Tärkein (ja dissatuin) piirre maanpuolustuksessa
Aina kun kuulee kerrontaa, ja jotain uutta, voi yrittää päivitellä samalla omia käsityksiä. Tässä eräs näkemys Suomen sisäisyyttä koskien: https://www.youtube.com/watch?v=HXR5kcQDMKk
Vakkuri voi olla oikeilla jäljillä, (piilo)sitoumuksien olemassaoloa koskevissa väitteissä.
Voisi ajatella tosiaan, että liittymättömyys NATOon oli virhe, Halosen aikana. Nyt liittyminen puolestaan tuntuisi virheeltä.
Vaikka näyttää hankalalta päätössekavuuden puolesta, tätä todellisuutta on ollut, ja sitä on ollut syytä elää, ja samaa jatkoon.
Halosen aikaa jos ajattelee, niin NATO-kielteisyydelle on voinut olla kannatuksellista kynnystä (aidosti), joka johtuu sisäpolitiikan esteellisyydestä, jota ei toisaalta voi runnoa liikaa, ilman kielteisiä seuraamuksia.
Kun maa on tilaltaan mahdollinen muodostamaan yhtenäisen linjan jostain, kyseessä on voimavara, ja sopeutumisen kyvyt max, jolloin kokonaisempi yhtenäisyys runnottuna olisi miinusta tuohon, ja takaisi huonompaa jatkopohjaa.
Parhaat päätökset lähtevät yhtenäisistä käsityksistä, jota varten ei toisaalta tarvita ulkoista vihollista.
Sama koskien hyökkäystä, esim Putinin tapauksessa. Hyökkäystä ei tarvitse agentoida omaa kansaa uhaten, jos nyt ylipäätään ajatellaan, että hyökkäys voisi olla sopivaa. Hyökkäyksen sijaan voitaisiin ajatella jotain muuta aktiivista toimintaa, tai pyrkimystä.
Vakkurin kanssa eri linjoilla siitä, millä tavoin ketäkin kannattaa alkaa jahdata näissä ristiriitatilanteissa.
Muuten puolueellisuus on ihan sopivaa, ja tärkeää, jos muuta ei oikein voi, tai tule ajatella.
Yhtenäisyyden lankaa jää silti mukaan, ja jos sitä vartavasten halutaan rikkoa (pienentää), jotain yksittäisempää tekijää painottamalla, tulisi melkein pyrkiä organisoitumaan toisin. Mahdollinen palaverin paikkakin voisi olla se juttu.
Joka tapauksessa, oli päätelmä ja ratkaisu sisäisesti mitä siitä saadaan, yhteisemmissä kysymyksissä/ongelmissa, tulisi omien sidonnaisuuksien vallitessa, olla venyvyyttä samanaikaisesti puolueettomampaan tarkasteluun ja arviointiin. Tämä on tärkeää, ja nostaisin selkeästi maanpuolustukselliseen arvoon.
Eräs vakava muistutus sisäpoliittisista solmuista on tässä: https://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/nanjingin-veriloyly-ylitti-pahimmankin-painajaisen
Ulkoista uhkaa ajatellaan, puolustuksellisuus voisi olla maalla tai liittoumalla paras, jos sisäistä jännitettä vähennetään, vaikka purkamalla suoraan sisäisesti rasittavia kytkentöjä.
Käytännössä NATO itse on tainnut toimia vähän EMsti, vaikka syytä en tiedä.
Mitä NATO sitten oikeasti on paraikaa, mitä siltä haetaan, tai mitä se voisi olla, ja millä tavoin tähän voi vaikuttaa, vai karkaako kaikilta, jne.
Blogin viestin on minusta tilaahakevassa painotuksessa, ja elämän järjestelemisen perustavista reunaehdoista.
Talouskaan ei voi olla vaikutukseltaan tätä luokkaa, ja vaikka vaikuttaisi joskus lähes kaikkea, on järjestelykysymys, mikäli rakennelma on tosiaan tehty palvelevaksi, ja tarkoituksenmukaiseksi välineeksi.
Blogin loppuosuutta täydentäen, enteilevän oloisesti voisi kysyä, miten NATO oikeasti palvelee ketään?
Kysymys on, tai voi tulla jossain vaiheessa relevantiksi. Voisin viitata tässä siihen talouteen.
Rapautumisen alku on normaalia luonnonkulkua, ja välttämätöntä. Lahautumiset,… ei kaikilta osin ole vain negatiivinen.
Järjestelmiä luhistuu, tai hapertuu, kuten kävi (julki)kommunismille, ja jos näin ei oikein millään käy toisaalla, jotain voi olla pielessä, ja romahdusta voi seurata arvaamattomampana.
Muuten, täysimittaisista romahtamisistakaan kannata sanoa etukäteen, mitä ovat hyvyydessään, tai ongelmallisuudessaan. Jos näin tekee, tulee samalla kertoneeksi itsensä toivottomaan tilaan, ja toimijaksi, joka ei itseensä luota oikein ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäh on tuo EM muuten? Etelä-Muhos?
Ilmoita asiaton viesti
EM = EdelläMainittu
Näitä peruslyhenteitä voi kirjoittaa tähän tapaan, vaikka ei ole yleinen käytäntö.
Tärkeämpi on mielestäni tälläinen yleis-lyhenne, kuin jos EM kiinnitetetään vaikka sanoihin: Euroopan Mestaruus, tai Erotiikan Maailma, … jne.
Kirjoittaminen käy nopeammin, teksti on napakampaa, ja toisaalta myös luettavampaa, tosin tällainen hyötypuoli vaatii vähän sitä, että ei pidä käytäntöä liian tökerönä.
Kieli, ja kielen käyttö, etenkin kirjoitusten osalta, on perinteisesti ollut tapana painottaa ilmenemään hyvin tietyllä tapaa, eikä syyttä suotta.
Muita vastaavia yleislyhenteitä voisi olla esim:
– MM (muun muassa)
– AO, YO (alla/yllä-oleva)
– JNE, ETC (ja niin edelleen)
– TMV (tai muu vastaava)
Kun isokirjaimisen lyhenteen jälkeen kirjoittaa jatkokirjaimet pienellä, ei tarvita :-merkkiä, mikä tekee minusta tekstistä kryptisempää, ja vaikutelmaksi tulee etäisyys kieleen, ts painotus syntaksin kaltaiseen.
Teema johon edellisessä kappaleessa viittaan, on merkitykseltään isohko. Kirjoitusasu voi eriytyä luonnollisesta kielestä. Positiivista tässä on ilmaisuvoiman teho, kirjoittamiseen tilanteeseen soveltuen. Negatiivista …
Eritymisen teema on toisaalta myös mitä suurimmassa määrin todellisuutta, kieliä ja ilmaisutapoja koskien. Näkyy ehkä vahvimmin luonnontieteitten sisältöjen ilmaisussa.
Eräs nykytrendi on ottaa etäisyyttä kirjaimin tapahtuvaan viestintään, esittämällä suoraan kuvaa, ja mieluusti liikkuvana. Tässäkin on omat haittansa, ja valintana viittaa hyvin kulutukselliseen ratkaisuun. Liikkuva kuva muuten tosi tärkeä, ja potentiaalinen, kun mahdollista pitää mukana.
Vastaan kysymykseesi mieluiten, tällä tavoin laajasti kirjoitustapojen piirteitä summaillen. Sama fuusioperiaate muussakin, ja on varaa paremmin erityäkkin, jos venymisen tarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Määh sanoisin, että em. lyhenteen käyttö isoin kirjaimin ja ilman lyhenteen paljastavaa pistettä oli mallia rankka!
Nämä voisivat olla SA -versioita (kenttäkestäviä ja maastoväreillä maalattuja lyhenteitä):
– MM (muun muassa, tästä hyväksyisin vain siviiliversion ”mm.”)
– AO, YO (alla/yllä-oleva, tästä raakkaisin ao. ja hyväksyisin yo.)
– JNE, ETC (ja niin edelleen –> jne. etc. !)
– TMV (tai muu vastaava, tämä saattaa olla turhan rankka kaa!)
Ilmoita asiaton viesti
Etelä-Muhos
Ihmiselle ominaisen (mielikuvitus)sillan kautta, tästäkin sanasta (tulkinta-arvelu), pääsee ponkaisemaan keskelle viritettyä teemaa, melko oleellisen oloisesti.
Kun puhutaan maanpuolustuksellisuudesta, ts turvallisuudesta, rauhasta, seesteisyydestä,… jostain ekologisen ekonomisesta, kulutavan ja repivyyden sijaan…
On tosiaan kaksi linjaa, mm tuolla tavoin ilmaistuna. Ensimmäisen linjan voi nimetä tasapainoiluun, ja rauhalliseen kulkuun, ja toisen säntäilyyn ja reutoamiseen.
Lokaaliviestinnällisesti nuo kaksi linjaa voisi nimetä vaikka lyhenteillä: K(kulku) ja R(riivajaistapa,revittely).
Kun vaikeista ja jännitteisistä asetelmista hakaa K- tai R-tapaa, niin jälkimmäisen saa aika ilmaiseksi, Kn ollessa enemmän sitä, mikä vaatii vaihtelevan määräisesti työtä, kykyä ja valmiuksia, ja niiden kartuttamista.
Kun sitten lähestytään tätä muhentumisen tilannetta maailmassa, Ukrainasta(?) alkuun lähtevänä… Voi aihevalinnan nähdä suoraan osana sellaista vinkkeliä, jossa tilanne otetaan haltuun, eikä mennä näiden mukana miten sattu.
Aika lailla eroa siinä, että eriytymistä ja sopivuutta haetaan asein, ja päättömästi, kuin että mietitään eri tahoja, ja heidän kokemustaan hiertävyydestä.
R-linjaa liittyvä ”päätös”, johtaa vahvoihin traumaantumisiin eri tavoin, jolloin velkataakka ja otto tulevaisuudesta korostuu. R-linja ei ole neutraali, ts sellainen, että vaikka ilmaiseksi sitä saa, etenkin kun pop, … maksuaika seuraa myöhemmin.
Jotain luonnollista R-tyypin lähestymistavassa silti on. Tämä on tärkeä mainita, vaikka heti en osaa summata sitä, mitä hyvyyttä nykymalli pitää sisällään. Vaihtoehto on sillä tapaa extreme, että jotain paukkuu tavalla, mikä on poikkeuksillista, mutta näköjään silti mahdollista, ja samalla tavallistakin.
Voisin viitata edelliseen blogiini. Kuluissa on omat vauhtitiivistymänsä, eräällä tapaa kujanjuoksua muistuttavan moodin korostuminen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/eletaan-vaarallisia-aikoja/
Ajat ovat aina tärkeitä, mutta tapahtumien kautta seuraavat riskit vaihtelevat. Kuolemia ja tragediaa ilmenee aaltomaisesti. WW2 oli eräs huippu, jne.
L…
Lyhenteet voisi valita toisin, kuvaavammin.
R = K tai P, ts kujanjuoksu tai polaaritiivistymä
K = T tai E, ts tilaa ja elämisen mahdollisuutta korostava
Ilmoita asiaton viesti