Yhteiskunnat (jne), eivät kehity (sopeudu), ilman laajaa lakko-oikeutta (toimintakirjoa)
Otsikko on arvelu, ja vähällä tehty. Huomasin aiheen tästä, tosin voisin kirjoittaa oman aloituksen. Perusteluna potentiaali, jonka voi arvella liittyvän lakko-oikeuteen, ja erityisesti laajennettuna.
Lakko-oikeus toimena, on eräs alalaji siitä järjestäytymisestä ja joukkovoiman käytöstä, jota voidaan asioiden oikaisemisessa käyttää, tai brutaaliuden hajoittamissa toisaalta.
Isoissa joukoissa on voimaa, mutta yleensä sitäkin vähemmän koordinaatiokykyä. Mistä johtuu, ja onko näin aina oltava… vaikea sanoa, tosin kysymyksen voi silti esittää.
Jos joukoissa on omanlaista voimaa, ja voimaa muulle voimalle, tai toisaalta muussa voimassa on joukkojen käyttöön liittyvää voimaa… helppo tajuta, että mennään merkityksellisellä alueella.
***
Voiman sijaan tulisi puhua potentiaalista, voiman sijaan, sillä kaikki potentiaalia ei aina kohdisteta voimaksi, eikä näin käy, ja toisaalta potentiaaleja voi nähdä varantona, joita käyttää toimivasti.
Mikäli joukon voimaa (J) käyttää yksittäisempi taho (X), J-voiman käyttö Xperäisesti (X=>J), voi tosiaan olla voimaa voimalle. Kun joukon voima lähtee joukosta suoremmin, on kyseessä suorasuhteisempi tilanne suhteessa voimaan. Sama toisin päin (J=>X).
Jälkimmäinen keissi vaikka outo, voi ilmetä hetkellisesti, esim vallankumousten yhteydessä, jolloin joukot ns tuulettavat. Tilanne rauhoittuu yleensä nopeasti, ja palo laantuu, ellei sitten joukkovoiman tilalle ilmaannu täsmätoiminnallisempaa.
Kun joukoilla on suorempi voima ilman extreme-tilannetta… samalla tulee epäsuorasti enemmän myönnetyksi se, että joukoissa todellakin on voimaa, ja tämän käytöltä voidaan perätä jotain perusteita.
Edellämainittu seikka voi korostua tilanteessa (X=>J), vaikka mitään vallankeikautusta ei tapahtuisi, tavanomaisen räväkkänä. Näin toki myös positiivisin mahdollisuuksin. Vaikea sanoa (perustella) suhdetta, joka tässä tapauksessa liittyy sopivuuteen, ja sakkaamiseen.
***
Mitä tulee toimijuuteen… tällaista tosiaan on laajassa mielessä mahdollista, ihmisen tapauksessa. Voi olla tosi vaarallista, jos tätä ilmenee vaikuttavasti, mutta tätä ei toisaalta kyetä tiedostamaan. Aihe on ilmiöllisesti vaikea, mutta ehkä sitäkin tärkeämpi.
Ajautumallisuus ja asioiden vääjäämättömyys, tulee aiheesta ensin mieleen. Minkä asioiden kanssa päädytään, mitenkin pitkälle, kun nykyään valmiuksia on enempään.
Kerronnassa oleva perustelu-sana vertautuu mielessä vastuuseen, voimankäytön yhteydessä, ja päätöksissä.
Kun konteksti on iso, siis laaja, vastuuta on vaikea ajatella riittävän relevantiksi sanaksi. Sana assosioituu ryhmään, ja luonnollisempiin yhteisöihin, ei joukkoihin, jotka voivat olla keskenään mitä erilaisimmissa tiloissa.
Vastuu on jotain utopiaa. Ei oikeastaan vaikea ajatella, että mukaan tulee vastuu lainmukaisuudesta, tai vastuu taloudesta. Näissäkin on jotain turhan kapeaa.
Perustelu ja perusteet, viittaa johonkin objektiivisempaan, ja toisaalta sanassa yhdistyy sidoksellisuutta, joka voi olla hyvin eri muotoiseksi luokiteltavissa.
Isompi tilanne, voi hahmottua näin ihan ihmisen kielenkäytön perusteella.
Yleensä kieli merkkaa yhteisöllisesti paljon, ja jotta sitä varjellaan helposti jo ilmaisijaa itseään koskien… viittaa johonkin yksilöä laajempaan toimijaan.
Kielellä on painoa-arvoa, ja rakenne ottaa helposti muotonsa, tai muoto näkyy kielessä. Ei yllätä, mutta että ilmiötä voi soveltaa suoraan tilanne-arvioissa/arveluissa.
Kielellisyys on osa sosiaalisuutta, ja helposti sen voimia. Kielen käytön rajaylitykset, tulkitaan helposti tästä vinkkelistä.
On joitain aloja (jo), joissa yleisempi ote tietystä kielenkäytöstä on perusteltu, ja yleisesti relevantiksi koettu. Perinteisiä normeja voidaan ylittää ja sovinaisuuksia, joita muissa yhteyksissä ei sallittaisi.
Kieli on yhteisö/toimijatapaus-välineellistä. Tällaisia asioita on jonkin verran. ”Globaalivälineellisempää” otetta, voidaan kaivata (joskus) esim tieteen yhteyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Konkreettisesti ajatellen, epäyhtenäinen palkkakehitys, ja hyvin vapaana, johtaa eri taloudellisiin puitteisiin, muuten samassa talouden sisällä.
Jos tarkoitus on, että ihmiset elävät hyvin eri lähtökohdin, samoissa taloudellisissa oloissa… tämä tulisi tosiaan huomioida, kun erilaisia mahdollisuuksia lisääviä toimia otetaan käyttöön, tai estetään tasaavia vaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Juha hyvä,
Olisiko kuitenkin parasta lähteä liikkeelle Suomen ideasta?
Onko Suomen idea esimerkiksi Marxin (1818-1883) kehittämä materialistinen, luokkataisteluun perustuva idea?
Siihen ei kuulu ihmistä olleenkaan, saati sitten ihmisoikeuksia tai riskiä ottavaa yrittäjää! Kaiken lähtökohtana ja keskiössä on valtio.
Suomi elää nykyisin sosialismissa, jossa ihmisille on kerrottu, että heistä huolehditaan kehdosta hautaan, ilman mitään riskejä, eikä tarvitsee itse kantaa mistään vastuuta….
Sosialistiset kokeilut ovat aina päättyneet konkurssiin ja aiheuttaneet valtavaa tuskaa ja kärsimystä miljoonille ihmisille.
Nyt näin on käynyt myös Suomelle!
Vai olisiko parempi, että Suomen ideana olisi Immanuel Kantin (1724-1804) ajatukset, jossa keskiössä on ihminen, joka toimii järkevästi ja ottaa vastuun omasta elämästään, ja jota valtio tarvittaessa sopivalla tavalla palvelee ja turvaa?
Oletko samaa mieltä kanssani siitä, että Kantin ideat ovat enemmän nyky-todellisuuden ja markkinatalouden mukaisia?
Markkinatalous on kuitenkin tunnetusti antanut miljardeille hyvinvointia ja pelastanut miljoonat nälältä!
Mitenkä olisi, jos Suomessa tehtäisiin nyt boot-up, painetaan reset-nappia, jossa lukee Kant?
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskuntien kehittämisen tiimellyksessä on ollut käytössä myös radikaalimpia vaihtoehtoja kuin laaja lakko-oikeus, nimittäin tervaaminen ja kierittely höyhenissä.
Tervaa ja höyheniä käytettiin ns. omankäden oikeuden muotona.
Siitä tuli varhaisten amerikkalaisten patrioottien suosikki protestina brittiläistä verotusta vastaan. Siirtomaajoukko pidätti veronkantajia, tullivirkailijoita tai muutoin briteille uskollisia, jolloin heitä rangaistiin nöyryyttämällä julkisesti.
Ilmoita asiaton viesti
En tosiaan tiedä. Marx on tuonut jotain, samoin Kant. On paljon muitakin.
Mitä tulee yrittämisen painottamiseen, ja vapauksiin… nämä ovat tärkeitä, kunhan eivät muodosta ongelmaa kellekään.
Jähmeys ja pysähdys on oikeasti tosi vaikea juttu. Näen tämän enemmän kulkemisena.
Yksilönäkin jos jotain vääntää, jossain vaiheessa ei asiat oikein tunnu sujuvan, ja pitää palata enemmän lähtöruutuun.
Ihmisenä olemisen kompleksisuutta tulisi kunnioittaa enemmän. Tarkoittaa monen asian huomioimista, ja jatkuvaa toimivuustarkistelua.
Ilmoita asiaton viesti