Törkyinen ihminen maalla, merellä, ilmassa kuin avaruudessakin

Koronaviruksensa kanssa tappeleva ihminen saattaa herkästi unohtaa tappelevansa myös ja oikeastaan itsensä kanssa. Toki erityisesti maamme politiikan riitaisat maskikenraalit (Orpo ja oppositiokumppanit) ovat huomanneet aidon tilaisuuden näyttää, että tämä ihminen osaa tapella ikään kuin toistenkin ihmisten kanssa.  Tässä varsin turhanaikaisessa politiikan nostatuksessa viihtyy nyt moni keltaisemman lehdistön sankaritoimittajakin, unohtaen samalla varsinaisen ympäristöongelman, jonka sotkuiseen sisukseen koko homo sapiens on hautautumassa muiden Maan eliöiden kanssa. 

Miltä maaperä näyttää kaatopaikkoineen, kaivoksineen, romurautoineen, myrkkyineen kaikkinensa? Mahtuuko maaperän luonto jatkuvasti kaventuvaan tilaansa tuhoutumatta?

Miltä vesistöt näyttävät merien mannerten kokoisine muovi- ja muine törkylauttoineen? Mahtuuko veden elämä vastaavasti noihin viemäreiksi muutettuihin jokiin, joihin homo sapiens kärrää rekkakaupalla kaiken aikaa ja joka hetki sitä törkyä, jota maaperään ei jakseta tunkea?

Entäpä ilmakehämme tila, tuon sfäärin, jota hengitämme raikkaan hapen toivossa? Puhutaan kyllä ilmaston muutoksesta, mutta vaikka koronavirus onkin hiukan vaimentanut teollisen ja tuotannollisen kilpailukyky-markkinakapitalismimme tupruttelua tähän perin ohueen typen ja hapen määrittämään kaasukerrokseen, näiden päästöyhdisteiden ppm:t sen kuin vain karttuvat. Ilmaa hengityskelpoisena on kuitenkin vain rajattu määrä rajatulla avaruusaluksellamme Telluksella. Vaan mitäpä siitä, kun on saatava rahaa, voittoa ja lisää rahaa?

Vielä on tämä Maan lähiulkoinen avaruus, jota emme juurikaan taida tulla ajatelleeksi ja havainneeksi, miten sen laita on? Kilpailu satelliittiteknologiassa ja sen myötä avaruuden valloituksessa on kohtaamassa rajansa. Toimivien avaruushärpäkkeiden lisäksi Maan ympärille on jo nyt kasautunut toimimattomien isompien ja pienempien jätöksien pallomainen kaatopaikka. Kuitenkaan tämä seikka ei ole juurikaan häirinnyt törkyisen homo sapiens-lajimme omaan napaan tuijottelua. Mitään kansainvälistä järjestelmää tämän ongelman käsittelyyn ei ole synnytetty, vaikka maanpäällinen teollistekninen elämämme on yhä enemmän riippuvainen noista satelliiteista, joiden sähkömagneettisilla kentillä internetkin pääasiassa hoituu. 

Sitten on vielä tämä uusien sotavälineiden hankintahysteria: pitää saada jos minkä moista hävittäjää, ohjusta ja pommia nimellä ”puolustusteknologia” vihollisen tappamiseksi ja sen omaisuuden särkemiseksi.

Mutta kun on tuo maskiasia, niin miten erityisesti pienenen suomalaisen poliitikon, ja erityisesti oppositiopoliitikon puupäähän voisi mahtua edellä mainitut suuremmat asiat? Ilmeisesti ei mitenkään… ?

 

juhaniharjunharja

Olen eläkkeellä oleva matemaattisten aineiden lehtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu