Winchester `73 – kohtalon ase, ydinase – tuomiopäivän ase

50-luvun länkkäri ”Winchester `73 – kohtalon ase” omalla tavallaan viittaa toiseen ”kohtalon aseeseen” ydinaseeseen. Elokuva antoi ajatuksen aasinsillasta tuon winchesterin ja ydinaseen välille: kaikkihan tuota ”kohtalon asetta” halusivat ja tappoivat toisiaan tuon aseen tähdenkin. Ja kaikkihan tuota ydinasetta tuntuvat halajavan ”suojakseen” kuin winchesteriä konsanaan.

Ydinasetta kutsutaan myös ”tuomiopäivän aseeksi”, koska sen käyttäminen nykyisessä maailman asearsenaalien tilanteessa, johtaa väistämättä mitä ilmeisimmin kaikkien tuhoon. Winchester `73 oli myös omalla laillaan vastaava, koska aseen tavalla tai toisella itselleen saanut kuoli joko tuon aseen ammuksiin tai hankintarytäkässä muutoin.

Nyt kun innokkaimmat Nato-uskovaiset saattavat kuvitella, että jonkun Naton suurvallan, erityisesti USA:n ydinaseet suojelevat Natoon liittyneitä kuin taivaan enkelit ikuiselta pahalta, joksi jälleen kerran on länsi nostanut idän ”barbaarit”, saattavat tulla pettymään kohtalaisen ajan puitteissa pahemman kerran. Mitä ilmeisintä on nimittäin se, että ydinaseen ”sateenvarjon” suojaamana suurvallat ja pienemmätkin vastaavat ydinvallat voivat tämän ”pelotevaikutuksen” myötä käydä perinteellisempiä sotia tavalla, missä ydinasevalta juoksuttaa rintamille ydinaseettomia ja samalla avuliaita kumppaneitaan.

Asekauppakin siinä somasti kasvaa ja aseteolliset kompleksit niittävät voittojaan ”toisten housuilla tulessa” sankarivainajien hautarivistöjen kasvun myötä.

Itse asiassa tämän hetken esimerkkinä näyttäytyy Ukraina: Venäjä käy sotaansa Ukrainan maaperällä USA:n, Naton ja EU:n haalatessa selkä vääränä ”winchestereitään” Ukrainan maaperän sotaintoisille tuleville sankarivainajille. Tätä ”tapelkaa pojat saatta tupakkia”- hanketta pönkitetään mantralla, että ukrainalaiset taistelevat Euroopan ja koko lännen demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta idän hirmuvaltaa ja diktatuuria vastaan. Toisaalta tavallaan näin onkin, mutta se joka ”miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” vaikka rauhaan on muitakin vähemmän verisiä teitä. Vaan eihän se ”sankariluonto” anna helposti periksi ryhtyä neuvonpitoon, ei kummallaan puolella.

On toki olemassa kovastikin suuri todennäköisyys myös sille, että kun soditaan hampaat irvessä hampaisiin asti aseistautuneina, tuo ”winchester” aikaan saa ne kuuluisat vahinkolaukaukset, jotka päättyvät kaikkien meidän osaltamme tavalla, jota emme suin surmin haluaisi – ainakaan itsellemme.

Mitäkö tehdä? Mitä arvelette itse kukin, mikä olisi itsesuojelunkin kannalta se paras asia?
juhaniharjunharja
Vasemmistoliitto Utsjoki

Olen eläkkeellä oleva matemaattisten aineiden lehtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu