Listaamattomien yhtiöiden osinkoveron kirittäminen?

Ajatus palaa aina poliittisissa keskusteluissa esille. Minusta tähän liittyy suuri määrä narratiiveja kateutta ja tiedon puutetta. Väitetään verotuksen kohdistuvan hyvätuloiseen kansan osaan. Ei pidä paikkaansa, n. 95 % näistä yrityksistä on pieniä. Enemmistö yrittäjistä tienaa vähemmän, kun heidän työntekijänsä. Luodaan mielikuva, että kyseessä on valtava etu hyvätuloisille. Etu ei ole kovinkaan kummoinen. Tyypillisen yrityksen nettovarallisuus. josta se on jo maksanut 20 % yhteisöveron, on vaikka 100 000 €, osakkeenomistajat saavat tästä yhteensä osinkoa 8 000 € josta maksavat 7,5 % osinkoveron. Tästä ylimenevä osinko on 75 %:n osalta ansiotuloa. Lisäksi yritys maksaa 20 %:n yhteisöveron. Vaikka yhtiöllä oli miten suuri nettovarallisuus tahansa, Kaikissa tapauksissa huojennetun osingon enimmäismäärä on 150 000 €.

Väitetään myös, että osinkoveron korotus toisi valtion kassaan 400 M€. En usko tätä. Asia on monelle yrittäjälle hyvin periaatteellinen ja kannustinvaikutus olisi hyvin negatiivinen, Korotuksella olisi kielteisiä vaikutuksia. Joku ajattelee, ”pitäkää tunkkinne”, lopettaa tai luopuu palkatun työvoiman käytöstä, investointien päälle vedetään henkselit. Osingonjako myös vähenisi. Korkeampi vero myös olisi pois yrittäjän ostovoimasta. Kulutusverojen ja kertaantuvien muiden verojen määrä vähenisi.

Huojennettu osinko on myös keskeinen osa yrityksen rahoituksessa ja yrityksen syntymisessä. Tavallisesti yrittäjä ottaa ison velan osakepääoman maksuun, yrityskaupan rahoittamiseen tai perintöveron maksuun. Tästä velasta hän ei saa vähentää korkomenoja verotuksessaan, Tavallisesti velan ja sen koron maksu perustuu yhtiöstä saatuun osinkotuloon ja nostettuun palkkaan. Molemmista hän maksaa veron. Jos osinkoveroa kiristetään, kaatuu monien yrittäjien yritysvelkojen rahoitus samalla. Se myös tehokkaasti estäisi yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. Jokainen voi ymmärtää minkälainen vahinko syntyisi, kun meillä on ainakin 50 tuhatta eläköityvää yrittäjää, joiden pitäisi pystyä toteuttamaan sukupolvenvaihdos. Sukupolvenvaihdoksia jo muutenkin rasittaa liian ankara ja vaikea tulkintainen verotus.

Väitän, että 90 luvun lamasta selviytymiseen vaikutti keskeisesti silloin käyttöön otettu avoir fiscal, yritysveron hyvitys järjestelmä. Siinä osingonsaajalle hyvitettiin kokonaan yrityksen maksama vero ja osinko voitiin saada kokonaan verovapaasti (paremminkin yhdenkertaisella verolla). Osakeyhtiön tuli maksaa yhteisöveroa aina tietty vähimmäismäärä jaetun osingon määrästä. Tämä oli mahdollista osingon määrälle, joka oli enintään 15 % yhtiön nettovaroista. Verotus oli nykyistä kannustavampi ja toimi paremmin yrityskauppojen rahoituksen järjestelyssä.

Verouudistus 2005 markkinoitiin yritysveron alennuksena. Yhteisöveroa alennettiin, mutta samalla siirryttiin osinkotulon kahdenkertaiseen verottamiseen. Samalla kaikkien osakeyhtiöiden korkeammalla veroasteella ansaittu oma pääoma asetettiin uudelleen kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Tämä oli huijaus ja yritysvarallisuuden jätti sosialisointi. Yrittäjän verorasitus ei alentunut vaan kiristyi paljon. Myöhemmin sitä on kiristetty mm. pääomatulon veroasteen korottamisella. Sen jälkeen, kun siirryttiin tähän yritystulon kahdenkertaiseen verojärjestelmään, kansantalous onkin sitten polkenut paikallaan ja valtio velkaantunut. Tietenkin tähän on syynä monet muutkin julkisen vallan virheelliset valinnat. Liian ankara ja kannustamaton verojärjestelmä on kuitenkin yksi keskeinen syy nykyisiin talousvaikeuksiin.

Ei myöskään ymmärretä, että yritysverotus on kokonaisuus ja monivaiheinen prosessi. Toimiessaan yritys kerää kulutusverot ja palkkaverot sekä maksaa yhteisöveron. Osingonjakoon kohdistuu verotus. Kun yritys lopetetaan, se myydään tai siirtyy perintönä, koko yritysvarallisuus tulee taas kerran verotuksen kohteeksi. Verolajeja on kymmeniä, luovutusvoiton vero, perintövero, varainsiirtovero jne. Toimivat yritykset ovat hyvinvointivaltion moottoreita.

Olen sitä mieltä, jos kasvua tähän maahan halutaan, verotuksesta tulisi tehdä nykyistä kannustavampaa. Verojärjestelmän tulisi olla riskin ottoon kannustava. Esitetty listaamattomien yhtiöiden veron kiristys olisi erittäin vahingollinen ja epäviisas toimenpide.