Lapsi tuo kuoleman tullessaan

Otsikko on väiteeltään provo, ja irvailua positiivistulkinteisesta perinne-kliseestä. Toisaalta väitteessä voi olla myös yllätyksellistä faktuaalisuutta mukana, mitä käytännön maailmaan kuin yllätyksenä myös kuuluu.

Voi kuvitella tai aavistalla mielessään jaon, jota tämän ryhmän tulokas tulleessaan saa aikaan.

Syntyy samalla vanhemmuus, vastuu, sekä etenkin vastuupuhe ja tärkeys, ja usein sen arvoisena, että muuta ei välttämättä mukaa mahdu. Näillä.

On selkeän hoivattavia ja huolehdittavia.

Avuttomuus jos ei aiemmin käynyt selväksi maailmasta, lapsen tulemisen jälkeen ehkä, tosin etenkin se toiseus tällaiseen nähden.

 
Näistä tulee tosiaan mieleen ne kuuluisat jojot, tai BW-asetelmat.

Kun jotain selkeän havaittavaan kosketusta… muuttaa tämä tarkastelijan aivan toiseksi.

Voi vain arvailla, miten maailma voi näkyä, tällaisen toissyntymällisyyden jälkeen.

Lapsi voi tuoda tullessaan myös eheyttä, siis ympärille, jne. Vaikea kertoa suoraan täsmällisiä.

 
Aihe menee varsin lähelle jokaista. Toisaalta teema on hyvä, sillä on yleistettävissä.

Ihmisen elinkaareen liittyy monia vaiheita, jotka kokonaisuudessa sijoittuvat helposti omiksi maailmoikseen.

Erittelyn vahvaa maailmaa kun eletään, … ilmiö korostuu. Toisaalta, erittely on tärkeä osa inkluusiota, ja päinvastainen hajoitusta.

Helppo samalla tapaa todeta otsikon väitteestä, että lasta tässä tuskin on ensin syyllistettävä, vaikka jakavuutta voi käytännössä aiheuttaa.

Missä tilanteissa erilisuus eritapaisena, on erityisen ongelmallista, vai onko tällaiset ongelmaa aina.

Sisäiset rakenteet tosiaan teemana, jos runkotasoa haluaa mainita. On tosiaan vähän epäselvemmin haivattavaa.

 
Blogin teemaa jos ajattelee ja sanomaa yleisesti, tästä voi arvella löytyvän mallia, jolla ihmisen perustoiminta ja suhtautuminen käy selvemmäksi, ja ennen tietämystä tällaisesta, vallitsee pimeys.

Koska tulokas haastaa, voi samalla saada aikaan keikautusta, ts myös valoa, siinä missä löytämiset yleisestikin samaa.

Kyseessä kuitenkin varsin merkittävää aiheistoa, ja tämän liepeiltä jos lähtee, tai tällainen inklusoituu, ts näin läheltä… potentiaalia on toisella tapaa, kuin teknistaloudellisissa.

Aiheen nostaminen merkitykselliseksi esim näin, on toisaalta vähän sitä, mitä sekaannuksen arvoista paraikaa ihmistajunnallisuus tuntuu sitkeästi puskevan pintaan, siis ihmiskäsityksiä ja i-suhdetta koskien.

 

Harari kertoo lyhyesti tieteestä tässä: https://www.youtube.com/shorts/DSKKJVF060Y (Science Is Ignorance | Yuval Noah Harari)

Tarkoitus ei ole puhua tiedettä mitättömäksi, vaan tuoda esiin blogin ihmistä koskevan tulkinnan mukaisesti arvoa sille, mitä aiemmin on ihmisestä tiedetty sanoa, ja melkein mitä vähemmästä… sen osuvampana ja luotettavampana.

Kari Enqvist tosiaan osallistuu tähän soppaan, kiitettävällä kontribuutiollaan: https://yle.fi/a/3-10727419 (Kari Enqvistin kolumni: Tutkijat äkkiä julkisuuteen opettamaan kuinka ajatellaan ja ollaan kriittisiä | Yle)

Linkkien nostossa, toteutettu sitä höperyyttä, johon viittasin, ja jota Harari meni jo kertomaan.

Se näistä ilmestyskirjallisista. Mikä ei sadassa vuodessa tapahdu, eikä tuhannessakaan… se vallitsee jatkuvasti. Hupsista vain.