Eletäänkö vale-demokratiassa?

Yksityisyys on eriarvoistava uhka, sillä yksityisiä toimijoita, on ostettavissa, ja toisaalta savustettavissa, helpommin.

Tarkoittaa suurempia toimijoita, ja heidän mahdollisuuksiaan. Käytännössä, ilmiö näkyy suuryrityksinä, jotka jopa globaaleja.

Päätymä on eriarvoistuminen, jota ei voi välttää, kun syntyy jakoa suhteessa valtaan. Tässä talous on ykkösjuttu.


Paikallinen sopiminen vähentää työntekijän mahdollisuuksia, suhteessa vahvempaan yritykseen. Näin yritys voi toimia paremmin, omaksi edukseen.

Yritys viimein, on vietävissä, kun sopivasti kasvanut, ja laitettu kasaan.


Kokoamisen ketju ei jää vain työntekijöihin ja yrityksiin. Myös valtioita voidaan päätyä ottamaan haltuun.

Kokoajana tahot, kuten EU, ja kauppaan liittyvät. Sotilaallisempi liittymä, ei ole ainkaan vielä samanlainen uhka.

Esim NATO, on toimijana yksipuolisempi, ellei voi olla osana kattavampaa otetta, mikä on taloudelle mahdollisempaa.


Vallan suurjako voi syntyä, se voidaan mainita, ja sitä voidaan valitella.

Muuten, vaikka eriarvoistumisen päätekijä on selkeä, ei sitä ole katsottu puuttumisen arvoiseksi. Miksi?

Hyötyykö kukaan tästä?


Periaatetasolla, kuvio näyttää selkeältä.

On mahdollisuus valtaan, ja kuka vallan saaa, voi pitää sitä, jos sen kykenee tekemään.

Jos peruskuvio on näin, mitä mahdollisuuksia jää?


Millä tavoin huolehdittava siitä, mikä voi olla jotain oppositionaalista, reaalivaltaa koskien?

Mitä ovat oikeastaan oppositiot, kun muuten tätä vastavoimaisuutta ei isommassa (määräävämmässä) kontekstissa ole?

Onko demokratiaan usein liitetty tärkeä oppositio-piirre, ja vaihtoehtoisuus täysin mahdoton, käytännössä?

Eletäänkö valedemokratiassa?

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Kuulun siihen ihmisryhmään, jolla ei ole tulevaisuutta.

Email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu