Luottamus kotimaan oloihin
Ollaanko oikeasti vahvan Suomen takana, jossa vahvuus lähtee kansasta, tai mistä voi ylipäätään lähteä.
Miten menee, noin effektiivisesti ottaen, vai eletäänkö heikentävin tavoittein, tai tuottamuksellisesti näin. Kokonaisvaltainen kysymys.
Ajatus tuli mieleen kuunnellessa EKn Jyri Häkämiestä: https://areena.yle.fi/1-63224075
***
Häkämies tuumi, että Suomen tulee yritysten toimintaympäristön suhteen olla paras maa. Miten tavan kansalainen, samalla tapaa ajatellen?
Tässä tuntuu olevan jotain ristiriitaista, epäselvää.
Markkinamaailmassa mennään helposti mielikuvilla, ja kokonaisuuksilla, vaikka varsinainen asia olisi hyvin kapea, tai vähämerkityksellinen. Paisutus ja kytkentä, tuo lisätulosta.
Voiko toimintaympäristäö kansalaisena, arvioida jotenkin kokonaisesti. Kun elinvoimasta puhutaan, voiko ajatella, että tämä on todellakin aito tavoite.
***
Eilen tuli kuunneltua Hossenfelderin ajatuksia nykytaloudesta: https://www.youtube.com/watch?v=CRPHp2EjNR8 Henkilöllä yleensä tavallista kokonaisempaa kerrontaa, vähän kaikesta.
Entä jos työvoimatoimistot, hyvinvointialueet, kestävä kehitys, vaikuttavaksi ajateltu politiikka, … ovat lähinnä saastaa, jos ajatellaan kuvioita siten, kuin ne tulisi olla tavallisina.
Voiko maan tilaa edes arvioida jotenkin, mitä on vakaudeltaan. Mitä on kansalaisen osuus omassa maassaan, jotta tästä on realistista odottaa jotain sopivaa. Voiko tästä tietää jotain.
Kokonaisuutena ajatellen, mielessä on käynyt se stalinismi, ja sen toteuttajat eri päädyissä. Kyse siinä on myös ajautumallisuudesta, ei varsinaisista taustahenkilöistä tuollaisina, vaikka isossa yhteiskunnassa, näitä voi olla, vähemmän näkyvinä.
Ajautumisten tällaisista puolista joskus mainitaan, mutta aivan kuin niitä toisaalta ei ilmenisi.
Ilmoita asiaton viesti