Investoidaanko monsterirekkaliikenteeseen vai rautateihin?

Olen seurannut kuinka Oulussa on alettu purkaa moottoritiellä olevaa Oulujoen ylittävää siltaa. Rakennuslehden (3.6.2019) mukaan ”Destia oli viime vuonna ehtinyt jo muuttaa siltojen kevyen liikenteen reitin autoliikenteelle ja viereen oli rakennettu uusi kevyen liikenteen silta, kun Liikennevirasto ilmoitti, että Oulujoen yli vuosina 1964-65 rakennettujen siltojen kantavuus ei riitäkään raskaille rekoille vaan sillat pitää purkaa ja rakentaa uudet”. Uusien siltojen rakentamisen kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Se sinänsä ei ole mahdottoman suuri summa. Tämä Oulu-episodi kertoo kuitenkin liikennepoliittisesta suuntauksesta, jossa investoidaan  maanteihin ja jopa siltoihin HCT-ajoneuvoyhdistelmien – joita kutsutaan monsterirekoiksikin – ehdoilla (HCT = High Capacity Transport).

Mutta onko tällainen investointi maantieliikenteeseen ja superraskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin järkevää? Liikennefaktan (https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus) tietojen mukaan liikenteen hiilidioksidipäästöt Suomessa vuonna 2017 olivat 11 megatonnia, kun taas ilmastopaneeli 2019 arvio ne 13 megatonniksi. Liikennefaktan tietojen mukaan henkilöautoliikenteen osuus vuonna 2017 oli 55 % ja raskaan liikenteen (kuorma- ja linja-autot) 36 %. Näiden tietojen perusteella henkilöautojen päästöt ovat suuruusluokkaa  6 -7,5 megatonnia ja raskaan liikenteen 4 – 4,7 megatonnia.

Vuonna 2017 valmistuneen raportin ”Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030” mukaan Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, suurimman vähennyspotentiaalin ollessa tieliikenteessä. Tämä tavoite koskee ns. taakanjakosektoria liikenteen osalta, jossa ei ole mukana päästökaupan kohteena olevia sektoreita (esim. yli 20 MW:n energialaitokset). Asetetun tavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia, jotka raportti jakaa kolmeen ryhmään:

  • Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla.
  • Parannetaan ajoneuvojen energiatehokkuutta tiukentamalla autovalmistajia koskevia sitovia hiilipäästöraja-arvoja.
  • Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen.

Yllättävästi selonteossa ei tarkastella mahdollisuuksia muuttaa maantie- ja rautatieliikenteen välistä työnjakoa. Maantiekuljetusten siirtäminen rautateille vaikuttaisi suoraviivaisimmalta tavalta lisätä sähköenergian käyttöä myös raskaassa liikenteessä ja siten vähentää sen päästöjä. Ylen uutisten (4.1.0.2019) mukaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi Outokumpu haluaa siirtää malmikuljetukset kumipyöriltä kiskoille Keminmaan Laurilan ja Tornion välillä ja esittää radan sähköistämistä kyseisellä välillä. Jos Outokumpu, miksei moni muukin Suomessa toimiva yritys haluaisi samasta syystä lisätä logistiikassaan rautatiekuljetuksia? Esimerkiksi rekoissa pitkiä matkoja kuljetettava puutavara tuskin on sellaista päivittäistavaraa, jota ei voida kuljettaa rautateitse, jos se on kustannuksiltaan kilpailukykyistä.

Raskaan liikenteen siirtämistä maanteiltä rautateille puoltaa myös se, että EU:n taakanjakosopimuksen mukaan liikenteen päästöihin ei lasketa mukaan päästökaupan piirissa olevan sähkön tuotannon aiheuttamia päästöjä.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tulisikin panostaa rautateihin ja niiden tehokkuuteen. Kaikille pääradoille tulisi rakentaa kaksoisraiteet. Nyt talouden hiipuessa on oikea aika alkaa tehdä se. Se olisi investointi tulevaisuuteen. Kun investointien rahoittaminen velalla ei ole tavatonta edes yksityisissä yrityksissä, miksi se olisi valtion omisteisissa? Kun kansainväisiltä markkinoilta on nyt saatavissa lainaa jopa negatiivisella korolla, Rinteen hallituksen on turha pelätä lainan ottamista tällaiseen tarkoitukseen.

Ei minulla ole mitään maanteidenkään parantamista vastaan, mutta vierastan tätä monsterirekkojen ehdoilla tapahtuvaa niiden uudistamista.  Mainitun valtioneuvoston selonteon mukaan Suomessa koetetaan kehittää raskasta liikennettä ensisijaisesti kuljetusten kokoa kasvattamalla eli HCT-ajoneuvoyhdistelmien avulla. Ne esitetään keinona parantaa raskaan liikenteen energiatehokkuutta, vähentää sen ilmastopäästöjä, alentaa kuljetuskustannuksia ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Kuljetusten siirtämisestä rautateille ei puhuta mitään. Se on sitä kuuluisaa ”väärää politiikkaa”.

Ei minulla ole mitään HCT-ajoneuvoyhdistelmiäkään vastaan. Pari vuotta sitten piti vaihtaa silloin 29 vuotta vanha, mutta täysin toimiva, dieselautoni uuteen bensiiniautoon, kun alkoi tuntua, ettei vanhalla pääse ohi edes silloista rekoista. En tiedä, että oliko autoni vaihto ilmastoteko, kun ottaa huomioon, että sen valmistuksen sisältämät päästöt oli päästetty ilmakehään jo 1980-luvulla. Mutta jännitystähän nämä monsterirekat tuovat elämääni –  onnistunko ohittamaan niitä turvallisesti jatkossakin, kun tarve on?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu