Afganistan – pyssyt ovat puhuneet ja pulinat pois

Täytyy ihmetellä, että Suomessakin jaksetaan kritisoida USA:n ja sen myötä länsiliittoutuneiden vetäytymistä Afganistanista. Esimerkiksi oululainen  Kaleva otsikoi pääkirjoituksensa 17.8.2021 ”Länsimaat vetivät maton alta”. Mitä muuta USA ja sen liittolaiset olisivat voineet tehdä? Jatkaa 20 vuotta jatkunutta, kallista, sotaa loputtomiin?

Asiantuntijat pystyvät paremmin kuin minä arvioimaan, että mikä Afganistanin sodassa meni pieleen. Joka tapauksessa on selvää, ettei USA onnistunut luomaan Afganistaniin sellaista Talibanin vastaista rintamaa, jolla olisi ollut väestön tuki. Kenties huomio oli liikaa Afganistanin länsimaistamisessa ja keskushallinnossa, jonka asema Afganistanin kaltaisessa maassa on perinteisesti ollut heikko. Mahdettiinko riittävästi ”osallistuttaa” maakuntien mahtimiehiä, uskonoppineita ja sotaherroja yhteisen vihollisen (?) Talibanin vastaiseen taisteluun ja panostaa heidän sotilaallisen kykyyn?

Joka tapauksessa varmaan lähes 10 vuotta sitten oli nähtävissä, että Afganistanin sota ei pääty hyvin. Nyt tapahtui vain väistämätön. Täytyy muistaa, että aika harvoissa maissa asia on niin, että kun ”kansa on puhunut, pulinat pois”. Käytäntö on enemmän, että kun ”pyssyt ovat puhuneet, pulinat pois”. Niin Afganistanissakin.

Miten tästä eteenpäin? Eiköhän viimeistään nyt ole länsimaillekin selvää, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa afganistanilaisten järjestää asiansa niin kuin parhaaksi näkevät.

Vaikka kenties Taliban on ottanut oppia edellisen hallituskautensa virheistä, on selvää, että erityisesti naisten asema tulee heikkenemään Afganistanissa. Tosin täytyy muistaa, että varmaan monet naiset Afganistanissa pitävät sharia-lakia täysin legitiiminä. Heille se vain on luonnollinen järjestys.

Afganistaniin pelätään syntyvän humanitaarisen kriisin. On selvää, että länsimaat lopettavat kehitysavun Afganistanille ainakin toistaiseksi. Humanitaarisen avun toimittaminen perille näissä olosuhteissa on myös vaikeaa. Täytyy toivoa, että Kiina ja Pakistan ottavat tehtäväkseen avustaa Afganistania. Ainakin Pakistan on tukenut Talibanin taistelua kaikki nämä vuodet.

On myös pelättävissä, että Talibanin nousu valtaan johtaa uuteen pakolaisaaltoon, jonka päämääränä on päästä Eurooppa.  En ole varma, että EU on yhtään se paremmin varautunut uuteen aaltoon kuin vuonna 2015.  EU:n pitäisi mahdollisimman nopeasti tehdä selväksi, että se ottaa vastaan turvapaikkaa tarvitsevia pakolaisia Afganistanista ainoastaan pakolaisleireiltä, joita – jos pakolaistulva käynnistyy – syntyy luonnollisesti Afganistanin naapurimaihin, Pakistaniin, Kiinaan (?), Tadzikistaniin, Uzbekistaniin, Turkmenistaniin, ja Iraniin. Tämä voisi hillitä pakolaisten lähdön vaeltamaan pitkin Aasia ja Eurooppaa. Tosin Turkki on jo aloittanut muurin rakentamisen Iranin vastaiselle rajalle. Turvapaikkaa hakevien joukosta on syytä preferoida naisia ja lapsia joiden asema Taliban-hallinnon alaisena on kaikista surkein, sekä sellaisia jotka ovat todistettavasti auttaneet länsiliittoutuneita Afganistanin operaation aikana.

Taisteluikäisten miesten tapauksessa minua henkilökohtaisesti askarruttaa, että eivätkö he ole voineet tehdä mitään taistellaakseen Talibania vastaan, jos he kokevat sen itselleen uhaksi. Ottaakseni hypoteettisen analogian: Jos Neuvostoliitto olisi onnistunut valloittamaan Suomen toisen maailmansodan aikana, eikö olisi ollut oikeudenmukaisempaa, että Ruotsi olisi mieluummin myöntänyt turvapaikan rintamalla taistelleille sotilaille kuin käpykaartilaisille jotka eivät halunneet taistella Neuvostoliittoa vastaan?

Jos muistan oikein, Taliban suhtautui edellisen valtakautensa aikana kielteisesti unikon kasvattamiseen Afganistanissa ja siihen liittyvään huumekauppaan. Nyt kun se on saanut Afganistanin sodan aikana huomattavan osan rahoituksestaan verottamalla huumekauppaa, sen asenne voi olla muuttunut myönteiseksi. Taloudellisen edun lisäksi kenties Taliban ääri-ideologiansa ohjaamana mielellään näkee, että huumeet rapauttavat rappeutuneita länsimaita sisältäpäin. Nehän tarjoavat tuhoisamman tavan vaikuttaa länsimaihin kuin terrorismi.  Jos Afganistanista tulevaa huumekauppaa halutaan vaikeuttaa, ilmeisesti olisi helpointa päästä yhteistyöhön rajavalvonnassa ja sen tehostamisessa Tadzekistanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin kanssa.

Kolmas kysymys on antaako Taliban Afganistanista muodostua uudelleen kansainvälisen terrorismin keskuksen kuten edellisellä valtakaudellaan. Jos niin tapahtuu, luultavasti edessä on Afganistanin entistä tiukempi eristäminen: henkilöliikenne, rahaliikenne,  tietoliikenne. Luulisi, että nykymaailmassa sellainen olisi mahdollista.

Lopuksi jokerikysymys. Nyt Kiina yrittää päästä käsiksi Afganistanin mineraalirikkauksiin. Osaavatko kiinalaiset tehdä sen niin hienovaraisesti, etteivät afganistanilaiset ala kokea heitä maahantunkeutujiksi jotka pitää karkottaa keinolla millä hyvänsä? Silloin tulisi Kiinan vuoro yrittää sellaista, jossa britit, venäläiset ja amerikkalaiset ovat epäonnistuneet. Aika näyttää.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu