Linjat kohden ekologisempaa kestävyyttä (ekotalous)

Metsien hyödyntämisessä on parempi käyttää suoraan se osuus, joka menee elintarvikkeiksi, ts marjat ja mustikat.

Puu on jonkin verran suoraa hyötyarvoa, mutta paljon myös välineellistä arvoa, joka voi jäädä aina jopa toteutumatta, ellei koidu ongelmaksi. Ruokahävikki on helpommin todettavissa hävikiksi, tai haitaksi, koska haisee nenään, jne.

Syötävä aines uusiutuu joka vuosi, joten vuosittainen kerääminen on sopivaa, säilytyksen ja sopivan säilyvyyden vuoksi.

Puuta voi säilyttää pitemmän aikaa, kun puu on käytetty, tosin puun monet käytöt ovat kertakäytöllistä, ts kuormittavaa aikana, jolloin hiilen sitomista pidetään arvona.

***

Mitä tulee laajemmin ekologisuuteen, ja luonnon kanssa koherenttiin olemiseen,… vuodenajat merkitsevät, mm valon määrässä ja lämpötilassa (napa-alue).

Perustarvikkeita varten rakennettuja liiketiloja tuskin kannattaa pitää avoinna pimeään aikaan, ts ympärivuorokautisesti.

Toisaalta, ne olemiseen kuuluvat tilat, joissa tarvitaan valaistusta, voisi olla avoinna sen ajan, mikä on tarpeellista.

Kun puhutaan Suomen energiaintensiivisestä teollisuudesta, ja toisaalta kylmästä talvesta ja sähkön hinnan korkeudesta, energian sivulämpöä varten, prosesseja pyrittävä suorittamaan vain kun lämpöä tarvitaan.

Koskee myös kotitalouksia, koska energiakeskittymä suoraan paikan päällä, on lämmön jakamista ajatellen parhaiten logistisinta.

Näin esim 100 vuotta kestävät volfram-lamput voivat olla talviaikaan ekologisempia kuin halogeeni-jne-lamput, jotka vaihdettava vuoden parin välein.

***

Luonnonolojen huomioinnissa on paljon löydettävää, ja tästä tulisi puhua enemmän.

Marjat ja sienet tuskin kovin paljoa merkkaa, tosin kun niitä kasvaa, ja jos hyödyntämistapa on ekologista, tätä luontoresurssia tulisi käyttää enemmän.

Vastakkaisempi käyttötarkoituksen tehostus, talousperustein, tulee olla progressiivisesti verotettu.

Resurssihaittojen progressiivinen verotus voisi olla hyvä juttu, ja toisaalta ne tarpeelliset asiat, jotka ovat ehtymättömämpiä, ja ekologisesti virtaviivaisempia, tulisi olla jopa taloudellisesti palkittuja, ts progressio voisi mennä toiseen suuntaan.

***

Kun sovellusalue melko kompleksisesti optimoitava, ihmisen tarpeet ja muuta luonnon kestävyyttä turvaten, hyvä startata melko vähälläkin, jos tuntuu menevän jonkin suuren ekologisen peruslinjan mukaisesti.

Ekologisia linjoja voi hakea pienelläkin kokeilulla ja osaamisen kartuttamisella, tosin näitä ei voi kokonaisuudessa korostaa, kuin investoinnillisesta perusteesta.

Koska ajatus on käytännössä helposti talouden vastaista, linja vedettävä alueelta, joka ei ole niin kytkentäinen taloudelle (ekokatastrofipaine).

Jos ekologinen linja on talouden hyödynnettävissä, ja linjan vetämisellä on arvoa, voi taloudellinen toimija ottaa ekologisuudesta maksimaalista hintaa, jolloin ekologisuustavoite vesittyy (ekologisuusmitätöinti).

***

Ekologinen kestävyys ei välttämättä ole pois ihmiseltä, ja niukentavan kompromissien sijaan, ekologisten palvelujen tehostaminen, sen alasajoon verraten, on paitsi turvallisempaa, ajan myötä myös taloudellisempaa.

Paikallistalous, tai hetkellisempi talous, tulee siirtää osaksi kokonaisempaa ekonomisuutta, jossa toteutuu ekologinen kestävyys, ja parempi elintaso pitemmällä aikavälillä sen sijaan, että tulevaisuus menisi jatkuvasti kohden isompaa hankaluutta (talous/tarve/maksimointi).

Ajatus on vastoin nykyistä velaksi elämistä, ja velka tässä mielessä on suurinta.

***

Ekotalouden erottamisesksi muusta, tulisi puhua myös sosiaalitaloudesta, ts siitä talouden osasta, joka mittaa sosiaalista kuormittavuutta, terrosmia, konflikteja.

Ilman talouden tarkempaa erittelyä, talous on välineenä vaarallinen, etenkin pitkällä aikavälillä. Ongelmiin voi tottua, ja elää niitä, sekä toisaalta ponnistella vakaasti ongelmien ylläpitoa ja kasvua varten.

Talous sumeana, tarkoittaa käytännössä toiminnan pesua. Tämä on rahanpesua haitallisempaa. Eri ongelmat näkyvät helposti ekologisuudessa.

Hankaluuksien tiivistymisketju itsessään tärkeä, eräänlaisena kokonaisemman toiminnan mittarina.

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu