Ukrainan sodan syy
Ukrainan tilanteen määräävin taustatekijä on yleinen ja yleismaailmallinen. Kyseessä eriarvoisuus, ja erimaailmallisuus, joka vallitsevana johtaa sotiin. Ukraina ei tässä ole kuin tapaus muiden joukossa, vaikka voi toki laajentua, ja koskee juuri tätä aikaa, ja tuntuu akuuttina.
Ajatus (arvelu) lähti naisten (ja miesten) ympärileikkauskäytäntöä miettiessä.
Käytäntö vakioistaa paljon keskinäisyyttä isojen joukkojen oloissa, ja luo ennustettavuutta tilanteissa, joissa jännitteitä hautaan minimoida, ongelmien välttämisen takia. Kyse on vähän kuin lemmikkien sterilisaatiosta.
Orjuuden ja köyhällistön olemassaolo merkitsee samaa, sillä selkeä johto (valta) jos on vähemmissä käsissä, kokonaisuus on ennustettavampi.
Perinteinen diktatuuri on tässä ääripää, tosin sitä on yleensä ollut vaikea ylläpitää, ellei ole hyvin organisoitu.
Sentralisaatio erilaisena, on tässä myös selkeän suora väline, eikä sen tarvitse olla diktatuuria, vaikka karkeutta olisi yhtä hankalana, mutta tuottamuksellisemmin tulkittavissa olevana, ts tilanteen sietämisen myyvyysparannus toisella tasolla.
Työpaikoilla tyypillisesti, työntekijöiksi käyvät sopivat, joustavat, ja jotka ovat ns helppoja. Vanhemmiten ihmiset tietävät enemmän, ja kasvavat yleensä odottamaan ja vaatimaan jotain perusedellytyksiä, ja kun taas osa nuorista ei vielä yllä näin vaikealle tasolle.
Kokonaisuuksien hallittavuutta parantaa karsinointi, luokittelu, ja luokittelun tehokas soveltaminen. Tarkoittaa kaavamaisuutta ja byrokratiaa, missä ympäristössä prioriosoituu suurtoimijuuden edellytykset, pienmuotoisen pärjäämisen jäädessä hankalaksi, tai käytännössä mahdottomaksi.
Ilmiö näkyy yleisesti siinä, millä tavalla elämiseen liitetyt välineet voivat mennä yli ihmisen, ja niillä päätyy olemaan määräävä suhde ihmisiin, ellei poikkeuksellista erityisasemaa. Ei juuri sooloilla, ja siitä tulee helposti paheksuttua, ja toisaalta idealisoituakin.
Hallittavuuden helppous positiivisesti ottaen, luo yhtenäisyyden mahdollisuutta, ja voidaan elää suuremissa yhteyksissä, typistetymmin, kun erikoisuudet on karsittu, ja ne erikoisuudet, joita voidaan laittaa voimavaraksi isompiin kokonaisuuksiin, kelpaavat, mutta ovat tarkasti vartioituja, ja säädeltyjä.
Hallittavuuspiirteen lisääminen on virtaviivaistamisesta, ja tarkoittaa parempien tulosten tekemisen mahdollisuutta.
Taylorismi oli jotain, sutjakka liukuhihnatuotanto. Ihmistä jos ajattelee kokoonapanoon kuuluvana, menetelmä tuottaa ja merkitsee selkeästi enemmän. Kollektiivit ja isommat kokonaisuudet vaativat toki tarkemman kontrollin, ja erilaiset valtiot kokeutuvat helposti omine käytäntöineen hankalina.
Maiden ja kulttuurien olot poikkeavina, ovat entistä paineistetummat. Toisaalta, suvaitsevaisuutta osoitetaan toisin, kohdissa jotka ovat neutraalimpia järjestämistä ajatellen.
Seurauksena saadaan joka tapauksessa jotain isoa, jota on myös lähdetty hakemaan joko suoraan, tai sopeutuen. Esimerkkinä sopeutuvasta painotuksesta on varautuminen, asein ja muurein (jako), sekä liittoutumiset ja vahva sidonta. Toisaalta ehkä irrallisuus (kaaos, uhka) sopivana, jotta perusteen läjäämiseen riittävät.
Tarkoittaa, että sopeutuminen toteutuneessa mammutismissa täytyy järjestää aivan toisen kokoluokan tekijöille. Jotain menee samalla karkeaksi, ja murkulamaiseksi.
Kun saadaan suurta, osasten hallinnointi on vaikeaa omalla tavallaan, ja aiheuttaa ongelmaa, ja ongelmien säteilyä ihmisiin. Seuraa tyytymättömyyttä oireilua ja ikävää toimintaa.
Vapaus on kivaa, mutta vaikeaa. Tämä on ollut usein päätelmä näissä.
Vapaista linnuista ja niiden iloisista päivistä, onkin tapana puhua enemmän utopioina, ja todellisuus on kaikkea muuta, mitä toiveissa voisi olla, ja mitä elämän hyvänä toisaalta tulisi olla, kunnon kansalaisella (ristiriita, tyytymättömyys).
Työelämää tasa-arvoistaessa, päädytty jopa lähihallintaan, jota voi sanoa kauniisti tutoroinniksi. Tästä en ole ihan varma, mutta voisi olla osa kuvattua rakennelmaa.
Hallittavuus ja ennakoimistavoite voi olla osa hyvän ja mahdollisen maailman ajatusta tilanteessa, joissa potentiaalisia uhkia aidosti on paljon, ja hyvin erilaisena. Toisaalta näitä juuri tehdään kuin kilvan, mikä viittaisi tarkoitukselliseen hajoittamiseen, ja hallinnan hakuun.
Joka tapauksessa, turvallisuutta painottaessa, ja siihen painokkaasti pyrkiessä, saadaan käytännössä päinvastaista. Tässä olisi lisä-analysoinin/koonnin paikkaa, miksi näin.
Onkohan Putin miettinyt noita kaikkia näkökantoja?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin. Eikä ole todennäkösesti ainoa tällainen tapaus.
Syy liittyy juuri mainitsemaasi seikkaan. Liian yksinkertaista ajatella, että sodat johtuvat ongelmista, joita ei kyetä/haluta ratkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Historiantutkijat ovat arvelleet ihmisten massoittumisen taustalla tärkeimpinä maataloutta, ja teknologisesti merkittävimpinä on pidetty mm lannoitteita.
En tiedä noista lausunnoista kattavasti, mutta blogikirjoitukseni idea on samaa. Suuruutta toteutuu osin ajautumina ja mahdollisuuksiin tarttumisten kautta.
Tilanteemme voi nähdä myös KOn kasaantumisesta johtuvaksi krapulaksi. Tarvitaan niitä keinoja, ja toisaalta kun ovia avautuu, toisen asteen ekosysteemistä… ties mihin käyttöön…
Ihmisjoukot massoina todellakin olisi ongelma, ja vaikka keräilijä-metsästäjät olivat joskus yhteenotoissa keskenään, kahakat olivat enemmän kuin susilaumojen reviiriselkkaukset.
Nykyisyyden haasteita ei liitetä näin yksinkertaisiin perushaasteisiin. Miksi ongelmasta tulee näin iso ja kompleksinen, oikeasti?
L..
Tässä ihmismassojen ongelma ja uhka ei olisi niinkään suoraan määrästä johtuva ylikuluttaminen ja resurssien tarve, vaan potentiaali, joka isomman joukon tapauksessa avautuu käyttöön yksilöiden, ja ryhmävoimien kautta.
Elämän on ajateltu olevan eräältä perusluonteeltaan suhteessa kompleksiikkaan, ts elämä ja kompleksiikka kietoutuvat yhteen, ja kun mennään yksioikoisemmin, pudotaan kohden vaikka mato-tasoa, tai aletaan olla enemmän kasvitilaa muistuttavassa kykytilanteessa (esim alz…).
Kompleksiikka on vaikeaa. Elämän on sanottu myös olevan vaikeaa. Kokemus osaltaan todistaa väitteen tolkullisuuden puolesta.
Aiemmin olen ajatellut uhkaksi enemmänkin potentiaalien mobilisointivalmiuksien kasvua, sillä maailma on entistä tehokkaammin kytkeytynyt, ja kyvykkäät voivat rakentaa paljon, monilla alueilla.
Todellisuus on, että nykyvalmiudet lisättynä isoilla väestömäärillä, tuo tosiaan tarvetta tiivistää, sillä elämä käy ongelmaksi. Kehitys, mitä pidetty muuten hyvänä, uhkaa käydä hallitsemattomaksi.
Aiheesta on minusta kirjoitettu aika seikkaperäisesti. Tähän nähden puhun teemasta pyörää uudelleen keksivästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa kirjoituksessa on tietynlainen haikea, silleenjättävä sävy. Olen vähitellen oppinut lukemaan Mylläristä, mutta silti toivoisin lisää testosteronia tekstiin.
Ilmoita asiaton viesti
Juha on selvästi poliittikkoainesta, ja ainakin minulla on toisinaan vaikeuksia löytää juhan kirjoitusten kultainen lanka.
Ilmoita asiaton viesti
Voin sanoa, että suhtautumisen kysymykset ovat elintärkeitä. Ihminen toisaalta hakee näitä muilta, etenkin niiltä, joiden ajattelee voivan vaikuttaa itseen, ja maailmaan, jota päätyy elettäväksi.
Liian paljon puhutaan kaukaisista, kun tulisi puhua itsestä, meistä ja käsityksistämme muista ja muusta. Objektiivisemmat asiat muuten tärkeitä, ja etenkin tartuttavuuden, ja mahdollistavuuden puolesta.
On ihmisryhmä, joka luonnollisen oloisesti puhuu lähiasioista, tavan yhteyksissä, missä odotus on olla ulkoistavampi.
Sama toiseen suuntaan. Kun siltaa tekevä käsittely uupuu, ja ilmenee sitä lähikäsittelyä, sen tarkoitus voi olla helposti kyseenalainen, jolloin parempaa olisi kodentaa käsittely päinvastaisesti, ts kauemmas.
Se, miksi suhtautuu tähän tapaan, tässä tilanteessa, ja juttelee vaikka näin,… ei näistä tosiaan itse tiedä. Moni asia selvenee pitkän ajan kuluttua. Tässä voi ajatella olevan jotain kyseenalaista, mikä pitää joskus paikkaansa, tai joiltain osin. Poliitikkomaista olisi mainita se päinvastasuunta.
Pärkän YO-kommentti osuisi hyvin, esim tämän viestin arviointiin, voisi kuvitella.
Mitä tulee poliitikkomaiseen lausuntotyyliin, niin tähän samaan perussettiin voi tällaisille kirjoittajilla kuulua myös iskevyyttä, ja jaarittelulle ominaisen ilmaisun täyskatoa.
Tällaisen kerronnan pidän tärkeänä, tosin samalla vaikeana. Esim Usarissa, on hyvin vähän ihmisiä, jotka käsittelevät toimijuuden arviointia. Sekin mitä ilmenee, on pitkälti infantiiliä, mihin perustuu se, miksi kanssakäymistä helposti pidetään ongelmallisena netissä, ja korostuvat käsitteet kuten vihapuhen, jankkaus, ja muu keskinäislaatuinen toiminta.
Ilmoita asiaton viesti
Testosteronista, jonka voi liittää itsevarmuuteen ja vakuuttavuuteen, tai varteenotettavuuteen tai vaikuttavuuteen… Kai tuollaiset piirteet ovat hyviä ja tarpeellisia, ja tarpeellista että myös ilmenevät.
Kun tilanne nykymaailman vaikeassa tilanteessa on useimmiten heikko, ja blogin pääsanoman mukaisesti, heikkous ja heikkoustus on toisaalta tavoitteena hyvin relevanttia, hallittavuuden ja turvallisuuden kannalta,… jolloin päinvastaisellekin jäisi paikkaa, jos nyt ajatellaan asiaa helikopteriperspektiivistä, jossa tosiaan ollaan samalla sivullisempia, vaikkakin toisaalta sivullisin vahvuuksin, jotka toisaalta eivät ihan yksinomaisena vakuuta.
Vaikea lopulta sanoa hyvästä, siinä kun sen tulisi liittyä kestävyyteen. Joskus tulee mieleen, että kunnon roolit takaavat ympärilleen sitä heikkoutta, josta aiheutuu juuri näitä ongelmia, jotka kutsuvat lisävahvuutta,… ja ajastaan ollaan diktatuurin kaltaisessa, tai kontrollissa, ja tietysti hyvällä, ja hyvällä tarkoituksella.
Heikompi kerää omanlaisiaan vahvuuksia (vaikkakin ehkä vähemmästä), ja käyttää niitä esim tavallani, jota ajattelen olevan mukana. Voi olla se tarkkailija, josta puhutaan tässä: https://www.youtube.com/watch?v=3MYEtQ5Zdn8. Toisaalta voi olla tarkka-ampujana, tai käärmeenä, joka sohaisee sopimattomia, tai laukoo asioita seurauksista välittämättä.
Äskeinen tapa on lähellä luontoa, ja elämää, jotain tyypillistä eläinkäyttäytymistä, muuten ihmiselle kuuluvissa yhteyksissä. Tuota kun vielä priorisoi, ja liittää siihen pysyvää arvostusta roolissa, joka muuten hyvin ristiriitainen samalla …
En oikeasti tiedä ihan tarkasti, mistä kyse, eikä näissä roolin tapaisissa kukaan yksin ole, vaikka osa olisi harvinaisempia.
Joskus kannattaa toimia, eikä aina miettiä, mitä se tarkoittaa, koska toiminnan kautta vasta osa asioista selkenee, enkä tässä tarkoita hajoitusta ja norsumoodia posliinikaapeissa.
Se suuruus ja murkulamaisuus, josta blogissa mainitsin, viittaa kokoonapanopaketteihin, joissa on jotain vahva-aineista siihen tapaan, että olemassaolon paikkaa tulee selkeästi ansaituksi, siis mielellään hallinnanalaisena ryhmänä.
Seurauksena on se, että suurjärjestely jonka varassa voidaan mennä jokseenkin, kun välissä on pelkkää pudotusta, ylipäätään mahdolliseen mielimammuttiin tosiaan syntyy kiinnipitävä suhde, sillä paljon menetettävää ja saatavaa on noihin liittyen. Kansanomaisesti sanottuna, valittava puoli, tai kenttä, johon kytkeytyy.
Kun vaikuttajataho on riittävän relevantti kokonaisuudessa, voi sen puitteisiin liittyviä toisaalta olla hankala enää järjestellä toisin, suurempaan kokonaisuuden seesteisyyteen pyrkiessä, josta jossain vaiheessa ainoastaan löytyy enää sitä viimekätistä turvaa ja ekonomiaa, muuten hankalaan tilanteeseen ajautuneissa tilanteissa / järjestäytymisissä. On muutakin kuin kauppa- ja sotilasliittoon kuuluvia sopimuksia.
Pilkkomiset vaikka tuottaa kipeää, niihin ryhdytään, kun olot käyvät viimein sietämättömiksi, ja sisältä sattuu sen verran, että oikeastaan sama, mitä uuteen ryhtymiset voivat merkitä.
Tilannetta käy tuollaisena läpi toki yksilötkin. Maailmantilanteeseen liittyen, yksilöillä ei ole kuitenkaan ole kovin isoa merkitystä, ja siinä kun kasaantuu, voi tätä nähdä enemmän … riippuu tietysti. Jos yksilö vahvana on ongelma, on systeemissä vahvalaatuinen ongelma / keskeneräisyys. Näin perin.
Olemassaolo-oikeutus ja asema on tässä se juttu, ja ihmisryhmät siinä kun asemaansa voivat varmistaa, tämä perustehto painaa. Näkyy mm Venäjällä, joka rakentanut vahvuuttaan mm ydinvoiman varaan.
Eri tavoin itsensä kriittisen tärkeäksi tehneitä löytyy, eikä näistä heikennyksistä paljoa jutella osallistuvan retvakasti. Jossain on ankkuri, tai tikari, jota kautta vampyrismin kaltaisetkin toimet hoituu, ja mielellään mahdollisuus ratkaisevan painaviin.
Samaan aikaan on tosiaan se paine saattaa asioita normaaliksi, suurempaan eheyteen. Tuota voi toisaalta lähestyä eri kokonaisuuksista, tosin vaihtelevan mahdollisin tulosodotuksin.
Tieteen paradigmoista tulee mieleen sama valloittava potentiaali, todellisuuden (luonteen) selvillesaamisen tarkoitusta ajatellen.
Kun mukana on isompiosaista matkassa, meno vähän hidastuu, ja voi ajatella, että koordinoitavuus lisääntyisi sopivasti samaa tahtia, aika erilaisten ongelmien ilmaantuessa kulkueeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta voisi kaivaa tosi paljon kaikenlaista. Oletuksellisinta olisi paketoida näistä jokin erillisempi tuotos kirjallisena versiona.
Kun puhutaan arvioivasta ja arvostelevaan lokeroon helposti loksahtavista pohdinnoista ja osallistumisista…
Paras ehkä painottaa, miten pöljiä jokainen meistä on tiettyjen asioiden suhteen. Siten sarkasmi itsestä ja omasta laatutoiminnasta, tulisi olla suhtautumisen perusarvo, joka näkyy kaikessa toiminnassa.
Teehän tämä Putinille, Venäjän tilanteessa.
Vaikeat asiat noukitaan helposti väärin. Paljon helpompi kohdata vaikka ydinjysäys, kuin se, että tarkastellaan alueita, joissa esiintyy jotain kiusallisen vaivaavaa.
Kiusallisuuden tunne muuten tosi terve ja tärkeä, ihmisen tapauksessa, kun mennään sosiaalisesti herkille alueille. Pakettiin kuuluu helposti se, että näitä jos on liiallisena, ihmisestä tulee täysin sumeilematon, koska ei ole hyväksi rikkoa itseään tavalla, josta nousu tulee olemaan liian vaikeaa.
Ei olla kovin kaukana sodista, tällaisia teemoja kun käsittelee. Tätäkään tosin ei saisi olla, ts esteellisyys, ja kieltävyys korostuu kohdassa, joka vesittää sitä relevanttiutta, johon ihmisenä olemisen perusvoimat kohdistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Bodari Putin on steroidien liikakäytön vuoksi psykoottinen, ja sodan aloittaessaan ei ajatellut ollenkaan normaalin ihmisen tavoin koska ei siihen kykene.
Viite:
https://www.republicworld.com/world-news/russia-ukraine-crisis/scientists-claims-vladimir-putin-consumes-steroids-reveals-reason-behind-unusual-walk-articleshow.html
Ilmoita asiaton viesti
Ajanhengen mukaista, voisi toisaalta sanoa, mikä on tämän blogipohdinnan kantavaksi teemaksi ajateltu.
Markkinatalous, ja sen luoma paine suhtautumisen terästymiseen tällä tavoin kun se edelleen nähdään, on ollut mielestäni merkittävän oloinen huomioitava, jo kauan sitten.
Ei ns reputa, koska on aika hyvä malli siitä, mitä elämä selviytyjänä muutenkin on,… siis useita eläinlajeja ajatellen. Miten radikaalisti tämän piirteen on tarpeen näkyä ihmisellä, tai eläimellä, joka kykenee seesteisempäänkin, sen elementtien ollessa ehkä sitä tarvittua jatkoa ajatellen …
Elämä extremistisesti fokustavanakin, voi olla merkitykseltään jotain sisällään pitävä. Vaikka ajatus on tosi outo, ja hyvin soveltumattoman oloinen, kysymys kannattaa esittää sen vuoksi, että jotain nerokasta voi jäädä pohjalle, josta ammentaa jotain muuta kuin pelkkää yksioikoista, joka ei muutokseen anna tarvittavia lisäeväitä. Tämän vuoksi tietty kiertely ja availu on minusta tärkeää.
Milloin voi sanoa, että nyt on matkassa sellainen kokoonpano tekijöitä, että jotain kestävää voi rutistaa kasaan sen verran, että edes jonkin aikaa pärjää normiolojen leppoisuuteen kuuluvalla elämäntavalla.
Velka, joka talouden puolella on eräs kantava käsite, voi tosiaan nähdä kokonaisempana äärivenymisinä muussakin. Mitä voi saada viimein kasaan, milloin, ja miten se paketointi.
Biologiaa kun ajattelee, tällaista voi nähdä hengittämisenä, aineenvaihduntana tai lisääntymisenä. Kasvu eri tahoille kurkottaen, ja osaksi sitä, mikä näistä tulee aikaansaada.
”Pakko” ajatella näin yksinkertaisesti, ja samalla kaikenkattavasti. Ei kai tämä mitenkään ainoa tarkastelupohja silti ole.
Ilmoita asiaton viesti
Perustava ongelma ajatuksen esillenostamisessa, ja jonkin pehmeämmän huomioimisessa on oikeastaan tämä hetki, jolloin varustaudutaan senkin edestä, kun oltu niin kauan siinä turvallisuudenuskossa, jonka varaan ajateltu voitavan jättäytyä.
On herätty ”Venäjän aiheuttamaan” todellisuuteen.
Pitempiaikaisesti jos tämän muotoilee, niin menee muistutuksena sodasta ja rauhasta, ja noihin valmiutumisen kehoituksista.
Osa ihmisistä on skauttaajia enemmän, ja puhuvat kaiken aikaa riskeistä, siinä kun näitä kilvan ajetaan alas. Apokalypit ovat parhaillaan sitä, että apokalyptit eivät ota ilmetäkseen, kuten nyt voi olla todennäköistä.
On luonnollista, että ihmiset haluavat uskoa hyvään, ja näin tehdessään, ovat ostattavissa melkein mihin vain, kunhan vain vähän vinkkaa sopivaa täkyä eteen.
Hannu. Sun kommenttis on sanomaltaan osin vaarallinen, vaaraa aiheuttava. Jotain todella merkittävää ei tuossa steroidipumppauksessa toteudu. Vaikka sosiaalisen kantavassa kontekstissa on hyvin relevanttia, systeemin tasolla puhutaan sivuseikoista. Kokonaisuuden tulee kestää Putiskoitten pumppailut. ?
Tässä olisi se pääongelma: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perusihminen/kommunismi-oikeuteen/
Suomeksi (ajankohtaistus) kun tuon tiivistää, voi todeta Soinin tavoin: Missä EU, siellä ongelma. Muskeleita kun on, voi rakentaa tosi vaikeita. Älykkyys ei ole ainoa kyky, jolla ansan saa toimitettua osaksi pakettia.
Toisaalta täytyy tosiaan olla niitä muskeleita ja valmiuksia, mutta etenkin sitä, että soveltaminen pysyy tolkullisena, eikä övereitä tehdä, mahdollisuuksien kertymistä huolimatta. Kun tässä kohtaa paineistetaan, yhteisesti mennään eri puolilla, kohden erilaisia karikoita, jotka tietysti kokemusten puolesta voivat yhdistää paljonkin, kärähtämään päätyviä.
Vaikea on malli, jolla voi aidosti surffata ulos siitä, mihin pitempien aikojen houkutuksissa päädytty. Ei pieni työmaa, siivottavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun rautaa alustettu sopivan kuumaksi, eiköhän tässä voi jatkaa lisätyöstämistä samalla…
Ne eheytys ja tasapainotoimet, joita on tapana tarjota, taitavat useimmiten olla ristiretken tuloksentekoon verratavia, mahdollisuuksina.
Pyrkimykset voi estää jotain, ja ongelmat khdattavina vain kasvat. Sopivan mittaisina haasteisiin toki kalastautuu sellaisiakin tapauksia, että kehityksellisyyttä ajatellen, mukana on aitoja onnistumisen tai epäonnistumisen mahdollisuuksia. Siten ongelmakoonteihin voi liittyä paitsi paljon lupaavaa, myös perusteellisempaa puolta.
Jos voima/valta-tahoja ajattelee eri alustoina, joissa ekosysteemit ja reviirit muodostuvat osin omanlaisikseen,… kasvun erikoistuneena voi sanoa oleva omanlaista isolaatiota, biologiasta tuttua käsitettä viittauksena käyttäen.
Kasvu vaatii kussakin kokonaisuudessa omat eväänsä ja apurakennelmansa. Aikanaan päädytään pitemmälle, ja tikkaat ns heitellään pois sitä mukaa, kun voidaan jättäytyä kantavamman varaan, tietyissä globaaliuden lokaalioloissa.
Eri kulttuureja voi tosiaan liittää luontevasti tämän tyypin abstrahoivaan kerrontaan. Tieteen puolellakin on olemassa kai jonkin verran vaihtoehtoisia lähtötasoja, joihin viitataan sanalla paradigma, viitekehys… mitä näitä onkaan.
Kun joistain lokaaliyhteyksistä tavoittuu jotain tärkeää, muita kokonaisuuksia paremmin, ja on sitä kontribuutiota tuotavana niin hyvässä kuin pahassa, ja toisaalta pohja ja elämänehdot menevät aika toisenlaisin ehdoin,…
Siirrettävyyden ja toimivan vuoropuhelun haasteet korostuvat. Samaan aikaan voi koossapitävinä voimina olla kunkin erikoistumaympäristön yhteydessä olla vahvaa kannatuksellisuuteen ja vetovoimaan perustuvaa liimaa, josta ammentamalla voi elinympäristön elettävyyttä kokonaisuudessa pyrkiä lisäämään.
Ukrainan ja Venäjän tilanteesta tulee mieleen tämä erimaailmallisuus, verrattuna länteen. Ei ole ainoa kohta, kun suurin on enemmän suoran vallan mukaista jakoa, koskien jokaista kokonaisuutta, ja niiden välisyyttä. Jne.
Keskinäisyydestä, sopivuudesta ja rauhasta kun puhutaan, ja rikkomisen vastakohdasta, puhutaan usein myötätunnosta ja empatiasta. Positiivinen valinta, mikä voi myydä kokoavuuspuolensa ansiosta, tai sitten karkoittaa.
Tärkeä lisä näissä voisi olla suoraan toiseuden merkityksen korostaminen, ja tämän huomioimisen aiheuttamat seuraamukset.
Yhtenäisyys on osin elämälle vastakkaista, mikä tuli mainituksi jo, elämän ja kompleksiikan yhteyteen viitatessa. Toiseus on erilaisuutta vahvimmillaan, ihmiseen vaikuttavia vääntöjä kun ajatellaan, voimia vertaillessa.
Näistä tulee tosiaan nopeasti mieleen kollektiivit ja uskonnot, hyvin luontevasti ja relevantisti. Turvallisuus on eniten liityttävää, ja siinä korostuu pyrkimys, ei tietoisuus, joka tarkoittaa samalla etäisyyttä, ja turvattomuutta. Siis aivan toista, mikä on ihmiseliönkin peruskaipuu.
Ihmisen hankaluus on, että tietoisuutta ja yleisesti ottaen ”kasvutauhkaa” ei voi olla huomioimatta, menettämättä ihmisenä olemisen vahvuuksia samalla.
Tässä on mielestäni meitä riivaava haaste, positiivisesti ajatellen vaikka jokin synnytyskipu. Uuden luonti ei ole vain uusi jälkeläinen. Ihmisen suuntaisessa, yhä enemmän myös muu.
Mitään sopivan tartuttavaa ja lupauksia antavaa kiteytystä tälle asetelmalle ei ole nyt laittaa loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
Sodan syy on Putlerin pakkomielle kahmia valtansa alle kaikki maat jotka joskus ovat olleet osa Venäjää ja joista suurimmalle osalle sillä ei tähänkään saakka ole ollut mitään käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti