Palkankorotus

Palkat ovat toki vaan yksi muuttuja tässä kokonaisuudessa. Palkankorotuksella on kuitenkin taloudessa moninaiset vaikutukset.

Henkilö, joka saa 1000 € palkankorotuksen, hänen veroasteensa kaikista tuloista nousee ja oletetaan, että hänelle jää verojen jälkeen tästä käteen 600 €.

Hänen työnantajansa ostaa tämän kalliimman työsuorituksen, 1000 €:n lisäpalkan lisäksi työnantaja maksaa palkan sivukuluina n. 70 %. Kustannus onkin 1700 €. Palkankorotuksen samalla nostavat kaikkia yrityksen tuotannontekijöiden kustannuksia. Teoreettisessa tilanteessa, jossa työnantaja myisi tämän työn edelleen suoraan kuluttajalle, kohonneitten kustannusten päälle on lisättävä vielä ALV. Voi olla, että myytävän työsuoritteen kuluttajahinta onkin kallistunut 2000 €. Jos työntekijän netto ostovoima nousi vaan 600 €, lopputulos on, että palkankorotus alensikin ostovoimaa. Tämä tilanne on lähellä erilaisissa remontti ja asennustöissä. Tämä on tietenkin teoreettinen tilanne. Palkkojen osuus monen tuotteen kokonaiskustannuksissa on pienempi ja hintojen korotuspaine samoin on pienempi. Kuitenkin voi todeta, että pitkällä aikavälillä hinnat ovat nousseet suurin piirtein samassa tahdissa, kun palkat ovat nousseet.

Kuka hyötyy, kuka häviää?

Palkansaaja hyötyy, jos hän käyttää lisä ostovoimansa ulkomaisten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen. Palkansaaja häviää, jos hän käyttää lisä ostovoimansa paikallisten työsuoritteiden ja palveluiden ostamiseen. Erityisen paljon työntekijä häviää, jos hän tekee työtä yrityksessä, joka tuottaa markkinaehtoisesti paikallisia työpalveluita. Samoin työntekijä. joka työskentelee matalan tuottavuuden aloilla, jossa ensimmäisenä menetetään kilpailukyky ja työpaikat vaarantuvat.

Työnantaja häviää, kilpailukyky heikkenee. Hintoja on nostettava ja tuotteita on vaikeampi saada myydyksi. Tuontitavaroista tulee entistä kilpailukykyisempiä. Matalamman tuottavuuden yritykset eivät enää kannata. Seuraamuksia voi olla monia, investoinneista luopuminen, lopettaminen, konkurssi. siirtyminen halvempien kustannusten maihin, työpaikkojen väheneminen, jne. Yritykset, jotka tuovat maahan ulkomaisia tuotteita, hyötyvät tilanteesta.

Julkinen sektori ainakin lyhyellä tähtäimellä hyötyy. Verotulot kasvavat, mm. tuloverot ja työnantajan maksamat työn veroluontoiset maksut kasvavat. Tämä on edullista julkisella sektorilla työskenteleville, tulonsiirtojen saajille ja julkisten palveluiden käyttäjille. Tilanteessa, jossa yritysten kannattavuus ja kilpailukyky heikkenee. Tästä seuraa aleneva työllisyysaste, kasvavat sosiaalikulut ja samalla laskevat verotulos. Silloin julkisia menoja joudutaan kattamaan velan otolla. Tämä tilanne on meillä realisoitunut.

Eniten hyötyvät halpojen kustannusten ja matalan sääntelyn maat, Kiina tyypillisesti. Suuret monopolit myös hyötyvät. Toimialat, jotka eivät juurikaan tarvitse työvoimaa, hyötyvät. Harmaan talouden harjoittajat ja heidän asiakkaansa hyötyvät, kun verot ja työnantajan sivukulut jää maksamatta.

Katsooko Ay- liike ehkä liian suppeasti edunvalvontansa tavoitteita ja vaikutuksia. Onko lainsäätäjä yliarvioinut yritysten kantokyvyn. Lopulta työntekijät, työnantajat ja julkinen valta ovat täysin samassa veneessä. Vastakkain asettelu on epäviisasta. Kansantalous ei voi toimia, ilman kannattavia yrityksiä ja näiden työpaikkoja. Julkisen sektorin koko ja verotus on mitoitettava yritysten suorituskykyyn.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu