Liikaa sosialidemokratiaa?

Sosialidemokratialla on kiistämättä ollut aikanaan hyviä vaikutuksia yhteiskunnassa. On rakennettu tasa-arvoa, demokratiaa, hyvinvointivaltiota, kattava sosiaaliturva, koulutusta ja sivistystä, pohjoismaista yhteiskuntamallia. Sosiaalidemokratia on synnyttänyt myös vahvan Ay-liikkeen puolustamaan työläisten etuja. Mitalilla on kuitenkin toinenkin puoli.

Kaikki hyvä on pahasta, kun sitä tarjotaan liikaa. Seurauksena on edunvalvonnan ja tulonsiirtojen äärimmilleen viety järjestelmä. Hyvinvointivaltio on ottanut liikaa vastuuta ja tehtäviä yksilön puolesta. Järjestelmä puolustaa yksilöä ja kuluttajaa myös markkinoita ja yrityksiä vastaan. Järjestelmä säätelee ja rajoittaa vahvasti yritysten toimintaa. Työlainsäädäntö ja vahva Ay-liike ovat aikaansaaneet työntekijöille hyvät edut, korkeat palkat ja lyhyet työajat, samalla hyvin jäykät työmarkkinat.

Kaikki maksaa valtavasti. Rahoitus edellyttää äärimmäisen kireää ja moniportaista verotusta. Kustannuksia on sälytetty yritysten ja työnantajien maksettavaksi. Kun rahat eivät sittenkään ole riittäneen, on otettu velkaa. Syntyi harha, että valtio ja makrotalous on jotenkin kaiken yläpuolella, velkoja ei tarvitse maksaa ja korot ovat nolla, ”rahaa on”. Kaikki hinnat ja kustannukset ovat nousseet.

Helppo elämä, runsas vapaa-aika, hyvä sosiaaliturva ja kaikkialta tulviva viihde ja elämykset ovat veltostuttaneet kansalaisia, yleiskunto ja terveys heikkenevät. Pisa tulokset tippuvat kun lehmän häntä, syrjäytyvien määrä kasvaa. Vapaa-aika on työtä tärkeämpää. Emme halua tehdä ”paska duunia”, alemman palkkatason työt tekee maahanmuuttajat.

Yrittämisen riskit ovat kasvaneet, verotus ei kannusta, sääntely on kireää, jäykät työmarkkinat, lakkoherkkyys, monet kielteiset tekijät vähentävät yrittäjä halukkuutta. Matalamman tuottavuuden aloilla, yrittäminen ei enää kannata. Yrityksiä ja tehtaita lopetetaan, konkurssien määrä kasvaa. Moni toimiala on kokonaan loppunut ja työpaikkoja on siirtynyt halvemman kustannustason maihin. Investoinnit ovat matalalla tasolla. Menetämme monia merkittäviä investointeja ja yrityshankkeita muihin edullisempiin maihin. Seurauksena lomautukset ja yksityisen sektorin työpaikat vähenevät. Verotulot vähenevät, sosiaaliturvan kulut kasvavat ja valtion talouden ongelmat syvenevät. Hyvinvointivaltion rahoitus on kuitenkin täysin riippuvainen yritysten kannattavuudesta ja niiden työpaikoista.

Ay-liikkeen edunvalvonnan seuraus on jakautuva yhteiskunta. Vaikka palkansaajan tulot riippuvat yritysten kannattavuudesta, näkevät he kuitenkin työnantajat vastapuolena ja vihollisena ja pyrkivät kaikin tavoin lisäämään työnantajan velvoitteita. Työntekijät jakaantuvat hyvätuloisiin hyvien työpaikkojen työntekijöihin ja samalla kasvavaan joukkoon köyhtyviä matalan tuottavuuden alojen työttömiä. Kutsuvat tätä solidaarisuudeksi?

En tarkoita erityisesti puoluetta SDP, kaikki puolueet ovat nykyään enemmän tai vähemmän pehmo liberaaleja sosialidemokraatteja. Kyse on yleisestä ilmiöstä, samasta kun satukirjan Hölmölässä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu