Romahtamisen käsittely

Suhde tulevaisuuden hankaliin riskeihin, voi olla varautumisellista. Toisaalta, nämä voidaan ottaa vääjäämättöminä, jolloin kyseessä ei olisi jotain riskiarvoista, vaan todellisempaa. Taitaa olla niin, että romahtamisiin liittyviä seikkoja, ei ole kovin aiemmin varteenotettavasti selvitetty.

Parhaillaan luvussa kirja: Sivilisaation loppu (2016). Aiheesta voi yrittää kirjoittaa myös omien havaintojen perusteella, kun kuvaa voi täydentää, erilaisella materiaalilla, joita näyttää olevan  jonkinlaisena.

Kuin yllättäen, paitsi että aihe on ollut aina jollain tapaa esillä, niin sitä on aina myös pyritty käsittelemään. Merkillepantavaa olisikin se, että käsittely on ollut niin ristiriitaista, ettei siihen voi liittää varteenotettavuutta kokonaisuutena, vaan tosiaan ristiitaisuuden.

Herättävin, ja toisaalta naurettavin skenaario, on suoran väistämätön tuho, tai hitaampi mahdottomuuteen ajautuminen. Raamatun tarinat lopun ajoista, voi ottaa väistämättöminä. Raamattu itse ei ole syyllinen siihen, että kauhuskenaaroita on olemassa, jokaisena aikana, vaikka mm. Raamattuun voidaankin samalla viitata.

Eräs yksittäisen havainnon oloinen huomio on se, että aivain kuin joillekin apokalyptiset skenaariot on suora olemassaolon tuki. Lopunaika ei ole tutkailtava tai vältettävä asia, vaan siihen suoraan nojataan tavalla, joka viittaa joko suoraan aktiivisuuteen, tai välinpitämättömyyteen, tai molempiin.

Peruste vääjäämättömyydelle voi löytyä siitä, että maailmaa eletään konflikti-rakentamisen pohjalta. Päätepisteeksi on hyväksyttävä lopulliset, koska elämää koskeva linja on valittu, oli perusteet mitä oli. Asiasta ollaan jollain tapaa tietoisia, jolloin yleishenki voittavana, on fiksattu, minkä pohjalta toteutus lähtee.

Yhteiskuntien olemassaolon perustetta on haettu ainakin konfliktiteorian ja koordinoivamman tarpeen kautta, tai noiden sekoituksena. On molempaa koulukuntaa, ehkä muitakin. Voisin ajatella alkuun vaikka niin, että koordinoivempi tarve syntyy elinkaaren alkuvaiheessa, ja konfliktimenetelmiä kasvaa mukaan myöhemmässä vaiheessa.

Kokonaiskulku yhteiskuntien (eri tahokokonaisuuksien) eri vaiheisiin, on iso pala tutkailtavaksi, joten tällaista hahmotusta voi lähteä tekemään pieninkin eväin, kun tilannekuvan rakentamiseen joka tapauksessa satsattava, ja tosiaan kontekstissa, joka kattaa näiden vaiheiden ilmiöt.

Romahtamisen käsittely kauttaaltaan, tuo arkisemman otteen siihen, mitä eletään jatkuvasti, ja jota tapahtuu jatkuvasti. Ilmiötä voi lähestyä isosti, kuunnella heikkoja signaaleja, ja toisaalta seurata olemassaolevia langanpäitä, joissa on kyseenalaiseen viittaavaa.

juhamyllarinen

Lappeenranta Foorumi: <a href="http://jatkumo.net" title="http://jatkumo.net">http://jatkumo.net</a> Email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu