Tieteen ja teknologismin kyyti ja sitkostuma, narsismin kaltaisena ilmiönä

Kun ajatellaan paraikaisia ihmisten haasteita suhteessa ympäristöön, ja myös ihmisellisempään yhteyteen, sekä myös osin myös mennyttä koskien (vakuuttavuuslähdemuutokset) …

Aika moni meistä on joutunut niiden ajatusten ja suhtautumisen vastaanottajaksi, jossa tiede todennäköisesti selvittää haasteet, joita tullaan luultavasti kohtaamaan.

Haasteita ja sopeutumistarvetta, ei tarvitse vähätellä, puhumattakaan niiden kieltämisestä.

Tuonsijaan näyttöä on sitäkin enemmän siitä, mitä tieteen ja teknologian avulla voidaan saavuttaa, kun ongelmia ryhdytään ratkomaan, niitä havaitessa, ehkä jopa ennakoidessa.

Tätä varsin robustiksi (varmaotteinen) luonnehdittavaa kulkua, ei välttämättä muuttaisi se, että osa ongelmista ilmenee myöhemmin, joskus pitkähkön ajan kuluttua.

Havereita sattuu, etenkin tekemään ryhtyvälle.

Koska toisaalta ollaan pakon edessä, ja sitä seuraa mm siitä, että pärjättävä on ihmisenä, ja suurempanakin sellaisjoukkona,…

Ne riskit, joita mahdolliseen teknologiseen soveltamiseen liittyy… ovat suhteellisen pieniä, ellei useimmiten häviäväksi jääviksi arvioitavissa, kokonaisuutta ajatellen.

Kaikesta huolimatta, seurauksista voitaisiin yrittää olla valveilla, siinä missä tieteen henki yleensäkin painottaa valveutuneisuutta, ja tämä todennäköisesti yhä laaja-alaisemmalla kattavuudella.

 

Päätelmä

Idea tieteen ja sen kehityksellisen soveltamisen lupauksellisuudesta ja realistisuudesta, sekä uskottavuudesta ja toisaalta etenkin vastuullisuudesta,…

Tuo toisaalta väistämättä mieleen tilanteet, selitykset ja vakuuttelutarpeet, joita on yleensäkin ajoittain esitettävä, suuremmalle yleisölle.

On olemassa oikeus, tai ainakin kohtuus tietää edes jotain, meitä(kin) mahdollisesti koskettavasta. Noin, vaikka kyseessä olisi alue, hiukan spesiaalimmin sijoittuvana, ja siten varmasti vaikeasti yleisen jaettava (ymmärrysvaatimus).

Voi olla, että tiede tällä tavoin tuotuna (ja yhä enemmän sisäistettynä), ei ole käytännössä oikein järkevä kritiikille. Poikkeavaksi päätyvän arvioinnin laatua ja osuvuutta, on syystäkin tarkasteltava, yhä perusteellisemmin.

 

Kaikesta huolimatta …

Kulkemistavan nousua,.. yhä tiivistyvämmäksi vakituisuudeksi, voi ajatella kytkeyttäväksi narsismiin, tai johonkin sen kaltaiseen ilmiöön.

Kerronta tällaisenaan, ei anna täyttä vakuutusta siitä, että kytkentä olisi täysin relevantti, tai ilmeinen.

Tilannetta koskevana, isompana hypoteesinä, ajatus on paikkaansa ansaitseva. Hyvä kuitenkin muistaa, että peruskuvio tällaisena esitettynä, ei ole uutta ihmisen historiassa.

Jossain toki tapahtunut muutosta, ja aiempia voidaan ottaa käyttöön entistä tehokkaammin.

Mitä on yhdessä enemmän, sen osuus kasvaa tuostakin.

Tuo perinnetoteamus (vähän uusin ilmaistuna),… vaatii tietysti kontekstituksen, ts ympäristön oivaltamisen, johon liittyy toimijan normimahdollisuus, ottaa reviirinsä haltuun, kunakin aikana, vaikkakin vaihtelevalla menestys-laajuudella ja tarkkuudella.

Fantastiset, voisi sanoa siitä jättipotentiaalista, joka parhaillaan otettavissa käyttöön, kaikesta vähemmän kivoista näkymistä huolimatta.

Ei niin paljon pahaa, ettei ”jotain” hyvääkin, voisi syystäkin tähän loppuun vielä todeta.

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa. Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve.

Hyvän maailman peruskaava on helppo. Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu