Menikö SOTE sittenkin pieleen?

Oli ylevät tavoitteet, haluttiin tehdä loistava ylväs Sote uudistus. Ideologia ohjasi päätöksentekoa. Julkista rahaa ei voi kanavoida yksityiseen voitontavoitteluun. Väitettiin, että uudistuksella palvelut paranevat, jonot lyhenevät kustannuksia säästyy. Ajateltiin, että riittävän isot ”hartiat” ratkaisevat kaikki ongelmat. Mutta onko meillä ollut mammuttitauti ja vauhtisokeus.

Moni asia meni pieleen. Kunnille ja vanhoille toimijoille tuli kilpailu rakentaa kiinteistöjä ja palveluita, että oltaisiin hyvässä asemassa tulevia palveluita sijoitettaessa eri paikkakunnille. Kiinteistömassaa olikin aivan liikaa. Sitten seurasi poliittinen suhmurointi, rakennettiin ylimitoitettu ja yli kallis jäykkä hallinto. Sitten seurasi palkkojen harmonisointi ja ylimitoitetut palkan korotukset. Yksi pohjaton rahanreikä on ollut epäonnistuneet ATK järjestelmät. Sääntely, kontrollit ja hankkeet, lääkärien ja henkilökunnan aika menee kirjoitellessa päivät pitkät erilaisia raportteja. Yksi kummallisuus on, että työ tai virkasuhteessa oleva lääkäri voi samalla tehdä kilpailevaa toimintaa työskentelemällä yksityisellä sektorilla. Poliitikot keksivät hoitajamitoituksen, lisää tarvitaan hoitajia, joita ei edes ole. Jonot kasvavat, rahaa palaa, rahat alkavat loppua. Keskittämien on ratkaisu. Yksiköitä lopetetaan. Maakunnat ovat täynnä tyhjiä hyviä kiinteistöjä, joiden kulut edelleen pyörivät. Autojonot keskuspaikolle kasvavat, kustannukset eivät laske, vaan siirtyvät potilaiden (sosiaaliturvan) maksettavaksi. Tehokasta työaikaa menetetään. Kansantalous kärsii. Tulevaisuudessa veronmaksajien rahat eivät tule riittämään.

On resurssien tuhlausta ylläpitää kahta kilpailevaan järjestelmää. Suomi on yrittäjyyteen perustuva kansantalous. Yritykset ovat kansantalouden ja julkisen talouden moottoreita. Verojärjestelmä on tehokas ja tällaisella työvaltaisella alalla yrityksen liikevaihdosta suurin osa kerääntyy monina kertaantuvina verolajeina takaisin verottajalle. Mahdollinen voitto on parhaassakin tapauksessa jokunen prosentti liikevaihdosta ja sen verotus on täysin marginaalinen tekijä verokertymissä. Onneksi hallitus on nyt vähän korottanut yksityisen terveydenhoidon KELA korvauksia. Tämä on veronmaksajille hyvä sijoitus. Mehiläisen toimitusjohtaja MTV haastattelussa vertasi yksityisen puolen ja julkisen puolen tehokkuutta. Hän mm. totesi, että yksityisen sektorin lääkäri ottaa samalla ajalla vastaan tupla määrän potilaita.

Ollaanko tässäkin Virossa viisaampia.

Virossa käsittääkseni lääkärit ovat yksityisyrittäjiä. Lääkärillä käynnistä ei peritä maksua, vaan hoitokustannukset maksaa Viron valtion sairausvakuutuslaitos, Tervisekassa. Lääkärille pääsee nopeasti, usein jo seuraavana päivänä.

Sairaalat ovat Virossa pääasiassa kuntien omistuksessa, mutta hoidon maksaa valtion sairausvakuutus. Omavastuu sairaalassa tehtävästä operaatiosta on viisi euroa. Jos joutuu olemaan sairaalassa pidempään, vuorokausimaksu on 2,50 euroa. Jonot ovat lyhyet, yleensä sairaalaan pääsee alle kuukaudessa. Tehokkuuden syy voi olla se, että sairaalat on yhtiöitetty osakeyhtiöiksi, eivätkä ne ole kuntien laitoksia tai virastoja. Viron järjestelmä on mielestäni tasa-arvoisempi myös köyhille. Suomessa kun toimii rikkaille yksityisen puolen oikotie.

Pitäisikö tämä ylväs SOTE uudistus purkaa?

Meillä on valmiina KELA ja KANTA. Samoin meillä on useita hyvin toimivia isoja terveydenhoidon yrityksiä sekä pieniä lääkäri ja hammaslääkäri yrityksiä. Lääkäritkin jo nyt toimivat merkittävältä osin yksityisellä puolella. Julkisen puolen toimijoita voisi yhtiöittää ja hakea niihin liiketaloudellinen tehokkuus ja kannattavuus. Meillä on maa täynnä terveydenhoitoon soveltuvia kiinteistöjä, joissa on valmiina tarvittavaa kalustoa ja välineitä. Onko terveydenhoidon tehostamiseen oikeasti muita esteitä, kun vasemmiston ideologiset yrityskielteiset asenteet. Järkeviä esteitä ei ole. Kävikö niin, että ”takkia meinattiin, tulikin tuluskukkaro”?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu