Varikko Santahaminaan?

Helsingin Laajasaloon suunnitellut Kruunusillat -raitiotien varikkoa on suunniteltu toteutettavaksi Reposalmentien varteen niin sanottuna hybridirakennuksena. Tämä rakennus yhdistää 25 raitiovaunun varikon, asuntoja sekä liiketilaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2020 asemakaavan muutoksen. Useat tahot ovat valittaneet päätöksestä. Varikon on määrä valmistua vuonna 2026. Syitä valitukseen on monia. Yksi syy on se, että rakentaminen haukkaa palan Laajasalon liikuntapuistosta ja siihen kuuluvasta metsäalueesta.

Laajasalon palloseura ry. on esittänyt urheilupuistoalueen talviharjoitteluolosuhteitten parantamista. Tähän ei välttämättä sovi varikon rakentaminen suunnitellulle paikalle. Talviharjoittelun edut ovat kiistattoman hyviä, kun otetaan huomioon eri ikäluokkien harjoittelumahdollisuus talvisissakin olosuhteissa.

Uudet raitiotievarikot ovat Ruskeasuolla, Roihupellossa sekä Koskelan ”uudistettu” varikko. Niihin ei ole mahdollista sijoittaa lisää raitiovaunuja nykyisen kapasiteetin vuoksi. Jos lähdetään siitä, ettei hybridivarikkoa rakenneta Reposalmentielle, niin on löydettävä ratkaisu, johon myös Laajasalossa voitaisiin turvata ihmisten liikkumisen tarpeet.

Kun tarkastelee Kruunusillat -raitiotien varikon mahdollisia sijaintipaikkoja ja kun nykyiset ilmansuunnat sekä infrastruktuuri otetaan huomioon, niin mielestäni pitäisi selvittää vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Santahaminaa. Santahaminan siirtyminen Helsingin hallintaan edes osaksi on tietysti neuvottelukysymys valtion ja Helsingin kaupungin kesken. Neuvottelut tulisi käydä rakentavassa hengessä. Mielestäni ainakin seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon.

  1. Miten tarpeelliseksi nähdään varuskunnan säilyminen Santahaminassa nykyisessä muodossaan.
  2. Minkä hinnan kaupunki maksaa koko saaren tai saaren osan lunastamisesta valtiolta.
  3. Miten turvataan saaren nykyisten asukkaiden asuinmahdollisuudet saarella.
  4. Miten turvataan historiallisten rakennusten ym. arvokkaan infran säilyminen.
  5. Miten säilytetään saaren luonnon ainutkertaisuus ja monimuotoisuus.
  6. Miten mahdolliset uudet rakennukset ja infra ”istutetaan” saaren nykyiseen historialliseen puitteeseen.

On tietysti selvää, että ensimmäinen kohta on ratkaiseva näkökohta saaren muuttamiseksi siviiliolosuhteisiin.

Toinen kohta on myös tärkeä neuvottelukysymys 4,28 neliökilometrin kokoisen saaren muuttamisiseksi osaksi julkisten ja yksityisten palveluiden nykytasoon soveltuvaksi kaupunginosaksi. Raitiotie toisi ainakin Santahaminan lähemmäksi myös nykyisten asukkaiden palvelujen monipuolisuutta.

Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää erityisselvityksen Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessista. (HS 10.6.2021; s A19) Hän perustelee selvitystä kustannusten nousulla. Hänen mukaansa selvityksessä ei ole kysymys Kruunusillat -hankkeen hyvyydestä tai huonoudesta tai sen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.

Olen vakavasti sitä mieltä, että kun Helsingin uusi valtuusto käsittelee asiaa elo-syyskuussa, niin olisi syytä harkita vaihtoehtoa varikon sijoittamiselle Santahaminaan edellä esittämieni näkökohtien puitteissa.

 

Helsingissä, kesäkuun 10. päivänä

Juhani Turkkila, valtiotieteiden tohtori

0
Juhani Turkkila
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Kuntavaaliehdokas 2021. Eläkeläinen ja valtiotieteiden tohtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu