Pörriäiset kaupungissa

Voisiko asuinalueiden niityt jättää pääosin ajelematta, tai jos leikkuria käytetään, se olisi perusteltua.

Kulkuväylät syntyisi polkuina, ellei päällystettä olisi johonkin järkevää laittaa. Kasvit valikoituvat kulutuksen mukaisesti, luonnon puolesta.

Käytännössä kasvirunsautta olisi, ja eri ikäistä kasvustoa, sekä hyönteisiä, sekä lintuja enemmän. Toisaalta, asumisesta tulisi halvempaa, ja rahoja voisi keskittää esim kunnan puolesta tärkeämpää, tai yksityisenä asukkaana, tai jos vuokra kevenee.

Vähemmän melua toisaalta, jos lehtiä ei niin pöyhisteltäisi pihoilta. Toisaalta, jokin hyötykasvien pitokin tässä ympäristössä, olisi luonnollisempaa.

Maaseudun metsälaitumet ovat tätä nykyä hyvin vähissä. Nekin toi aikoinaan pientä rikkautta lajistoon ja maastoon.

Kasvit vapaampana, voisi tuntua alkuun epänormaalilta, ja tuoda mieleen ränsistylän fiilikset. Toisaalta, tällainen on jollain tapaa rennompaa. Vähemmän niuhoituksellista.

Joskus sanotaan, että särmät paikat viestii järjestystä. Sotkeminen vähenee, jos paikat on tiptop. Turvallisuuskin säilyisi, .. jotain kautta.

On toisaalta sanonta, että minkä turvallisuuden puolesta varmistaa, sen menettää vapaudessa, ja jossain vaiheessa myös viimein turvallisuudessa. Joku elämäntarkastelija oli päätynyt mielessään kertomaan näin.

Jos järjestys on aina kontrollissa, mitä jos kontrollia ei sitten olekkaan? Mikä on tämän linjan riski.

+2
juhamyllarinen
Lappeenranta

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa. Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve.

Hyvän maailman peruskaava on helppo. Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu