EU haasteita ja kurjuutta tuottavana toimijana

Otsikko pitää sisällään erään puolen EUta. Kirjoitukseen liittyvä ilmaisu perustuu tälle, tämänpäiväiselle viestille, joskin havainto on minusta ollut tehtävissä jo kauan aikaa.

Kyseessä on muutos markkinoilla siinä, kuka on selkeästi tuottoisaksi valittava asiakas, ja mistä suuret tulovirrat syntyvät, tai voivat syntyä, merkittävää voittoa tuottavana.

Kun asiakkaaksi saadaan keskitetymmin iso taho, kuten valtio, joka on sisäisen hajanaisuutensa takia, usein melkein kuin spontaanisti hajoavaa, asiakas tässä tyypissä, on helppoa riistaa.

Kun toisaalta saatavaa on paljon, isolta väestöltä, ja väestöön kuuluvalta alueelta, uudelleensuuntautuminen vie erityisen potentiaalisille paikoille, ehkä helpohkon toteuttajaliittymän vuoksi, jota ei demokratian ihanne ihan niin sido.

***

Yhteiskunnan piikkiin voidaan laittaa eri järjestelmissä samalla tapaa helposti, ja mahdollisuus perustuu, sanotaan vaikka hyytelömäisen toimijan käyttöön.

Luonto tässä mielessä on samaa, joskin sen arvo joudutaan tunnustamaan, koska perustavasti ottaen, pohja ilman ekologista tukea on mahdoton, ja tästä osataan jo ajatella.

Käytännön sovelluksia bisnesmallista, tai rakentumisen (kuorinnan) läpiviemisen ideasta, lienee jo kasoittain, ja tämä näkyy valtioitten heikossa kokonaistilanteessa.

***

Suuret asiat päätetään merkittävimmissä yhteyksissä, kauempana tavan elämästä, ja tavan kansasta. Valtio perinteisenä edustaa tätä, ja osa mallin soveltamista, on ookoo, jopa suuremmissa yhteyksissä.

Malli hyödyllisyys ja haitallisuus, vaatiikin tavanomaista tarkastelun tarkkuutta, etenkin kun linjat massiivisia, ja koskevat jollain tapaa jokaista, ainakin jossain vaiheessa.

Tähän voi liittää yhä suuremmat toimijat, mikä on synkassa menetelmän massiivisuuden kanssa.

Tärkeää voisi olla konkreettisempi lista, koska heikot puolet tarkoittavat valtioiden ja pientoimijoiden alasajavaa painetta (ala-asema). Kun tätä ilmenee EU-tasoa myöten, ja kenties globaalistikin, menee hankalaksi, lokaalisemmin.

***

Mielestäni tuet ovat paljon tähän malliin liittyviä, koskien asumista, jne. Toisaalta, arjessa ilmiön voi ajatella tulleen kohdatuksi, kun miettii hintoja, joita arkiseen toimintaan on päässyt asettautumaan.

Esim terveyspuolella, kun lääkkeet maksetaan valtion kassasta, hinta veronmaksajille on tyyris. Mitä on pelkkä terveyssektorin kokonaiskulu, tätä mallia tiukasti käytettäessä?

Kun ostat diabetesriskisi tiedostaen mittarin, saat laitteen kohtuuhalvalla, mutta mittaus onkin jo kallimpaa, tosin ilmaista, kun olet päässyt saavuttamaan sairauden.

Esimerkki on pieni, joskin havaittavaksi mahdollinen ja samalla konkreettinen, ja viittaa palkintoa tuottavan toimimallin siihen puoleen, joka tuottaa rikkomisen edistämisellä.

On kannustavuutta, ja muutos työn täyteistä, ehkä myös vastenmielistä, jopa ajatuksena.

Kuinka houkuttelevaa olisi kansalaisena maksaa niukkuudessa kovasti, jostain perusjutusta, vaikka investoimattomuus monen kansalaisen tapauksessa, esim kansansairauksien kohdalla, tarkoittaisi isoa laskua yhteiskunnalle.

***

Mitä kaikkea tähän kuuluu, monista, hyvää tarkoittavista toimijoista, ja toimintalinjoista huolimatta. Voiko olla äänesettä, ja tarkastelematta kuvioita. Ketä tähän tarvitaan, ja ketä voidaan jättää pois?

Missä voi olla osallisena, mitään näkemättä ja kokematta, sekä kyseenalaistamatta.

Tulisiko Suomen aivan varmasti olla esim EUssa? Millä ehdoin?

***

Entä se vaihtoehtoisuus? Tiviistyykö sen olemassaolo, ja mukana kulkeminen sananvapauteen, vai mihin.

Miten vaihteoehtoisuus ja sopeutuvuus rakentuvat, ja mitä edellyttävät? Tarkoitan tässä jokaista toimijaa.

***

Vaihtoehtoisuus sanana vie osin harhaan, sillä eräs suuri vaihtoehto on pitäytyä siinä, mikä tiedetään jo kokemuksen myötä tukevaksi, mikäli kokemusta muusta kuin irrallisuudesta, tai ajopuutilasta.

Vaihtoehtoisuus merkittävänä toteutuukin vain silloin, kun se liitetään aktiivivaikutteisessa tarkoituksessa johonkin massiivilinjaiseen menoon tai sen rakentamiseen.

Perustavat ajatukset, liittyen vaihtoehtoisuuteen ja pysyvämpään, ovat paljon hämärtyneitä, ja johtavat harhaan. Tässä eräs viesti peruskonservatiivisuuden kantavuudesta, ekologian kontekstissa.

Rakentumisen merkittävyys näkyy myös ihmisen toiminnan tasolla, ja vaikka perustoimivuuksia pidetään joskus tärkeinä, esim tradition mukana kulkevina, joissain käänteistä, niistä halutaan vapautta.

***

Muutos tietyllä tapaa vapautta hakevassa ilmapiirissä, voi näkyä esim perustuslain ylikävelemisen parempana houkuttelevuutena.

Hankalaa tuo taas on, jos houkuttelevuuteen ei ole liittää tahtoa säätää p-lakia, kestävyyttä tukevaan suuntaan, siinä mitä kestävyydestä voitaisiin tietää jo enemmän, esim sen selkeää sovellettavuutta koskien, kun aikaa mennyt, ja muutoksia tapahtunut.

Mistä tulee perustuslaki? Onko se jotain, meistä ja muusta riippumatonta? Mikä on ollut sen kulku? Miten on sitä ennen pärjätty.

(Levitin aihetta melkoisesti, tosin on varmasti saumoja, joihin voi vähän keskittyäkkin)

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu