Miksi yksityissektorilla ansaittu arvonimi maksaa neljä kertaa enemmän kun julkisen puolen?
Itsekin juuri arvonimen saaneena olen tätä pohtinut. Tasavallan Presidentti myöntää vuosittain arvonimiä ja kunniamerkkejä ansioituneille kansalaisiille tunnustuksena heidän työstään. Huomionosoitus perustuu demokraattiseen hakumenettelyyn, kuka tahansa voi näitä hakea, kenelle tahansa mielestään ansioituneelle henkilölle. Sinänsä mitään koulutus tai pätevyysvaatimusta ei kohdehenkilöltä edellytetä. Jotkut arvonimet tosin viittaavat tehtäviin, joissa on koulutus ja pätevyysvaatimukset. Yleisesti edellytetään pitkäaikaista ja poikkeuksellista kunnostautumista esimerkiksi työssä, luottamustehtävässä, kansalaistoiminnassa, urheilussa, taiteessa, harrastustoiminnassa, jne. Myöntämisedellytykset riippuvat ansiomerkin tai arvonimen hierarkiasta, kuinka korkeaa arvonimeä tai merkkiä haetaan. Hakusääntöihin on asetettu suhteellisen tiukat kriteerit. Tämä on yhteiskunnalle hyvä ja ilmainen tapa kannustaa kansalaisia.
Usein kuulee arvostelua, oliko saatu huomionosoitus oikeasti ansaittu. Sanotaan, että ”pommit ja ansiomerkit osuvat usein syyttömiin”. Yleensä huomioita kuitenkin pidetään oikeaan kohteeseen osuneina. Varjopuoli on, että hyvinkin ansioituneet monet ”maan hiljaiset” jäävät huomiotta ja palkitsematta.
Olen pannut merkille, että julkisella sektorilla toimineilla on huomattavasti helpompi saada näitä huomionosoituksia, kun vastaavasti yksityissektorilla. On lähes säännön mukaista, että pitkään johtavissa luottamustehtävissä tai korkeassa virassa oleville henkilöille haetaan korkeita arvonimiä ja ansiomerkkejä, kullekin vuorollaan. Yrityspuolella, varsinkin pienissä yrityksissä, virallisen huomionosoituksen saaminen on epätodennäköisempää.
Tasa-arvon kannalta olen ihmetellyt, esimerkiksi arvonimen hakemisen melko korkeita kustannuksia. Jos yksityissektorilla palvelleelle henkilölle haetaan arvonimeä, kannetaan tästä vero, joka on neljä kertaa kalliimpi verrattuna julkisella puolella palvelleeseen henkilöön. Lisäksi maksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Näin yritys joutuu huomioimaan kustannuksenaan lisäksi 20 %:n yhteisöveron. Julkisen puolen pienempi maksu alentaa hakukynnystä. Kun julkissektori maksaa leikkirahalla veron julkissektorille, taskusta toiseen taskuun, kukaan ei oikeasti maksa mitään. Jos maksetaankin, se tapahtuu veronmaksajan rahoilla. Arvonimi saadaan käytännössä ilmaiseksi. Sen sijaan yksityissektorin moninkertainen vero joudutaan maksamaan ihan oikeasti oikealla rahalla. Usein maksun suorittaa huomionosoituksen saaja itse, jolloin se tulee vieläkin kalliimmaksi. Onko yksityissektorin työ vähäarvoisempaa? Mielestäni juuri yksityisen sektorin työpaikkoja tämä maa tarvitsee ja niitä tulisi kaikin tavoin kannustaa. Mielestäni tasapuolisuus ei mitenkään toteudu? Mielellään kuulisin jonkun viisaamman perustelut hintaerolle.
Jospa ne yksityisen puolen ansiomerkit saadaan oikeista ansioista, kun taas julkisella puolella niitä jaellaan lähinnä kaveriperustein?
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien arvonimistä perittävien verojen ero on vanhaa perua. Linkomiehen hallitus määräsi veron suuruudesta valtioneuvoston päätöksellä 6.8.1943. Mitään perusteluja ei päätöksessä ollut. Tuolloin yksityisektorilla toimineiden arvonimien vero oli kaksinkertainen valtion, kuntien tai kirkon palveluksessa olleisiin verrattuna, nykyisin nelinkertainen kuten Viitala mainitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Pikku huomautuksesi kirjoituksen lopussa, juuri yksityisen puolen työpaikkoja maa tarvitsee, on totuus ja ainut työllisyys asioissa, kaikki muu on ” kaveritoimintaa ”, joita pojat ja tytöt keskenään jakavat ja muut maksavat. Oheinen streemin mukainen alus maksaa n 250 M euroa ja niitä ja sen kaltaisia tarvittaisiin joku tuhat, klusterin terävöittämiseksi, mutta kiinnostusta on eniten aasiassa ja kunniamerkkeinä toimivat patentit, pendingit ja keksinnöt.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin työpaikat ”kaveritoimintaa”? Jep jep. 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Olen paljon leipää hankkinut ulkoa ja yksi tosi on, Saksassa on julkinen sektori samankokoinen kuin Suomessa, mitä Tekevät muut ylimääräiset ” joutomiehet ”, Suomessa ?
Ilmoita asiaton viesti
Saksan julkisella sektorilla on työntekijöitä lähes yhtä paljon kuin Suomessa on asukkaita.
https://themunicheye.com/more-than-five-million-work-in-the-public-sector-5156
Ilmoita asiaton viesti
Kiito Pasi, että jaksat kaivaa näille ”todenpuhujille” faktoja.
Kuulukohan tämä Sandstedt juuri siihen perussuomalaiseen koulukuntaan, joka uskoo, että kun kertoo oikein jättimäisen valheen, niin kukaan ei usko sellaista enää valheeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, en itsekään tiennyt miten asia on, ihmettelin vaan miten reilun 84 miljoonan asukkaan maassa voi olla saman verran julkisen sektorin työntekijöitä kuin 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Pistät aina tuon saman videon, mutta et selitä mikä tämä ”voitelu öljy tehdas laiva” on. Aika pieni se on noihin lukuihin, kun kädellä veteen pistetään.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on jokamiehen luontofilmi, yli miljoona klikkausta. Oikean ovat saaneet kynnelle kykenevät, businesosoitteeseensa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei auta, ei selitä filmiä yhtään. Mistä on kysymys?
Ilmoita asiaton viesti