Turkkila: Suomalaisten tehtävä ei ole valtion unelmien toteuttaminen

Hyvää kerrontaa, ja samalla jotain kokonaisempaa (linkki lopussa). Tuli mieleen samalla pahin skenaario…

Valtio ei oikeastaan ole näiden takana, jos puhutaan pienistä maista, ja ratkaisevista siirroista aikana, jolloin suurvalloilla on intressejä olla mukana. Suomen sijoittuessa tähän tapaan, vaikutusta on jotakuinkin aina.

On kuitenkin olemassa aikoja, jolloin pieniin (rintama)maihin ei kohdistu kaukaisempia intressejä, isomman / hallitsevamman taholta. Kun intressejä liittyy esim Suomeen, voi vallita korruptiota, tai muuta rakenteellista, jotka toteutuu isompien ehdoilla.

A. Aihe on mielestäni ajankohtainen sen takia, että pienten maiden kytkentä nykyään, on mahdollisuuksiltaan aivan toista luokkaa, kuin ennen.

Pyrkimys on voinut olla aina sama, ulkoisten resurssien suhteen, mutta välineitä toteuttamiseen, on ollut vähemmän, ja vaihtelevasti. Reaaliset tulosodotukset jääneet usein liian vähäisiksi.

Rakenne kaltevana, voi olla oikeusvaltioperiaatteita kestävä, ihan normikauppaa ja sopimista, jos tämän sanoisi. Jossain vaiheessa jokin kolkka on vain kuivilla, kuten yrityksille tuppaa käymään, jolloin myyminen ja ostaminen osaksi isompaa, voi olla ainoa järkevä keino. Jne.

Vaikka rakenne olisi lainmukainen, minusta tätä kuvaa hyvin esimerkki palkoista. Ei ole korruptiota, jos yritys-johtajan/saneerajan/toimeksiantajan palkka on selkeän iso, jopa bonusteinen.

Iso palkka velvoittaa, ja toisaalta on osoitus mandaatista, toimintavapaudesta.

Kun palkoista tiedetään, ja ne ovat jokaisen tiedossa, saadaan toimitettua samalla viesti siitä, mitä rakennustapa on. Voidaan osoittaa voimaa ja dominanssia, ja rakentamisen määräävyyttä, sekä vahvaa käytäntöönajon järjestelmää.

Kesäajan noudattaminen, on mielestäni osa tätä. Ajan käytäntö tarjoaa paikan osoittaa valtaa ja järjestystä.

Vedättämistä on myös muunlaista. Otsikko osuu tässä mielestäni Suomen tilanteeseen, ja saa motivoitumaan, tällä suunnalla: ”Ei enää koskaan yksin”. Jne-ilmaisut…

Suomi elää kiitoksilla ja tunnustuksilla. Venäjä motivoituu vedeltäväksi viholliskuvista ja mahtinsa horjuttumisesta.

Demokratioissa valtaa on kansalla, ja kansan tahdon/toiveiden mukaisuus on tärkeää.

Samassa mielessä toimet Venäjällä riippuvat myös paljon kansasta. Johtajalta vaaditaan esim kunnon tulkinta siitä, miten pärjätään, ja miten on syytä toimia, tai mikä on riittävä peruste toimille.

Diktatuurit ovat vaihtelevan sidottuja kansantahtoon, erääseen demokratioihinkin liittyvään vaikutustahoon. Diktatuuri voi olla hyvinkin pitkälle kansantahtoinen, ts kansa johtajiensa takana innolla / odottavasti, tai ainakin oletuksena.

Vallan vahdit yleensä tajuavat tai aavistelevat sitä, mitä taustalla on. Jos kenellä on relevanttia tarjota, niin heillä, vaikka kirjo muuten olisi laaja.

Aidosti moniäänisen yhteiskunnan tekee vasta selkeät vallasta ja sen kuluista kiinnostuvat, selvilleottajat ja viestäjät, siinä kun valta on se, jolla asioita järjestetään maassa ja maailmassa.

Tärkeä huomio nykyisyydestä, ja toisaalta määräämisen osoittamisesta, on minusta suhde salaliittoon ja epäluuloisuuuteen vallankäytöstä.

Vallankäyttäjä kun on heikoilla, hänen on pakko epäillä alamaisiaan.

Epäily on jopa realismia, tosin ylilyöntejä kontrollin suuntaan tapahtuu, ja toisaalta sen verran, että niitä osataan jopa odottaa. Epäluuloon ja sen osoittamiseen ei välttämättä kiinnitetä aina edes huomiota.

Tilanne epäilemisen suhteen on kääntynyt toisin.

Salaliittoja epäilee enemmän kansa, tai tulkinta johon ilmiötä on asetettavissa, on yleensä jokin poliittisesti epätoivottu, tai vallitsevaa vallankäyttöä kritisoiva.

Aika on muuttunut (kappale 4).

Vaikka ei niinkään valtio, niin jos valtion kautta (+sopiva toimija!), … mitäpäs olla tarttumatta tilaisuuteen. Jatkossa jos keinot vaihtuu, aikansa mukaisesti…

Linkki Matias Turkkilan kerrontaan: https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-kun-hinnat-nousevat-taivaisiin-ja-rahat-loppuvat-on-jaljella-on-enaa-uppoavan-laivan-kapina/

0
juhamyllarinen
Lappeenranta

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa. Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve.

Hyvän maailman peruskaava on helppo. Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen ät gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu