Yksilö toimii rationaalisesti.

Yksilö toimii rationaalisesti.

Nallesta Pihtiputaan mummoon, ihminen on melko rationaalinen. Taloudellinen hyöty ohjaa käyttäytymistä. Kun on liian ankara verotus tai yritykset eivät ole kilpailukykyisiä, pääomat ja investoinnit karkaavat maasta. Varakkaita henkilöitä siirtyy matalamman verotuksen maihin. Näin tekevät myös korkeasti koulutetut huippuosaajat. Jopa eläkeläisiä muuttaa halvempien kustannusten ja verotuksen maihin.

 

Antelias sosiaaliturva kannustaa valitsemaan työttömyyden työnteon asemasta. Samoin se houkuttelee maahanmuuttajia, joilla ei ole erityistä halua työllistyä. Korkea progressiivinen tuloverotus, yhdessä anteliaan sosiaaliturvan kanssa, heikentää kannustavuutta ja synnyttävät tuloloukut. Usein on, että työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan. Hän menettäisi sosiaalietuisuuksia ja samalla verotus kiristyisi. Käteen ei työstä jää juurikaan työttömyyttä enempää. Palkansaajan ei kannata tehdä lisätyötä. Lisäansio nostaisi veroprosenttia ja korkeamman verokannan mukainen vero menisi lisäansion lisäksi myös peruspalkan osalta. Lisätulo heikentää myös hänen sosiaalietuisuuksiaan. Hänellekään ei nettohyötyä paljoa jää.

 

Työn antamisessa on huono hyötysuhde, tuotteista ja palveluista tulee liian kalliita. Esim. jos yritys nostaa työntekijän palkkaa 1000 €, koituu tästä yritykselle sivukuluineen n. 1700 €:n kustannus. Palkansaajan veroprogression vaikutuksesta hänelle jää nettona ehkä 500 euroa. Tästäkin 1700 € kustannuksesta sivukuluihin ja verotukseen häviää n. 1200 €.

 

Yrittäjäksikään ei oikein kannata ryhtyä. Tässäkin pohdintaa tulevat samat verotuksen ja sosiaalitukien kannustinloukut. Yrittäjä lisäksi ottaisi suuren taloudellisen riskin. Häntä rasittaa tiukka sääntely ja korkeat kustannukset. Yrittäjänä hän rahoittaisi muiden sosiaaliturvan ja samalla menettäisi merkittävästi omaa sosiaaliturvaansa.

 

Ankara verotus ja sääntely lisäävät harmaata taloutta. Tällöin pimeän työn hyödyt ovat suuret, sekä työn tekijälle, että sen teettäjälle. Verottajalta jää saamatta mm. ALV ja tuloverot.

 

Hyvinvointivaltiolla on kiistattomat hyödyt. Liian pitkälle viety hyvinvointivaltio kuitenkin näivettää ihmisten yritteliäisyyttä ja taloudellista aktiivisuutta. Kaikki halutaan tasapäistää, tulot tasataan voimakkailla tulonsiirroilla. Yhteiskunta vastaa yksilön kaikista tarpeista ja omatoimisuudesta pikemminkin rangaistaan.

 

Verotuksella rahoitetaan julkiset menot. Yleisesti ankaran progression verojärjestelmää perustellaan oikeudenmukaisuudella. Oikeudenmukaisuus on suhteellinen käsite, katsotaanko tulosiirtojen saajan kannalta vai maksajan kannalta. Kun sosiaaliturva rahoitetaan velanotolla, oikeudenmukaisuus käsitteessä unohtuu myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Yhtä hyvin ankaraa veroprogressiota voisi perustella kateudella. Taloudellisen toimeliaisuuden ja kasvun kannalta tasavero tai lievempi progressio olisi parempi järjestelmä. Olisiko sittenkin parempi olla mykyistä pienempi julkinen sektori, pienemmät sosiaalietuisuudet ja julkiset palvelut. Verotus voisi silloin olla myös alhaisempi.

 

Painopiste tulee olla yritystoiminnan edellytysten parantamisessa. Sääntelyä ja kustannuksia tulisi alentaa, työmarkkinoiden toimivuutta tulisi parantaa, yritysverotus tulisi olla nykyistä kannustavampaa. Yritysten kilpailukyky paranisi, investoinnit ja työpaikat lisääntyisivät. Talous lähtisi nousuun ja julkinen talous saataisiin tasapainotettua.

 

Yhteiskunnan rakenteiden tulisi ottaa paremmin huomioon yksilön ja yritysten rationaalinen päätöksenteon. Parhaat osaajat ja ahkerat yksilöt on motivoitava antamaan täyden panoksensa, niin yritteliäisyys ja talouden aktiivisuus paranee.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu