Tylsää ja tyhmää, ettei voi olla kuin PTK-tason reaali-vaikuttajia
P = Putin, T = Trump, K = Kim ..
Oletus ilman mielessäolevaa perustelua maailmasta on se, että aitoja vastavoimia puuttuu, vaikka yhteiskunnissa olisi nimettyjä oppositiovoimia, vallitsisi demokratian nimikkeellistys, jne.
Siksi otsikko suoraan, eräänlaisena vinkkelinä.
Mitä kaikkea tylsämielisen jahkaavaa yleisestikin ilmenee… lista tästä olisi pitkä. Entä se huoli, kun muutosta aletaan saada aikaan (toivottomuuden toislaitamaksimit).
Moralisointi on myös ongelmaa, ja yleensäkin patistelu, johon päädytään helpon oikaisevasti. Näistä ei ole odottaa.
Toivottomaan ja edistämättömän päätelmäarvoiseen törmää vähän väliä. Painavimmat tällaiset ovat pahinta, koska odottaa on sitä samaa kielteisvaikutusta, jostain tavanomaisesta ylittävyydestä huolimatta.
*
Tämänpäiväistä kirjoittelua (lukijana)…
Essee: Menestyskirjailija Michel Houellebecq on länsimaiden tuhon profeetta, jota meidän tulisi kuunnella (https://yle.fi/a/74-20110325)
Markkinat ovat mielellään ottaneet vallankumouksen ja muun kapinoinnin omakseen, ja niinpä itsekkyys ja ahneus tekevät joka vuosi uudet maailmanennätykset, kun yhteisöllisyys vaipuu unholaan.
Lainaus on itse asiassa ihan jees, kun siihen kytkeytyy sanana markkinat, joka usein unohtuu, vaikka toisaalta jokainen äänestää tässä käytännössä kaksimielisesti.
*
Jotain vellovuudesta kertoo Marinin tapaus, jossa on mennyt siirtämään tuloja yrityksestään tavalla, joka sotii ainakin hänen poliittisia agendoja vasten.
Ongelma ei ole niinkään Marin, sillä jos ei ole saanut jotain yleiseksi… paljon on toimittava kuten yleiseksi on ollut mahdollista saattaa.
Lähteäkkö vastustamaan tosi paljon yhteiskunnan käytäntöjä, etenkin jos tällä ei ole paljoa merkitystä, tai kielteistä jopa paljon, ja positiiviset vaikutukset jäävät olemattomuuteen.
Aika vaikea ajatella relevantteja vastavoimia, jos pelkästään ajatuksellinen käsittelyn tasoksi on todettava tätä.
*
Toinen esimerkki on vaikka se Trump, jonka möläytyksiä arvioidaan kilvan, vaikka kyseessä on joukkoistaminen, jossa voi rulettaa nimenomaan ryhmään vetoava jack-ässäys, jne.
Kuka lähtisi arvioimaan moralisoivasti toisaalta, joka pelaa aivan toista peliä. Jos näin tekee, millä edellytyksillä, kun joukkoistaminen on helposti mitä vain, ja etenkin vaikeilla (YT-)alueilla.
Esimerkkinä Trumpin maininta siitä, miten maahanmuuttatjat kuulemma ottaneet ruokavalioonsa lemmikkikissoja ja koiria.
Jos noin todellakin on, varmasti voivat mamut jotain vastata, … mutta kehen arvio osumisen tapauksessa tulisi eniten kolahtaa.
Näissä perusteltavuutta ei ajatella painotetusti sille, jolla on edellytyksiä toimia reaalisesti toisin, kun ideologia ei näissä ole helposti kuin käytännön siivittämiseen yltävää.
— Sopiva on tulkinta vastuusta, kun suhteellisia v-osuuksia arvioi sen perusteella, mitä käytäntö on, tai voi odotetusti olla.
*
Keltikangas-Järvinen on melko vakavahenkisen tutkailijan mielikuvaan liitettävä.
Tutkailija tässä on enemmän kuin vain tutkija, jolloin tutkimuksen voi ajatella aidosti liittyvän todellisuuteen (epäsuorasti luettava kytkös, suuntautumisen perusteella).
KJ puhuu paljon löperyyteen päätymisestä, ts ihminen voi toimia sopivuutta löytäen, temperamentista huolimatta. Sama koskien persoonallisuuspiirteitä.
Vaikea olla eri mieltä, vaikka sopivuuden soveltaminen ei käytännössä johtaisi mihinkään, jos vastaanotossa ollaan yhtään kokonaisvaltaisemmin ihmistä arvioivasti (ypäristön käytäntö).
Mitä tulee henkisen suorituskyvyn romahtamiseen, mitä on minusta myös viihde, mukavuudenhalu, impulssikontrolloimattomuus, päihteet,… ovat osa romahtamista, siinä missä päätymänä olisi jossain vaiheessa masennus jne.
Jossain kohtaa tietty syytä herätä maailmaan sulkeutumisen kierteestä. Mitenkä paljon mahtaa auttaa, jos edistäviä näkymiä ei yrittelyn jälkeen ole todennäköisesti todeta.
Jälkimmänen lause on arvelu mahdollisuuksista. Mitä tulisi vallita, että arvelulle ei olisi oikein reaalipohjaa.
Blogin otsikosta voisi tulla mieleen se, että olisi hyvä pyrkiä hakemaan kunnon vaikutuksen paikkaa, vähän kunnollisemmalta pohjaltakin lähtien.
Ongelmana on helposti se, että seura ja polku tekee helposti ka(l)taisekseen.
Mielessä käynyt sen kyseenalaistaminen, mitä on se ns suora toiminta, kun työn kohteena olevat alueet ovat yhtään epämääräisempiä, ja täynnä lähinnä hiljaisia signaaleja.
Kaiken havaittavan esteeksi, ja paikalle, josta kuuluu ja näkyy vähiten. Kiirettä olisi, tähän itsensä sokeuttamiseen.
Asianomaiset voivat tajuta paljon,… mutta tässä on vähän sama kuin mitä on ilmiö osaamisesta ja opettamisesta. Jos toista osaa… voi toisessa olla yllättävänkin heikko.
Sivusta avautuu minusta parhaiten vaikeat. Esim edistys kunnon lohkaisuiksi päätyvine muutoksineen, tapahtuu tämän polun kautta, epäsuorasti kehkeytyen.
En oikein tajua, mitä vimmaa on lähteä hulluuntumaan, kun tarvittas nimenomaan tajuamista, tolkkua ja kehittelyä, kun puhutaan ihmisten kokonaisvaltaisista järjestelmistä, ja sen yksittäiskohdista, joita otettu käyttöön, ja jonka mukaisesti elämää on kunkin tarkoitus järjestellä.
Näissä auttaa näkemysten rakentelu, ja sen avut, ei voimankäyttö. Myös käytäntöä tarvitaan, jotta jotain konkreettista kytkentää voi liittyä aivoavuihin, jotka oikeasti ovat tuntemusten summailua mahdollistavia koetusta.
…
Sofia Virran sisäänajoa politiikkaan: https://www.youtube.com/watch?v=ra_OIr5ZC-Q (Futucast)
Terveen rempseä vaikutelma, ja sopivasti ehkä epävarmuuttakin. Monia lupauksellisia lienee lähtenyt ”rintamalle”. Kai näistä jotain tiedetään, kun jotkut olleet kauemminkin. ?
Ilmoita asiaton viesti
Anna Kontulan päätelmiä, sattuvasti blogin kirjoitusaikaan:
https://yle.fi/a/74-20111130
Ilmoita asiaton viesti
Kun tänään mietiskelin julkisempaa näkyvyyttä ja duunistamista… mieleen tuli se, että jos nämä paikat ovat lähinnä purkamista, ts siinä kun energiaa käytetään, kyseenalaisen poistaminen ja valmiuksien ja eväiden hakeminen kyseenalaistamiseen olisi se juttu… ei niinkään rakentelu.
Ainoa julkistyö olisi jotain, mitä voisi kutsua anarkiaksi, ja siinä kun tästä poiketaan, jotain menisi pieleen.
Vinkkeli on selkeä, tosin tarkoittaa samalla myös sitä, että näitä toimijoita on jonkin verran, näin epärakentavan tulkinteisesti liikkeellä.
Vinkkeli on tosiaan varsin radikaali ajatus politiikan tolkun toimijuudesta, ja menee paljolti mitä ei hyvästä ole tapana usein ajatella.
Oleellista on kuitenkin todeta, että toimijoita on, tällä tavoin ”terroristeina”.
…
Edellinen vaatii perustelunsa, ollakseen vakuuttava, ken vakuuttavuustuontia haluaa (käyttää asian sivuuttamiseen).
Perustelu on mielestäni mahdollista esittää ymmärrettävästi. Tällainenkin on jotain, sillä on tosiaan väitteitä ja kerrontaa, jotka eivät tällä tavoin ole aavistuvia.
…
Tajunnallisesti pahin skenaario näissä testauspäätymissä (toimii/ei toimi, A/B, ..) on se, että tehdään sopeutumaa, eikä käydä läpi enää sitä, missä meni jotain pieleen.
Jotta sama voi toistua, suoraan sopivuuteen, vailla tajunnan päivittämisiä (=(jälki)viisaus, tietotyö, onnettomuusturva, …).
Mitenkä paljon näin menee… varmaan melko paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit moralisoinnista. Siitä olen samaa mieltä. Itse asiassa yllä oleva oma kirjoitukseni lähti liikkeelle arvopolitiikkaan tyypillisesti kuuluvasta äänien tuottamisesta, jota voidaan kutsua myös moralisoinniksi.
Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on rikos. Esimerkiksi Sebastian Tynkkynen sai tuomion ymmärtääkseni kiihotuksesta, vaikka kyllä hänen puheitaan olisi voinut pitää moralisointina. Ehkä joku juristi ottaa kantaa tähän. Mieluummin tietysti selittää asian oikean laidan kuin vie oikeuteen.
Moderni laki alkaa olla jo niin järjenvastaista, ettei sitä oikein jaksa enää edes lukea. Vaikka tietysti pitäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon voi vastata lyhyesti niin, että sekoa kun pukkaa,… sopivaa ja tarpeellista on ajatella (pyrkimys) ihmisiä, jotka kokevat joutuvansa toimittamaan … mitä nyt on sen arvoisena mielessä.
Sinkoilevuus ja keskeneräisyys (myös säntäily) voi olla toimintaa, jota voi hyväksyä myös systeemisyyden (toiminta!-järjestyksen?) arvostaja.
Rakennelmissa on helposti keskeneräisyyttä, ja jos jotain on kokonaan rakentamatta, työ on väistämättä keskeneräistä, vaikka tähänkin tekisi mieli liittää jotain logiikkaa siitä, mitä keskeneräisyydeltä odottaisi.
Voisi sanoa, että nämä ovat tosi synaptiskasvullisia tapahtumia, jos haluaisi korostaa kehkeytymällisyyttä, ja lähtöä kohden järjestystä, ties mistä valmiuden kokoonpanosta.
Perinteellisesti otettavaksi rakenteluksi, tässä viitattua toimintamiljöötä ei voi ihan kutsua. Sopivia sanoja voisi kysellä AI:tä, mutta kysymys tarvitsisi sille kiikuttaa siten, että jotain sopivaa osaisi kaivaa outputiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tähän tasotoivottomuuden aiheeseen tulee,… ajoittain Usarissa näkee kirjoittelua, jossa ilmenee kokonaisvaltaisempaa vinkkeliä pärjäämiseen ja rakenteluun.
Pärjääminen ei ole vain omaa pärjäämistä, ja siinä kun on, tämä on systeemisajallisesti enemmän antisellaista. Systeemi-sanan käyttö tässä on omituista, ja ehkä väärin, mutta kertoo jotain painosuhteista, kun tällaisen unohtaminen on jotain sisyfosmia, ts mahdollista, mutta jonkin ajanhetken, kun energiaa vielä on ylimäärävarastoissa.
Viimeisin havainto perustavaa lähestymistapaa koskevasta kirjoittelusta on vaikka tässä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttisalminen/arvopolitiikan-perusteita/
Laaja-alaisempi otevinkkeli ei tarvitse aina olla tosi jämäkän sovellettava ja sovellusarvoinen, tullakseen olemassaoloa ajatellen perustelluksi.
Yksilökeskeisyys, … mitä näitä käsitteitä onkin (moralistis-, paheellispopulistis-) sanoilla höystettynä meneekin, on varmasti havaintona oikea.
Eniten kiinnostaa perusteet, mihinkä vetotavat liittyvät. Voiko mitenkä oikeasti olla toisin, ja millä edellytyksin.
Muutenhan tulokulma perinteisenä on yleissadismia, ja jos henkistä pahointia ajattelee, ja sen piikki-ilmiötä… olisiko näillä todellisuustulkinnolla vaikutusta.
Ei toisaalta tosi ihme, että tarvitsee puhua positiivisuudesta. Varmasti, jos tästä nimenomaisesti on pulaa, kun sellaisen paikka kohdennetaan mielivaltaperustein.
Sivuuttamiset on tosi tavallista, skippaukset, torjunnat, dissit, jne. Näissä sopivinta voi joskus tuoda esim se masentunut. Tästä oli artikkeli, tekniikan maailmassa, joka voi olla maksumuurin takana:
https://tekniikanmaailma.fi/yksi-aivokuoren-hermoverkko-on-masentuneilla-jopa-73-prosenttia-suurempi-kuin-terveilla-tutkimus-kertoo/
Sivuuttamispainotuksen (suoraoletteinen) ilmiö on tärkeä, ja koskee etenkin päätöksenteon suuntautumista ohi sen, mitä on yleisrelevanttisesti ottaen sivuuttamista.
Tuosta tullut ylettyä jopa muutamaan mainintaan, jos nyt kommenttihistoriasta onnistun löytämään … Lisään tämän kirjoituksen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä kommentteja, joista mainitsin …
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-hyrkas/hitler-historian-kuuluisin-koditon/#comment-4213723
Oli kuvausta enemmän suoraan siitä, että kun on tietell… toiminnallinen mentelmä, kun jotain yritelmää on duunattu työläästi tarpeiden takia, ja kokemusta on yritelmän toimivuudesta saatu, ja tämä ammennuskohta päätetään isonkin vaivan jälkeen jättää omaan arv… hautaansa, eräänlaista sivuuttamista toki tämäkin, mutta turhan suoranostettua, kun hienovaraisen kiertävämpi on puhuttelevampaa, ja viestinnällisesti tärkeämpää, eikä vain piruilun tmsn takia.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattihytola/mitas-me-denialistit-ja-te-alarmistit/#comment-4213709
Sitä ”vihreää” laidunta, joka on väriltään vaikka mitä, tärkein on se,… mitä laitumen avulla voidaan välttää. Tähän riittää tosi kyseenalainenkin, koska palvelevuus löytyy sen sivuuttamisesta, mikä on turhan kohtuuttomaksi ajateltu, ehkä hyvinkin oikein yleisen tilannetoimitulkitojen perusteella, mistä blogin päätekstissä tulikin kirjoiteltu (Trump,… ja joukkoistamisen päämäärä). Ei tule tapahtumana helposti näin positioiduksi, ja peruste se, mitä Trumppelit+. Tasavertaisuus on automaatio, ja hyvä sellainen, muttei koko elettäväksi päätyvää universumia. ”— Kahjo olisi näissä turhan ahne, joo, joo.”
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rauno-o-jaaskelainen/me-puhumme-teoin/#comment-4213014
Mainintaa yritelmiin liittyvien potentiaalisten kontribuutioitten (aktiivisesta) hukkaamisesta, kun työtä tosiaan paiskittu ja nähty vaivaa. Ei tarkoita, etteikö epäsuunnilta näyttäviin tulisi heti jotenkin reagoida, mutta tutkimuksellis-tiedollista saavuttamisen ajatusta jos soveltaa, epäonnistumiset ovat juuri potentiaalisimpia kohtia, joissa aitoa tutkailtavaa ja päänvaivaa, kun onnistumiset enemmän turhia, tässä selontekoa hakevassa mielessä.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/robert-ellmen/humallahdensilta-vaalitemppu-vai-jotain-substanssiakin/#comment-4212991
Konkreettinen esimerkki kiertely-arveltavista kohdista (ILMU), ja kun populaarikamaa, tutkailevuus oltava tuossa kohdassa must-arvoista, ts asianselvittelylle oltava tilaa, vaikka varautumista tehtäisiin samaan aikaan satasella. Kyseessä apokalypsin suuruinen teema, vaikka tällaiset ovat enemmän YT-sinnaisia, eivät sitä palikkaa, mitä on suorahavaittavuudeltaan esim ILMU, joka sijoittuu enemmän suoraan objektiivisen tarkasteltavaksi, ei oletuksena arvailtavaksi (luonnontiede perinteisenä vs ns (”)ihmistieteet(”))
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/ekpn-ex-johtaja-draghi-ehdottaa-eun-yhteisvelkaa-ja-isoja-investointeja/#comment-4212981
Tämän blogin sisältö, lyhäriversiona, ja esitettynä muun keskustelun yhteydessä.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/teuvomoisa/bbc-rikkoi-journalistisia-ohjeita-yli-1-500-kertaa-israel-hamas-konfliktin-uutisoinnissa-kertoo-raportti/#comment-4212976
Maininta, johon liittyy suoraan e-käsite: gashlighting. Menee informatiivisesti hutityöksi, mutta paljolti tarpeellistulkintaisesti, ja tuottamuksellisesti, ts pohjustaa sitä hutipanostamista, jota blogin pääviestissä mainittiin mahdottoman oloiseksi välttää, ellei jotain X, mikä jää tosiaan helposti tutkailematta.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timouotila1/ukrainan-sota-iski-muutoksia-ukrainan-historiaan/#comment-4212968
Reaalipohjaista painotusta a la Kreml, kun kyseenalaisuutta jos mitä, olisi Lännen toiminnasta oikeastikin löytää, ja systeemitasoisesti. Mennään ohi, mutta reaaliperusteisen tärkeästi siitä, mikä pitää suossa myös sitä periferiaa, ja sitä kautta koko touhuja, ja mikä tahmaus tosiaan maksaa maltaita.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/karirajamaki/kansallisvarallisuus-jaossa/#comment-4212960
Blogin perusväitteen kerrontaa, lyhäristi. Arvailua on ja aavistelua ilmenee, muttei välttämättä kohdissa, joissa olisi kääntävyyttä kokonaisemmin. Samaan aikaan kun on arvailun ja spekulaation paljoutta ja törkyä hukuttavana… toisaalta vajetta pukkaa enemmän, vaikuttavuusperustein arvioituna.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/uninenmies/pelko-politiikan-tyokaluna-osa-2/#comment-4212916
Kommentti osuvuustyöstä. Kyseessä anti-dissingin tavoite, relevantti-arvoisia kohtia ajatellen, ts se duuni, jota blogissa mainittu tilanne vaatisi.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/uninenmies/pelko-politiikan-tyokaluna-osa-2/#comment-4212951
Höperöitymisen tekijätaustan penkomista ja arvelua vaikuttavista kimmokkeista, joilla pimentoa on saattaa kehiin, anti-tajunnallisuudeksi (tapahtumien ja toimijoiden hyödyntäminen, konfrontismi-perustein, joukkoistumisen epäsuoraksi kontribuutioksi (talvisodan ihm… höperyys)). Edellinen selitys kommentista on (oikeasti!) epäsuotavaa törkyä, ja utooppistulkintainen paremmasta, jota ei tuolloista aikaa ottaen ole todennäköisesti odottaa.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikko-luomala/kouluihin-parempi-turvallisuus/#comment-4212934
Tärkeämpien toimilinjojen ja seurattavien dissausta, pahimmaksi osoittautuvien törkytapausten perusteella, vaikka näitä tosiaan on olemassa reaalisesti, kuten tässä todetaan:
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/saan-aari-ilmiot-rulaa-tuulivoimalat-kaatuu-loistovene-uppoaa/#comment-4215245
*
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoartovihavainen/varallisuuserot-ja-tuloerot-vuodesta-1988-vuoteen-2019/#comment-4212894
Käytännön reaalivoimasuhteesta kun tiedetään tai arvellaan osuvia, ja tämä ei silti merkitse vaatimuksia koskevasti samassa suhteessa, ollaan tilanteessa, jossa lapsi kantaa harteillaan vanhempia, ja ongelma on aasissa, joka yrittää, muttei toisaalta oikein saavuta odotettavia tuloksia.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-pekka-kupi/perustulon-tyollisyysvaikutukset/#comment-4212155
Eräänlaista tiivistelmää, blogissa mainitun dilemman johdosta.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/j-rusanen/kosto-elaa/#comment-4212147
Kääntäväarvoisen pohjan mitätöimistyö (vrt tämän blogin otsikkotason väite).
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesahijer/yliopistot-saastojen-kohteeksi/#comment-4210342
Rakenteellisten vinoutumien automaattigeneraatiosta, yliopistoihin liittyvien jumitusten yhteydessä mainittuna. Aiheesta nostettua kirjoittelu mm tässä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/osmo-nieminen/maa-kulkee-automaattiohjauksella/ Keissien tutkailussa oltava huolellinen, jos näitä lähestyy maalitukseen viittaavalla tavalla, mikä on helposti ongelmaa lähtökohtaisen perustellusti.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/miksi-suomessa-on-alhaiset-tulot-ankara-verotus-ja-valtiolla-raskas-velkataakka/#comment-4208153
Väykkä tuskin on potentiaalisin vallitsevuuden ongelmallisuutta esiintuomaan. Ei tarkoita, etteikö juuri hänen kontribuutioonsa voisi keskittyä. Päätymä on sukua olkiukkoistamisen menetelmälle.
— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarno-limnell/ajankohtainen-turvallisuus-ja-varautuminen-mita-yrityksissa-tulisi-tehda/#comment-4207684
Tätä tarvitaan, resilienssiä, vaikkei suoraan auttaisi kuin jatk… rotkon pohjille. (Mikä ei vie eteenpäin, taannuttaa, tms-kansantaju)
*
En löytänyt kommenttia, joka olisi selkeiten nostettavissa esiin sitä tavoitetta ajatellen, että poikkeamahypyt tarpeellisesta, kävisi arkisen selviten ilmeisiksi, ja samalla myös ymmärrettäviksi.
Kyseessä torjunnan mekanismit, joihin tunnutaan keskittyvän esim psykologian alueella, ja tavalla, joka menee kyseenalaisuuden puolelle, arvovaltakontribuutioin. Eräänlaista hakkelustyötä tämäkin, suoraan verbaaltasorakentein lähdöin. Linkolan työtapa, ja ensivaikutelmana jos ei näy jotenkin, olisi vähän epätavallisempaa.
Mitenkä päästä tavallisuuteen selityksissä koskien ihmiselle tyypillistä kyseenalaistoimintalinjaa… tämä voi olla tietysti hankalampaa, eikä tätä voi tarjota tietona ja myyntinä, koska perusrakenne elää siitä, mitä todelliset kääntymät päätymineen ovat helposti, ja mitä on suora oletus ja vaikutus tästä, ilman että puheilla voisi (miten sattu) tätä generaatiopohjaa tavoittaa.
Pelastava (helpotusta/normaaliuttava tuova) puhe vaikka olisi tärkeää, ei voi oikeasti saada sitä vastaanottoa, joka vaikka terveen toiminnan kannalta välttämätöntä… ei voi istua paikkaan, joka antiresonoi niin vahvasti peruskokonaisuudeksi vaikuttamaan jääneen effektiivitoimijuuden kanssa, jota jokaisen on itsestään mahdollista löytää (tosin epäsuorasti ja vaivalla).
Ilmoita asiaton viesti