Tietääkö kansalainen?

Tietääkö kansalainen?

Verotus on vähän, kun ketjukirje huijaus. Sillä erotuksella, että siinä ei yksikään sijoittaja voita. Voittajia voivat olla tulonsiirtojen saajat.

Mietitäänpä tätä karkeaa suuruusluokka laskelmaa. Tiskipöydän hanan korjaus 300 €. Paljonko veronsaaja hyötyi tuon hanan korjauksesta. Maksajan täytyi tienata n 550 €, josta hän maksaa ansiotulon veron n. 250 €. Palkasta hänen työantajansa maksoi veroluontoisia palkan sivukuluja arviolta n. 400 €. 300 euron summassa maksetaan ALV 24 % n. 58 € (pian 25,5 %). Putkimiehen työnantaja maksaa palkkaa n. 120 € josta ansiotulon veroa kertyy n. 48 €. Lisäksi putkimiehen työnantaja maksaa palkan veroluontoisia kuluja n. 80 €. Oletetaan, että lopputuloksesta yritykselle syntyy 10 % veronalainen voitto, yhteisöveroa maksettaisiin 20 % x 30 € = 6 €. Oletetaan vielä, että osinkona jaettaisiin 10 €, menisi tästä vähintään 0,75 €. Jotta hana saatiin korjattua, verottajalle kertyi arviolta 400 + 250 + 58 + 48 + 80 + 6 + 0,75 = 842,75 €. Melko tehokasta on verotus. Ja ei tässä vielä läheskään kaikki. Tulee vielä valmisteverot, vakuutusverot, kiinteistöverot, varainsiirtoverot, luovutusvoiton verot, perintö ja lahjaverot, jne, jne. Käsittääkseni tilastoitu kokonaisverorasitus jättää kokonaan huomioimatta nämä työnantajan palkkaperusteiset veroluontoiset maksut?

Tämä verotus on pakko olla näin ankaraa, jotta julkinen sektori pystytään rahoittamaan. Vahva pyrkimys on myös edelleen keksiä uusia verolajeja. Työnantajien yksi ongelma myös on, että he maksavat 12,5 kuukauden palkan, mutta saavat sillä työtä vaan n. 10 kuukautta. Sunnuntaityön korotetut palkat myös nostavat kustannuksia, kahviloita ei kannata pitää auki. Työn antaminen tulee kovin kalliiksi.

Kyllä harmaalle taloudelle syntyy iso kiusaus. Ei myöskään ole huono idea, jos osaa vaihtaa hanaan muutaman euron tiivisteen itse. Olisiko tällä rakenteella jotain merkitystä nihkeään työn tarjontaan. Vaan huippu tehokkaita yksilöitä voidaan palkata. Alemmat tuottavuuden toimialat eivät kannata. Palvelut tulevat niin kalliiksi, että kuluttaja ei pysty niitä ostamaan.

Yritysten kassavirrat, pääosin kertyvät lopulta erilaisina veroina ja maksuina julkisen talouden tarpeisiin. On epäviisasta vaatia esim. osinkoverojen kiristämistä. Sillä on vaan pieni osuus kokonaisverokertymässä. Se kyllä varmuudella vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja vähentää yritysten investointeja ja aktiviteettejä. Seuraus on, että koko verobaletin verokertyvät laskevat enemmän, kun mahdollinen osinkovero toisi lisää verotuloja.

Kuinka monella päättäjällä saatikka kansalaisella on kokonaiskuva tästä verotuksen moniportaisuudesta ja kokonaisrasituksesta. Miten se vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Jostain syystä poliitikot ja tiedotusvälineet eivät näitä kansalaisille kerro.

 

Tuossa laskelmassa nuo sivukulut ja muutkin verot ovat hyvin karkeita arvio lukuja. Työnantajan maksamat sivukulut ovat eri laskemissa 65-85 %. ne eivät kuitenkaan ole kaikki veroluonteisia maksuja. Laskelman tarkoitus on pelkästään osoittaa verotuksen periaate ja suuruusluokka.

https://www.veronmaksajat.fi/tutki…/tuloverot/palkkakuitti/…

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu