Haudattu dilemma

Kuuntelin tarinaa Saksasta. Toimittajana Futucast: https://www.youtube.com/watch?v=m8H27G-tjRg

Mukana sellaista kerrontaa, josta ainakin itse ollut pihalla.

Saksan taustaa tuotiin esiin kuten vaikuttanut tapahtumiin ja edelleen. Samalla Euroopan tilanne mahdollisempaa sijoittaa muullekin, kuin fyysiselle kartalle.

*

WW2n jälkeen, sotakoneesta kehitystä kohden taloutta, ja perinteisen teollisuuden turvin enemmän, vaikka varsinaisia luonnonvaroja ei paljoa.

Luonnonvarojen vähäisyyden vuoksi, Saksa on kuin Japanin saarivaltio. Selkeä irtiotto ydinvoimasta, ja satsaus Venäjä-riippuvuuteen.

Samalla länsi menee kohden sähköistyviä, irti fosiilisista, ilmastonmuutoksen nimissä.

Riippuvuus halvasta energiasta konkreettisesti viety Ukrainan kautta, mutta myös kaasuputken katkaisun myötä. Samalla kaasua kuitenkin tuodaan muualta.

*

Eurooppalaisittain Saksa on ollut paikallinen suurvalta, ja siten suurvaltasuhteiden suhteen hiertävä. Nyt Eurooppa päätekijöidensä suhteen kuin sisällissodassa.

Hararin kerrontaa globaalitilanteesta jatkoa koskien: https://www.youtube.com/watch?v=XmhLmZwc2es

Kolmannesta maailmansodasta kun puhuttu… maailmansodallinen tila on mielestäni oikeastaan jatkunut. Vaihtuvuutta on ollut lähinnä havaittavuudessa.

Maita on lohkottu ja putsailtu, ja uhkiin varauduttu, kun hyökkäyksiä on viimein seurannut aseita myöten, jotain kautta, ja joillain perusteilla.

X:nen maailmansodan puhe aiempaa ja tulevia koskien, on siten vallitsevasti ja systeemisesti ajatellen harhaan johtavaa.

Kyseessä jäävuorenhuippu-efekti, joka ottaa näkyvyytensä tällä tavoin, kun kyseessä julkikerronta ja tarinanmuodostus, vailla perusteellisempaa tutkailua.

Vaikka ihmiset kertovat (purkautuvat) epäselvistä sekoomuksellisen monipuolisesti… ei savua ilman tulta, eikä hämärää todennäköisesti ilman sen mahdollistamia toimia.

*

Hararin korostetusti mainitsemat yleisyyteen asti saatettavissa olevat narratiivitekijät, tosiaan vaikuttavat deterministisen vääjäämättömästi, mikäli potentiaalia vain käytetään.

Tarvetta tuntuu olevan jatkuvana, nojata varteenotettavimpaan, eikä mahdollisuuksi tästä, jää uupumaan.

Ihmisten touhuja ajatellen, käsitykset ovat helposti sitä, mihin on osoittaa mm Venäjän kautta, jne. Eurooppa ja Länsi asettuu hyvään vertailulliseen sijoitukseen.

Oleellisempaa on todeta, että vertailua ja punnintaa vallitsevien erilaisten käytäntöjen, näkemysten ja tarinoiden osalta … ei käytännössä tarvitse millään tavoin huomioida, kun ajatus itsessään on absurdi, likaava ja automaattisen itsestäänselvästi muun arvoisesti suhtauduttavaa.

Ongelma on klassinen, ja toistuu kaikessa yleisesti.

Voimia ja vientiä on effektiivisenä toteuttaa superiorisesti, vain tällaisen ”vertailullisen” välinemahdollisuuden kautta, jossa toismaailmallisuus mistä tuleekin, on se juttu, mihin voi kaiken automaattisesti perustaa.

*

Saksan kytkeminen osaksi isompaa kuviota, on koplauksena spekulatiivinen, eikä välttämättä vastaa todellisuutta. Ajatus syntyi uutena podcastin alkua kuunnellessa, ja Hararin tarinan kuuntelukin vasta alkuvaiheessa.

Isoa kuvaa ajatellen, vallitsevan hajoituksellisuuspotentiaalin havaitseminen (konkretiasuuntaa myöten) on linjan mukaista, vaikka tarkasta kuvasta voi sanoa kuin Linkola, kun häneltä kysyttiin, miten tarkasti ottaen katastrofit voivat toteutua.

Mitäpäs tuollaisiin kysymyksiin seikkaperäisesti vastaamaan, kun potentiaali voi purkautua luovan ja tarpeellisen reitikkäästi. Ei oleellista pyrkiä tosi täsmennettyjen ennuskuvien rakenteluun. Sama koskee monia jo-tapahtuneita.

*

Isoja asioita voi tapahtua, ilman että kenelläkään on tosi vahvaa todellisuuskuvaa. Ei tarkoita, että vaikutusta ei olisi täysvapaana tuoda kehiin, blogin kerronnassa mainitulla tavalla, jos nyt ajatellaan, ettei peruskuviota viitatunlaisena, lähtisi jo automatisoidusti liikkeelle (oma arveluni).

Paikka tuolla tavoin suvereenina, on osa yleistä vapautta kaikilla, tosin kirjoittamattomana oikeutena. Vastaväiteet vertailuperusteisesti kestävämmästä ja rikkomattomammasta, ovat absurdeja.

Se mitä Orwell kertoo, tai muu käytännön maailmaa tajuava, voi korostaa paljon sitä, mikä näkyy suoraan kärki-islamistisena ”lähetyskäskynä”. Tätä tosiaan menee, vailla selkeää islam-taustaa.

Toiveet voivat toki olla muuta, siis ei-tuota. Mikä ettei. Varmasti jää iso elintila, tällaiselle ryhmälle, ja ryhmäytymisen mahdollisuudelle.

Aihe vaikka jää kirjoituksena edelleen todennäköisesti vaikeaksi, ja ei oikein tajuttavaksi… on hämäräoloisuutensa puolesta todellisuutta pienemmissäkin ympyröissä, joista toisaalta ne isoimmat virrat.

juhamyllarinen
Avoin Puolue Lappeenranta

Herr Wisser and Besser (der),
Mutta myös ...
Von Buchen Huchen-Bacher,
i ab-und-hups Sucher.

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa. Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve.

Hyvän maailman peruskaava on helppo. Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen että gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu