USA:n vire uhkaa nyt Suomen ulkomaankauppaa
Donald Trump on nostanut tuontitullit ja niiden korotukset yhdeksi vaalikampanjansa kärkiteemaksi. Vaikka taloustieteen valtavirta vieroksuu tuontitulleja, Trump kampanjoi niiden varassa. Suomen kannalta on kuitenkin olemassa vielä Trumpin politiikkaakin suurempi uhka.
Viime vuonna Yhdysvallat oli Suomen suurin vientimaa. Tullin tilastojen mukaan Suomesta vietiin tavaraa Yhdysvaltoihin 8,5 miljardin euron arvosta, ja Yhdysvaltain osuus Suomen koko tavaraviennistä oli 11,1 prosenttia.
Suomelle on siis merkitystä, miten Yhdysvaltain kauppapolitiikka mahdollisesti muuttuu, kun tänä syksynä valittava uusi presidentti aloittaa virassaan.
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on nostanut tuontitullit ja niiden korotukset yhdeksi vaalikampanjansa kärkiteemaksi. Vaikka taloustieteen valtavirta vieroksuu tuontitulleja, Trump kampanjoi niiden varassa, koska ne vetoavat moniin hänen äänestäjistään.
Eri tekijöiden vaikutuksesta teollisuuden työpaikkojen määrä sekä niiden osuus kaikista työpaikoista ovat vähentyneet Yhdysvalloissa. Tämä muutos on kolhinut teollisuuspaikkakuntia ja niiden asukkaita.
Niinpä Yhdysvalloissa on paljon äänestäjiä, joihin ymmärrettävästi vetoaa ajatus siitä, että tuontitullit lisäisivät teollisuuden työpaikkoja ja siten hyvinvointia Yhdysvalloissa.
Mitä Trump voi tehdä?
Kuinka suoraviivaisesti Trump pystyy asettamaan tuontitulleja, jos hänet valitaan presidentiksi?
Edellisellä presidenttikaudellaan Trump asetti tuontitulleja muun muassa aurinkopaneeleille ja teräkselle. Tuontitullit kohdistuivat pääosin Kiinaan.
Yhdysvaltain presidentti voi siis verraten helposti asettaa tuontitulleja, jos ne koskevat rajattuja tavararyhmiä ja tuontimaita. Jos Trump haluaisi asettaa uusia tulleja kaikelle tuonnille, hän tarvitsisi siihen lakia säätävän kongressin tuen.
Kongressin tukea tuskin tulisi, mutta Trump on joka tapauksessa impulsiivinen poliitikko. Hän voisi halutessaan rajoittaa tuontia ja viljellä hyökkäävää kauppapoliittista retoriikkaa. Se olisi kielteistä Suomen kaltaisten pienten avotalouksien kannalta.
Protektionismi voimistuu
On silti hyvä muistaa yksi seikka. Trumpin seuraaja presidenttinä eli Joe Biden on pitänyt Trumpin asettamat tuontitullit pääosin voimassa.
Tämä kertoo siitä, että Yhdysvaltain kauppapolitiikkaa sävyttää nyt protektionistinen pohjavire, olipa vallassa Trump tai demokraattien Biden tai hänen jälkeensä mahdollisesti Kamala Harris.
Yhdysvaltain protektionismi vahvistaa puolestaan protektionismia kaikkialla. Trump on Suomen ulkomaankaupalle uhka. Vielä isompi uhka Suomen ulkomaankaupalle on protektionismin yleinen voimistuminen.
Eiköhän viime päivien ihmettelyn aihe ole ollut Kiinan / Aasian pörssirallit joissa tämänhetkinen alas sahaus selitetään sillä, että markkinat eivät pidä siitä, että Kiina pumppaa investointeja talouteensa vain 21,5 miljardin euron verran loppuvuotena.
https://www.bbc.com/news/articles/c8elgd52x4wo
Tukipakettien sun muiden kierteen lisäksi on myös tullit. EU nyt on yhä sormi suussa ja Saksakin saanut itsensä kanveesiin tässä tilanteessa.
EKPn Isabel Schnabel vähän ennustelee, että vientivetoisten Eu – maiden pitäisi muuttaa kasvustrategiaansa, kun ei tuolle Kiinalle pärjää.
https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2024/html/ecb.sp241002_2~4fbb6ea450.en.html
Ilmoita asiaton viesti
”että tuontitullit lisäisivät teollisuuden työpaikkoja ja siten hyvinvointia Yhdysvalloissa”
Ja tämä olisi Suomelle hyvä, sillä vientimme USA:aan lienee pääasiassa näitä teollisuuden investointitarvikkeita- ja palveluja. Ja esim. Outokummulla ja Nokian Renkailla on omat tuotantolaitoksensa USA:ssa,
Ilmoita asiaton viesti