Tärkein (ja dissatuin) piirre maanpuolustuksessa

Aina kun kuulee kerrontaa, ja jotain uutta, voi yrittää päivitellä samalla omia käsityksiä. Tässä eräs näkemys Suomen sisäisyyttä koskien: https://www.youtube.com/watch?v=HXR5kcQDMKk

Vakkuri voi olla oikeilla jäljillä, (piilo)sitoumuksien olemassaoloa koskevissa väitteissä.

Voisi ajatella tosiaan, että liittymättömyys NATOon oli virhe, Halosen aikana. Nyt liittyminen puolestaan tuntuisi virheeltä.

Vaikka näyttää hankalalta päätössekavuuden puolesta, tätä todellisuutta on ollut, ja sitä on ollut syytä elää, ja samaa jatkoon.

Halosen aikaa jos ajattelee, niin NATO-kielteisyydelle on voinut olla kannatuksellista kynnystä (aidosti), joka johtuu sisäpolitiikan esteellisyydestä, jota ei toisaalta voi runnoa liikaa, ilman kielteisiä seuraamuksia.

Kun maa on tilaltaan mahdollinen muodostamaan yhtenäisen linjan jostain, kyseessä on voimavara, ja sopeutumisen kyvyt max, jolloin kokonaisempi yhtenäisyys runnottuna olisi miinusta tuohon, ja takaisi huonompaa jatkopohjaa.

Parhaat päätökset lähtevät yhtenäisistä käsityksistä, jota varten ei toisaalta tarvita ulkoista vihollista.

Sama koskien hyökkäystä, esim Putinin tapauksessa. Hyökkäystä ei tarvitse agentoida omaa kansaa uhaten, jos nyt ylipäätään ajatellaan, että hyökkäys voisi olla sopivaa. Hyökkäyksen sijaan voitaisiin ajatella jotain muuta aktiivista toimintaa, tai pyrkimystä.

Vakkurin kanssa eri linjoilla siitä, millä tavoin ketäkin kannattaa alkaa jahdata näissä ristiriitatilanteissa.

Muuten puolueellisuus on ihan sopivaa, ja tärkeää, jos muuta ei oikein voi, tai tule ajatella.

Yhtenäisyyden lankaa jää silti mukaan, ja jos sitä vartavasten halutaan rikkoa (pienentää), jotain yksittäisempää tekijää painottamalla, tulisi melkein pyrkiä organisoitumaan toisin. Mahdollinen palaverin paikkakin voisi olla se juttu.

Joka tapauksessa, oli päätelmä ja ratkaisu sisäisesti mitä siitä saadaan, yhteisemmissä kysymyksissä/ongelmissa, tulisi omien sidonnaisuuksien vallitessa, olla venyvyyttä samanaikaisesti puolueettomampaan tarkasteluun ja arviointiin. Tämä on tärkeää, ja nostaisin selkeästi maanpuolustukselliseen arvoon.

Eräs vakava muistutus sisäpoliittisista solmuista on tässä: https://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/nanjingin-veriloyly-ylitti-pahimmankin-painajaisen

Ulkoista uhkaa ajatellaan, puolustuksellisuus voisi olla maalla tai liittoumalla paras, jos sisäistä jännitettä vähennetään, vaikka purkamalla suoraan sisäisesti rasittavia kytkentöjä.

Käytännössä NATO itse on tainnut toimia vähän EMsti, vaikka syytä en tiedä.

Mitä NATO sitten oikeasti on paraikaa, mitä siltä haetaan, tai mitä se voisi olla, ja millä tavoin tähän voi vaikuttaa, vai karkaako kaikilta, jne.

+1
juhamyllarinen
Lappeenranta

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu