka tätä ”työtä” duunattaisiin molemmilta puolilta samanaikaisesti. Sota on tätä, fyysisesti. Toisaalta sotaakaan ei välttämättä aleta kieltää, vaan toimet sen suhteen ovat, …

***

Törmäsin Facessa Arendt:in lausahdukseen, joka koskee verbaalista kanssakäymistä.

Kun asialinjat katkeavat, eikä asiallista käsittelyä ole odottaa, ei ole odotettavissa kovin hyvää. Pohjilla on jotain korjaamatonta, tai periaattessa korjattavaan kuuluvaa, jota kuitenkaan ei voida ns korjata, vaan suorittaa jotenkin pois. Jälkimmäinen osuus oli omaa jatkoa.

Kyseessä oleva ilmiö tai siis keskinäisyyden tila, johon Arendt viittaa, on aika samanoloista kuin mitä on liittää kirjanpolttorovioihin, tai peruselämiseen kuuluvien asioiden kääntämiseen epäarvostettaviksi, sekä tosiaan perustärkeiden tekijöiden mahdottomaksi tekemistä, käytännön toimin varmistalla.

Kun tieto, koulutus, pärjääminen ja elannonhankintaan liittyvät asiat alkavat olla paheksuttuja ja esteytettyjä (reaalitulkintaisesti), kyse on elämisen tekemistä vastaan kohdistuneista suhtautumismuutoksista, ja toisaalta perushuoltomahdollisuuksien katkaisusta, elämänlankojen kuristamisesta, mikä toteutuu parhaillaan esim Mariupolissa (huoltosaarto).

Tila on rikkomista, eikä päätymäksi ei ole (tarkoituksella) odottaa selviytymistä edes perustason mukaisesti, mitä ihmisen elämään kuuluu. Milloin tämä on rikos ihmisyyttä vastaan, ja mikä tässä rikoslaissa on se  osuus, jota pidetään ihmiseen kuuluvana, ihmisyytenä.

***

Toiseus taitaa olla sanana hiukan kyseenalainen, ja elämää rikkova, etenkin mitä äärimmäisesti otettu. Sopivuutta, elämää ajatelle todellisemmin kuvaava sana olisi erillisyys.

Sanojen ja käsitteiden tulkitsijana en kuitenkaan ole erikoisempi, enkä pidä näitten täydellishakuisesta vaatimuksesta, vaikka täydellisyyshakuisuus muuten jees, kun hakemisesta voi tosiaan olla sitten aika eri linjoilla,.. hyvinkin perustein.

Se, mitä törmännyt rikkovuutta hakevaan keskustelutapaan, … tätä tiivistyy joissakin yhteyksissä, ja toisaalta rikkomista esitellään yhtä tarkoituksellisesti kuin mitä ISIS tekee joskus terrorismitoimien osalta. Osa netin tiivistymistä on kuitenkin näytösperäisiä, vaikka pelon ja kontrollin väline olisi yhtä lailla käytössä.

Trollaus (koukutus, primitiivimagnetointi) näyttämöperusteisemmin, on kollektiivi-trollausta/…, mihin voi liittää samaa luonnehdintaa, josta kerrottu aiemmin enemmän yksilötapaukseen sidotusti. Mielenmuokkausta on mahdollisesti mukana, ja kontrolloivuuteen tähtäävää, kuten yksilönkin tapauksessa, vaikka käsitteet tässä isommassa kontekstissa, yleensä päätyvät olemaan eri tavoin valittuja. Esim aivopesun käsite on liittää enemmän massaoperaatioihin, jne.

***

Venäjän tilanteesta voisi sanoa, kun on Ukrainassa aseineen että …

Venäläisiä kohtaan tulisi osoittaa kunnioitusta ja arvostusta, siinä kun ajattelevat maansa toimista kyseenalaisesti, tai ylipäätää avoimesti, ja mukaanlähtevästi (poiskulkemisen sijaan).

Jos valtatarinan kyseenalaistamisen ja arviointiavoimuuden astetta Venäjällä ajattelee olojen tiukkuuden perusteella, meillä tuskin on kovin paljon suurempaa kunnian ja sanomisen paikkaa, kuin mitä on venäläisillä, tänne suuntaan. Ehkä jopa päinvastoin.

Suomen ryssäkulttuuri on ongelma / haaste, vaikka ongelman voi sälyttää takaisin leijonakorkojen kera naapurille, kun sieltä näyttää ne naapurille ominaiset tuhoeläimet tänne kulkeutuvan. Suomi ei ole ainoa, tässä perinteiden takaisin käännyttämisessä.

Toisaalta täältä voi löytyä paljon ihmisiä, jotka osaavat ajatella hankalasti sijoittuvaa tahoa ymmärtävästi. Vaikka on sitä suomettumista, Tukholman syndroomaa,… on toisaalta myös ihmisyyttä, sen eräältä olemassaolevalta puolelta katsoen. Muodostelma olemassaolevana, on kuin geopoliittinen järkäle, oli muodostunut jääkauden ajoista lähtien, tai sitä ennen.

Vaarallisia voivat olla tilanteesta enemmän vetäytyvät, ja he, ketkä voivat sanoutua irti, jonnekkin kauemmas ja suojaan, josta käsin omaa pelkoa ei voi hallita kuin rintaman väliiin jääviä, kontaktikykyisiä painostaen. Vaarallisin ihmisryhmä… jos siinä kun tällaistä tulkintaa voi tehdä, … on omalla tavallaan osa kokonaisuutta, jolla on paikkaa kokonaisuudessa.

***

Meneilläänolevista kuluista tulisi mielestäni yrittää löytää sen kaltaista eheyttä, että kaikki mitä ilmenee, on mahdollista liittää mielessä kokonaisuuteen, ja siihen, mitä täällä tarvitaan. Miten eri vaihteet poikkeavat vaikeuden/haasteen puolesta, tällaiseen tavoitteeseen pyrkiessä?

Haasteen ja vaikeuden määrä, tuntuu enemmänkin määräävän keinot, yhtenäisemmän periaatteen ollessa kaiken aikaa läsnä. Jumalan lihamyllyt tarkoittavat jotain meitä suurempaa, sillä osamme on joutua olemaan osa tuota koneistoa, halusimme tai emme. Pahin skenaario, mikä tietysti relevanttina mainittava.

En tarkoita, että sota silmittömänä olisi, ainoa osa jumalallisuutta. VTlläkin voi olla paikkansa, tässä kierrossa, ja toisaalta sen kuvaamisessa.

Raamatun tuntijat osaa liittää näitä tapahtumia paremmin siihen, mitä on varmaan aina koettu, mutta jota melko yksikantisesti ja kertaluonteisesti saatu läjään. No, ehkä Raamatullakin on rinnakkaisversioita, tai R-kirja olisi yksi niistä monista välittäjistä.

Jos R on toisaalta käytännössä ainoa relevantti, siinä kun yhden puitteissa tarkoitus pitäytyä, ja olisi mahdollisimman oloinen tässä valinnassa, ja siten houkuttelevin …

Voisiko R-käännöksen jokasuuntautuvuuden sijaan sittenkin luottaa enemmän aitolähtöisempiin versoihin, mikä tila puolestaan ei estä rakentamasta siltoja, minne mahdollista, ja tarpeellista.

Miten voi ylipäätään olla yhtä ja yhtenäistä, jos ei ole kasassa mitään, mistä tulisi yhtä.

Nolla voi olla elämän tarkoitus, mutta jos rassaa, tilanne ei vielä käy, koska nolliin ei päästä. Näistä huomioitavista, tuntuu tulevan pakosti vähän omituisen oloista kerrontaa. Entä jos ei tulisi?

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa. Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve.

Hyvän maailman peruskaava on helppo. Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu