Ilmeneviä vajeita, ei syytä tiivistää sananvapauden ongelmiin
Kun joku nostanut esille sananvapauden ongelmaa… yleisesti ottaen, tätä on vaikea hoksata, koska keskustelu voi todeta kulkevan ihan tavallisesti.
Ajatellut jopa niin, että sananvapaus (SV) itsessään (ja välineenä), ei olisi tosi isosti arvo, tosin tähän kommenttiin, tuli lisättyä se, että…
Jos SV kohdistuu toisarvoisiin, sananvapaus voisi olla jopa ongelma-arvoista. Kun kanavoituu ohi tarpeellisemman, peittää helposti alleen mm tärkeäarvoista havahtumista.
*
Todellisuudessa, ongelmiin sananvapaudessa on törmätty, ja koskee nimenomaisesti tiettyjä aihealueita.
Ongelma ei ole kaikkien havaittavissa, mutta jonkin verran voi havaitsemattomuus tarkoittaa dissaamista.
Tänään törmäsin Britannian parlamentin käsittelyyn, ylimääräkuolemista.
Linkkiä en uskalla laittaa tänne, enkä Faceen. Voinee löytää tavan haulla, jos kiinnostaa.
Ei ole ainoa hankalasorttiseksi koettu aihe.
*
Vaikka tiettyjen aiheiden sisällönkäsittelyhankaluutta olisi, ei sananvapaus välttämättä ole se relevantein tapa kuvata ja tiivistää ongelmaa.
Mieleen tuli yksinkertaisesti se, millä tavoin keskustelua ja käsittelyprosessien sisältöjä hallitaan, ja pidetään sopivilla alueilla.
Sodissa julkisen alueen aihekarsinta korostuu.
Tietyt agendat turvataan, varsin ymmärrettävistä syistä, ja muuta tuodaan vähemmän esiin. Valikointi täällä päin, varsin pehmeästi.
*
SV-ongelman sijaan, tulisi enemmän puhua otteen kiristämisestä, joka näkyväksi kerrottua epädemokraattisemmissa valtioissa.
Esimerkiksi käy Kiina, vaikka menetelmät tosiaan ei yhtä rajut, ainakaan menetelmien lanseerausvaiheessa.
Ongelma on siten Kiinan malli, tai jokin totalitaarisempi linja, siinä kun sananvapauden katoa nostetaan esiin.
*
Mieleen tulee myös isot julkiset mediat, kuten Face, Youtube,… jotka tuntuvat olevan hallinnoinnin alla, ja vähän kyseenalaisella tavalla.
Suurtoimijoita hallitsevien ote voi toki paikoitellen (tai globaalisti) hyödyttää, sillä toimintavaltaa on saada selkeämmin mukaan. Win-win, ja joihinkin nähden ei ihan näin.
Otteen lisääminen, ei koske vain sananvapautta, tai tiettyjen julkisaiheiden hallinnointia. Konkreettinen kulkee yleensä ilmaisullisen tason kanssa jotenkin mukana.
*
Kun kyseessä AI-aika, ja tosiaan yksilövalmiudellinen seurantamahdollisuus, sekä tarkkuus, ja ennakoimisten parantelu entisestään…
Nämä voivat tosiaan olla kokeiluja. Pienten siirtojen kautta, tulee globaalia kenttää testattua tehokkaasti.
Kokeilevasta oppimisesta on puhutta paljon ennen näitä päiviä. Dataa tosiaan on louhia, eri tapahtumien nostamisen kautta.
Sananvapauden kauttakin, näköjään pääsee varsin sopivasti yleisemmin ilmeneviin kokonaisuuden ongelmiin.
Näissä on tosiaan tyypillistä se, että rintamassa otetaan mittaa pienistä alueista kerrallaan.
Sota hiljaisenakin, on sananvapautta suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmisiä voidaan vedättää helposti. Mitä on odottaa ihmisten linjakkuudesta, ja mahdollisuudesta seurailla todellisuutta.
Laitan tämän blogin yhteyteen kirjoituksen, jonka kirjoittelin yksityisemmälle blogi-alustalle, pari päivää sitten.
Kyseessä vapaan tahdon aihe, josta on jaksettu väännellä ja käännellä, … ja syytä vähän tuulettaa, perusteita myöten.
Mitä tarkoittaa sovelluspuolella, ei tietoa. Vastuuta voi jäädä, ja suoda lukijalle.
*
Why Sabine Hossenfelder is Wrong About Determinism and Free Will
Törmäsin youtube-kanavaan, osikoidun pohdinnan kautta: https://www.youtube.com/watch?v=sylX-jd_h9s
Kaikilla ei ole oletuksia todellisuudesta, tai vahvempia näkemyksiä, mutta jos … niin voivat olla jollain tapaa hyväksi. Analyysi vaikea. Oletukset voivat tietysti olla vääriä, ja kai harhaanjohtaviakin,… riippuen.
Mutta tuo vapaa tahto. Päätynyt ajattelemaan enemmän kuin SB.
Tällä kertaa mieleen tuli koko vapaan tahdon käsite, hiukan uudesta vinkkelistä.
Mitä ajatellaan vapaalla tahdolla, kun sen jotenkin tuntee. Mieleen tuli, että näinköhän olotiloista sekoillaan.
Se vapaa tahto, joka ihmisille tosi ilmeistä, olisi enemmän tietoisuutta, ja ennenkaikkea tuntoisuutta, omassa kielenkäytössäni.
Tuntoisuus on siitä huono käsite, että johtaa tuntoaistiin. Kokemus on sanana jotain yleisempää, tosin pitää sisällään turhan paljon historiaa, ts suhdetta menneeseen.
Koenta voisi olla paras sana, tosin kokemusta lähellä siten, että koennan kautta seuraa sitä kokemusta, ja kertyneet kokemukset, voi tosiaan kokea uudelleen, siinä missä uudet tilanteet.
Vapaa tahto on helpointa kyseenalaistaa, jos ajattelee tiukkoja tilanteita.
Voi tietää, mitä ehkä kannattaisi tehdä. Voi ajatella vaihtoehtoja, jne. Jostain syystä, toiminnaksi voi kuitenkin päätyä jotain muuta, ja samaa voi toistua jatkuvasti.
Vapaan tahdon ja valinnan olemassaolo (oletus noista), taitaa oikeastaan rikkoa ihmisen eheyttä, ja toimintaa.
Ihmisellä on puntarointikykyä, siihen parhaaseen yltävänä. Mitä näyttää ilman puntarointia toteutuvan… perustuu enemmän automaatioon, jota tilanne, tai jokin tilanteessa ollut laukaisee.
Vapaan tahdon ja vapaan valinnan oletus, voi olla vaarallinen. Näin on tätä tullut arvioitua.
Jos ei tajua miten sidottu on, ei välttämättä tule ajatelleeksi realistisesti siitä, mitä mahdollisuuksia on tehdä totutusta ja oletuksellisista poikkeavasti, vaikka tällaisen tarpeen voisi jotain kautta aistia.
Ilmoita asiaton viesti
Tiivistetysti …
Vapaan tahdon ja valinnan sijaan, olisi tietoisuutta… jotain kertymää päivän mukaisesti saaduista suorimmin, ja laajavaikutteisena sitä kertymää, joka päivien kumuloitumana menee sisälle sen järjestelmän voimin, josta toisalta elää.
Ei vapaata tahtoa, ei vapaata valintaa… vaan jotain tietoisuutta tapahtuvista, ja nekin koskien sitä, mitä on mukaan ujutettu.
Hups. Eihän tämä näin pitänyt olla.
…
Mitä tulee käsitevatvontaan, liittyen tietoisuus, tuntoisuus, jne… paras näissä voisi olla vaikuttuneisuus.
On ns pohjia alla, ja tarjontaa päivätajuntaa ohjaamaan.
Tieteen puolella, elämän vallitsevia käsityksiä vähän kritoisoidaan. Minusta syystä, sillä elämän erikoiselle kokemuselle, tällaiset ei ole mikään este.
Mitä tulee Brittien kyvykkyyteen… eivät syyttä suotta olleet niitä menestyineitä imperialisteja, menneenä i-aikakautena.
Objektiivisuudessa, ja todellisuuden seurailussa aina tiedettä ja sen arviointikykyä myöten, on tosiaan jotain huomionarvoista, ja siinä kun on sosiaalista puolta, yksilötilanteita, politiikkaa, … mukana voi tosiaan olla myös ihan suoraa todellisuutta.
Viittaus britteihin, kun tulivat mainituksi blogin pääkirjoituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteenfilosofisesti, S-Hossenfelderin puhe maailman deterministisestä luonteesta, jää pohdinnan arvoiseksi. Mitä oikeasti mennyt tästä kertomaan,.. en muista tarkasti.
Determinismiä kun kelailee nyt, mieleen tulee ihminen hahmottajana, todellisuuden kokijana ja ottajana.
Determinismi voi kuulua siihen joukkoon ilmiötä, joista uskallettava sanoa, jotenkin linjan mukaisesti, vaikka tämä päättelytapa olisi induktiota. Matemaattinen ääretön-käsite, voisi olla tätä, ts paikan luomista mielessä sille, mikä muuten on rajatonta.
Hypoteesiin riittävästi perusteita, jos tämän näin ilmaisisi. Viitata voi myös Einsteiniin, vaikka vaikea sanoa, mihin hänen näkemyksensä pohjautui, kuin tokaisi Jumalasta, ettei noppia heittele.
Tiede vaikka on aika oletetusti tutkailtavissa, determinismiä ihan vimosen päälle välttämättä ole.
Käytännön tasolla, todellisuuden epädeterministiset piirteet voivat jäädä sen verran vähäisiksi, että determinismistä voidaan puhua, ts laskettavuuden mahdollisuudesta.
Jos laskettavuus ei olisi ongelma, ja todellisuutta kuvaavia malleja olisi,… milloin tulisi vastaan se tilanne, että determinismi ei enää oikein kuvaisi todellisuuden kulkua niiden mallien kautta, joita onnistuttu löytämään.
Todellisuudesta tieteellisen täyskuvattavana (TTT), voisi puhua kuin mitä ihminen tuppaa tekemään todellisuudesta, omalla kohdallaan, mitä tähän kuuluukin.
Näyttää varsin toimivalta, kun muun kanssa paljoa osata hengailla, ja siinä kun tällainen uhkaa näkyä liiaksi… voi suojareleiden arvo korostua.
Se, että ihminen on jotain, ja jota edes tiede välttämättä ylitä… tarkoittaa tosiaan vähemmän oletettavaa, mutta varteenotettavaa, ts varteenotettavuusarvaruuden virittymistä, ihmistä varten.
Todellisuuden ottaminen tähän varsin kavennetun oloiseen tapaan, vahvistuu mielestäni sillä ennustearsenaalilla, joita on jälkikäteisesti lukea, meneiden aikojen ihmisiltä.
Ilkka Niiniluoto nostaa kirjassaan esiin sitä, miten joku on onnistunut varsin hyvin kuvaamaan sitä todellisuutta, mitä tulevaisuudessa voidaan elää. Ennusteiden toteutumista (tekniikka, tieto, implementointi) vaikka ei olla tarkemmin osattu sanoa, saavutuksia ja arjeksi ajastaan päätyviä, on osattu laittaa paperille.
Olemme Boxissa, jo melko lähtökohtaisesti.
Tähän kun ottaa turhemmat korostukset toimijuutta koskien… menee viemäristä nekin pienet langanpäät, joita seuraamalla voi tosiaan löytää sitä, mitä suuremmalla itseoletteisuudella ei voi mitenkään tulla seuratuksi.
Oletussuhtautumiset ovat toki empiriaa, ts perinnettä painottavia, siis jotain selviytymisellistä. Tästä toisaalta tiedetään kertoa paljonkin, millä tavoin voi olla yksipuolista, ja soveltumatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Mainittu Ilkka Niiniluodon kirja: Tekniikan filosofia. Julkaistu pari vuotta sitten, 2021. Kirja tosiaan vasta alussa.
Se ennakoitavuus tosiaan mahdollista, kun peruslähtökohtana ihmistä koskevasti arvella jotain siitä pohjasta, mitä on voitu ajatella kohtalaisen samanlaiseksi, jolloin ennusteita on ollut varsin tarkasti tehtynä, ja tosiaan osuvasti, jos nyt nykyisyydestä tietää tavallisesti, mitä on.
Mieleen tuli se tapahtumavirta, jota otetaan vastaan vähän vauhtiin säikähtäen.
Mahdollisista peruskuvioista, voi tietää paljon, tyyliin a-priori. Mitä tapahtumat, edistys ja siirtymät parhaillaan ovat, ja mitä voivat olla tulevaisuudessa… näiden seuraamiseen voi tosiaan omistautua.
Kun mennään sille tulevaisuuden ennakointitasolle, jolle esim Yuval Harari omistautunut, skenaariot menevät vähän pitemmälle. Voisi silti sanoa, että so-what.
On aboutismia, mutta voisi relevantisti ottaen olla myös sowhatismia, ja ihmisen olotilaa vähän rentouttamaan, ja arvelemaan jotain siitä suhteuttamisesta, jota mahdollisuus käyttää, ihmisen jo-olemassaolevin valmiuksin.
Ainahan näitä voi kokeilla, että toimiiko, ja jos toimii, ei väärin huomiota kohdistettu. Ei.
Ilmoita asiaton viesti