Ongelmia on – onko ratkaisuja?

Olemme tilanteessa, jossa ongelmia on paljon, ratkaisut vaan ovat monien poliittisten esteiden takana. On kiistatonta, että Suomella on liikaa julkista velkaa ja julkiset menot ovat jatkuvasti tuloja suuremmat. Samalla meillä on verrokkimaihin verraten melkein ankarin kokonaisverorasitus.

Väestö ikääntyy ja syntyvyys on liian pieni. Työssä olevia suhteessa muuhun väestöön on liian vähän. On paradoksi, että meillä on samaan aikaan työvoimapula ja työttömyys (kohtaanto-ongelma).

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyvien määrä on vakava uhka. Kattava ja hyvä sosiaaliturva on liian houkutteleva vaihtoehto pienipalkkaiselle työlle.

Töitä, joissa selviytyy pienemmällä koulutuksella, syntyy lähinnä palvelualoille ja yksinkertaiseen tuotantotoimintaan. Näitten työpaikkojen syntymisen ongelma ovat mm. korkeat työn sivukulut ja yritysten liiallinen sääntely.

Suomi on liian vahvojen ammattijärjestöjen maa. Meillä on paljon työmarkkinahäiriöitä ja lakkoja. Pienempipalkkaisen työn kilpailuna on myös tavaran ja työvoiman tuonti halvemmista maista.

Suomessa on ilmainen koulutus, toisin kun monissa muissa maissa, ja se houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita. Koulutettujen palkkataso on Suomessa alhaisempi kuin monissa kilpailevissa maissa. Tämä johtaa maksettujen koulutettujen siirtymiseen ulkomaille parempipalkkaisiin töihin.

Sama vaikutus on korkealla työn verotuksella. Suomi ei houkuttele ulkomaalaisia koulutettuja henkilöitä, eikä myöskään yrityksiä. Me koulutamme työttömiksi, aloille, joilla ei työllisty tai koulutus ei anna riittävää ammattitaitoa.

Verotus ohjaa pääomien ja investointien liikkeitä. Tässäkin me olemme altavastaajan asemassa. Suomesta pakenee liikaa pääomia.

Julkinen sektori kasvaa jatkuvasti ja on liian kallis suhteessa BKT:n. Siitä huolimatta meillä on isoja ongelmia monilla aloilla. Inflaatio ja kasvavat miljardien korkokulut. Sote-uudistus on kallis ja vaatii vielä miljardeja. Maanpuolustus, Nato ja huoltovarmuus vaativat erittäin paljon rahaa. Julkisten alojen palkkaratkaisut syövät miljardeja. Ukrainan sota maksaa meille monella tavalla.

Suomalaiset yritykset ovat kärsineet jättitappiot Venäjällä ja Saksassa. Energian ja polttoaineiden hinnat ja riittävyys on yksi huolen aihe.

Vihreä siirtymä on erittäin kallis projekti, monet yritykset ja toimialat loppuvat tai ainakin ovat valtavien investointien edessä.

EU:ssa nettomaksajana ja yhteisvastuullisissa projekteissa meillä on vielä paljon maksettavaa. Listaa valitettavasti on helppo jatkaa.

Suomessa on ns. edunvalvontademokratia. Vaaleissa menestyvät puolueet ja henkilöt, jotka eniten lupaavat hyvää kannattajilleen ja sidosryhmilleen. Tämä johtaa toisarvoisten tarpeiden toteuttamiseen, tehottomuuteen ja julkisten menojen kasvuun. Kokonaisetu jää liian pienelle huomiolle. Suomen edun ajajat eivät menesty vaaleissa.

Poliittisilla päättäjillä on täysin vastakkaiset ratkaisut Suomen ongelmiin. Yksi tekisi leikkauksia, yksi nostaisi veroja, yksi lisää velkaa. Lopulta kenenkään esittämät ratkaisumallit eivät ole riittäviä. Oma kysymys on, ymmärtävätkö ja hyväksyvätkö suomalaiset välttämättömät korjaustoimet.

Pitää tiedostaa tilanne ja hyväksyä se, ettei meillä ole varaa näin kattavaan hyvinvointivaltioon. Jostain saavutetustakin edusta on pakko luopua, jotta voimme säilyttää kaikkein tärkeimmät. Tärkeintä on työ ja yrittäjyys.

Yrittäjyyden kunnia on palautettava. Puretaan ja yksinkertaistetaan sääntelyä. Verotuksen keinoin tehdään yrittämisestä houkutteleva vaihtoehto. Kevennetään työllistämisen kynnystä ja työnantajan kustannuksia. Parannetaan yrittäjän oikeusturvaa ja sosiaaliedut samalle tasolle, kun työntekijöillä.

Priorisoidaan julkiset isot ja pienet menot, loivennetaan indeksien vaikutuksia menoihin, jne. Tavoitteena julkisen sektorin merkittävä supistaminen. Samalla siirretään tehtäviä hallitusti yksityiselle sektorille.

Tehdään hallitusti mutta vaikuttavia toimenpiteitä, jolla työn vastaanottaminen on sosiaalitukia houkuttelevampi vaihtoehto. Muutetaan verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittaveron suuntaan.

Tuskin verorasitusta on nyt varaa alentaa. Poistetaan edunvalvontaan liittyvä yleishyödyllisyys ja veron vähennysoikeus. Tehostetaan koulutusta ja haetaan myös kustannussäästöjä. Tehdään korkeakouluopetuksesta osittain maksullista.

Ilman rakenteiden uudistamista emme saa talouttamme kestävälle pohjalle.