Vapaus ja säätely (JE, EU)

Mielessä kävi taas nuo lähi- otettavat/liityttävät.

Usein tuntuu, että näissä on riittävästi ainesta sille, että YT-toimintoja voi saattaa paremmiksi. Kaukaisemmista voi olla apua tavalla, minkä analyysi oma juttunsa.

Käytännössä kai nuo kaksi tarvitaan.

 

Miten suhtautua evästekäytäntöihin, kun perusasetuksilla sivusto ei ns enää toimi.

Esim tässä blogissa, pääasia jää välityämättä.

Tavan sisällöksi tulkittava, vaatisi tosiaan evästeiden täydempää hyväksyntää, ehkä jotain tietämystä sivuston kytkentäverkon asetuksista, ja käyttäjäpuolelta lähtien.

En osaa ottaa kokonaisuutena kantaa evästekäytännöihin, mutta niihin törmää, myös Usari-osallistujana. Kyseessä lienee EU-säädöksellisyyttä.

 

Kun sivustojen ylläpitäjät vastaavat sivuston toiminnasta, ja tämä tulee hyväksyä sivustolle sitä riittävää avautumista ajatellen … tässä silti vähän miettimistä.

Mitä tietoa vierailija haluaa jakaa käyttäytymisestään muille ja sivustolla… tämän voi ajatella käyttäjävalinnaiseksi. Periaatteessa kai jees, tai must.

Mitä on käytäntö, kun sivustojen pinnan alle jäävästä ei voi käytännössä paljoa tietää. Ehkä säädös on hyvä, ja tarpeellinen.

 

Se mikä evästeistä tuli mieleen, on oikeuskäytännöt ja isommin sanottuna arviointi, jota Euroopassa suoritetaan helposti jo etukäteen ennaltaehkäisevästi, sovitusti, … koordinaation kautta.

Eroa voi ajatella jenkkityyliin nähden, jossa tomintaa voi rakennella usein vapaammin (idea?), ja seurauksia otetaan käsittelyyn myöhemmin siitä, mistä ei olla selkeästi linjattu muuta.

EU säätäisi siten helposti… vaikka eväitä ei edes olisi. Tyhjäänkö perustuen, vonMync – periaattella, vaiko A-priorisesti, …?

Joskus käytäntöjen eroista kerrotaan niin, että jossain kaikki on sallittua, ellei erikseen kiellettyä.

Toisaalla kaikki kiellettyä, ellei erikseen sallittua, ja ehkä tavalla, jossa selkeä kuvaus toiminnan kulusta.

 

Rakentamisen tapa on minusta pohdintansa arvoinen, ja liittyy tosiaan painotukseen, jota EUn myötä järjestyy myös meille.

Näissä on eroa, ja vaikuttavuutta paljon.

Jenkit rakentavat juurilta päin, ts mitä saadaan aikaan jonkun puolesta… tätä laitetaan tarkasteluun, ts eräällä tavalla jaon mahdolliseksi siitä, mistä on jakaa.

Eurooppa toimintojensa osalta jakaa sitä, mistä ei välttämättä ole jaettavaa, ja siitäkin mistä voisi olla,… mitenhän tämä osuus menee käytännössä.

 

En osaa arvioida toimijatyyppejä, joita voisi viimeistään tässä vaiheessa lyhentää vaikka nimikkeillä: JE, EU.

Evästeihin liittyen, eräs seikka on tosiaan valtuutus, joka annetaan sivuston toimijalle, evästeiden hyväksynnän jälkeen.

Käyttäjä hakee jotain tarvitsemaansa sivustolta, ja tätä vasten hyväksyttävä se, minkä jakamisen voi hyväksyä laajempiinkin yhteyksiin, mutta ei välttämättä sitä, mitä on jatkot tästä, ja mitä diili ns kokonaisuutena tarkoittaa.

Voiko miten realistisesti ajatella, että verkkoon laitetusta tietäisi kukaan, minne mahdollisesti voi valtuutus yltää.

Kun toisaalta käytännön maailmaa voi olla seurauksien ennakoitavuus jo yksittäisen yrityken (toimijan) tapauksessa, koskien kaupankäyntiä …

 

EU-käytäntö antaa valtuuden sivuston käyttäjälle tietyistä asioista, jolloin kyseessä jotain kaupanomaista, jota voinee toisaalta evätä, jos tähän osoittautuu tarvetta.

Samaa käytäntöä voi liittää äänestämiseen, jossa valtuutus annetaan, ts allekirjoitetaan jotain myönnetyksi.

Kun jotain on myönnetty, on valtuutetulla oikeudet myönnetty, aina lakia myöten. Kyse on sopimuksellisuuteen nojaamisesta.

Samaa sopimuksellisuutta korostetaan (tai päädytään korostamaan) myös Jenkeissä, vähän painokkaampaa oikeusjärjestelmän tukea myöten.

 

Kun käytäntöä jotain on voitu rakentaa selvän sitovaksi aiemmin koettuun nähden, mukaanotetun käytännön huomioimista voi ajatella sen verran merkittäväksi, että sopimuksellisuus sitovana on sopivaa huomioimisen astetta, jotta aiempi kokemus tulee riittävän automaattisesti ja luotettavasti huomioiduksi (kaikessa jatkossa).

Kun toisaalta aika muuttuu, ja tarvitaan sopeutumista isoon kokonaisuuteen, mistä joku mainitsisi universumin jumalineen …

Miten on niitten päätelmien kanssa, jotka on selkäesti otettu pohjaksi, jo toiminnan lähtökohtia koskevasti.

Lähtökohtia koskeva rakenteen tarkastelu on systeemisesti tärkeää, sillä mitä lähtökohtaa on otettu elettäväksi, tämä määrää paljon sitä, mitä on liikkumavara sen suhteen, mikä muuten on varsin liikkuvaa ja kääntyvän oloista.

Elämän voi tiivistää mm pärjäämiseksi, tai ainakin todellisuuden huomioimiseksi, mikä jälkimmäinen perustavampaa, sillä pitää sisällään eri otteistoa, aina suoraseurailuun saakka.

 

Mitä varaa on jätetty sen päivittämiseen, mitä on rakenteiksi lähtökohtaisesti saatu aikaan. Miten paljon tässä painaa todellisuus ja se, mistä on voitu etukäteisesti päättää.

Jenkkikulttuuri vaikka on melko terveen juurihakevan oloinen… päätyy toisaalta olemaan vähän päinvastainenkin. Onko jojompi, tai mitä on, EU-painotukseen nähden.

En osaa aiheesta tämän päätelmäisempää, mutta aiheen sijoittuman tietää hyvin relevantiksi. Kyse on systematiikasta.

Hyvää tahtoa voi olla, ja voi olla rakkautta, jne. Mitä tarkoittaa, jos on todellisuuden suhteen sokea.

Näissä tulee siten helposti vastaan nämä kaksi, vaikka kahden, ei aina löytyisi sitä yhtäkään, vaikka kenties nollaa pohjille.

 

Kun hakevuutta täytyy joka tapauksessa olla, ja tieteessäkin tehdään oletuksia, joihin haetaan käytännön istuvuutta …

Tieteen alueella on tosiaan hyväksytty, että isojakin paradigman muutoksia voidaan joutua tekemään, eikä tästä lähtökohdasta voi päästä.

Todellisuuden seurailutavan päivitykset, voi ajastaan tarkoittaa parempaa jatkamisen mahdollisuutta, mitä tulee ekonomiaan, kuormittavuuteen ja kestävyyteen.

 

Jotta jotain voi testata vaikeammin todennettavia koskien,…

”Elämisen tieteen” (ET) prosessi, ei voi olla ihan sitä, mitä perinteisen tieteelliseen (PT) prosessiin on suoraan yhdistää, siinä kun sopivuutta haetaan, eri tavoitteena otettavaan nähden.

Yhteistä kummassakin on kuitenkin intuitio ja tietoisuus -tekijöiksi suodatetut (sisäistys), sekä havaittava ja koettava käytäntö noita sisäistyksiä koskien (todellisuus-mätsäävyys).

PT-EU & ET-JE, vai miten?

 

Tieteessä on se hyvä puoli, että koettavuus jostakin vaikka voi olla tosi out, tietoisuutta kohden voi silti kääriä mukaan osuvaa, seurailimisen tukiainesta, …

Vaikka kokemuksellista palvelevuutta, ei johonkin tietoiseen päätelmään olisi (suoraan) liittää niistä havainnoista, jotka kokemuksellisesti vaikean käsiteltäviä ja esteellisyyttä aiheuttavia.

Objektiivisuutta hyväksytään vähän eri tavoin, vaikka PT voi aikaa myöten päätyä olemaan eri tavoin ET-vääristynyttä.

Toisaalta PT voi ET-puolen tekijöitä ennakoiden, olla jo suoran ja lähtökohtaisen itsevinoa todellisuuden suhteen.

 

Lähiotteisuutta kun ajattelee, ja myös langanpäätarkoituksessa kohden yleisempää, mikä tämän blogin aiheena …

Aihetta syntyy tietysti suoraan myös tästä kirjoittamisen prosessista.

On erittelyä kappaleisiin, ja toisaalta osoihin. Kappaleita erottaa tyhjää tilaa, ja osioita aloittavien sanojen lihavointi, sekä värit, joihin laitettu vaihtuvuutta.

Boldaus on vakiollista, riippumatta osioista, ja sanoista joita osioiden eteen laitettu. Väreissä on tulkintaa, jota voi arvailla, jos siltä tuntuu.

Ensimmäinen perusrakennetta, joka ei ota ns kantaa. Värien liittämisestä, voi ajatella toisin. Värisijoittamista, olisi voinut tehdä toisinkin.

 

Blogin kerronnan tarkoitus on pohjustavuudessa.

Vähän erikoista todeta näin, vaikka muistaa voi toisaalta sen, että mitä edellytyksiä lähteä hakemaan lisää, jos kuppi on jo täynnä.

Ei voi lähteä, ellei koskaan tee paluuta.

Kokemuksia ja testausta ei tosiaan välttämättä aina kannata tehdä, jos mukana on jo matskua, jota jäänyt käsittelemättä.

Tämäkin on tosiaan vain eräs kohta kerronnasta. Suhteutuu siten kuin tekee.

Heittää lyhyttä, nasevaa, tilanteenmukaista… paremmalta pohjalta.

Seurailee helpommin, kun ei kivirekeä rahdattavana, ja siinä kun seurailusta poikkevaa, tarvitse ohjata ainakaan ydinaseita isommilla välineillä.

Tämä oli minusta sen verran hyvä löydös rakentamisesta ja seurailusta, että noukin edellisestä blogista uudelleentarkistettavaksi.

juhamyllarinen
Avoin Puolue Lappeenranta

Herr Wisser and Besser (der),
Mutta myös ...
Von Buchen Huchen-Bacher,
i ab-und-hups Sucher.

Ajatukseni maailmasta on tasapainoinen ja eheä, läheltä ja kaukaa.

Pidän yksinkertaisuudesta perusarvona, jolle voi rakentaa muutakin jos tarve. Ja varaa on paremmin niihin yllätyksiin, joita ei elämästä puutu.

Hyvän maailman peruskaava on helppo.

Joka asemassa tekee sen, minkä tietää hyväksi, ja jos ei, on valmis kokeilemaan uutta, jotta löytää perustaa.

Sama periaate kun joka tasolla, jos tasoja on erilaisina... voi aidosti odottaa läpilyövää tervettä normalisoitumista.

Kynnyksetön email: juha piste myllarinen että gmail piste com.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu