Koettaako HS:kin kaataa ”käännytyslain”?

Kun Sdp ilmoitti eilen (2.7.2024) olevansa valmis hyväksymään ”käännytyslain” hallintovaliokunnassa sovitussa muodossa, HS riensi välittömästi uutisoimaan, että ”muutokset, joita SDP sai hallintovaliokunnan mietintöluonnokseen niin sanotusta ’käännytyslaista’ ovat olemattomia.” Se vieläpä halusi muistuttaa, että vielä eilenaamuna ”Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, että SDP aikaansaamat muutokset ’eivät ole mitään kosmeettisia, vaan aitoja parannuksia’.”

HS on varmaan hyvin tietoinen kuinka Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja Tytti Tuppurainen ovat sitkeästi koettaneet saada ”käännytyslakiin” kriittisesti tai epäilevästi suhtautuvia Sdp:n kansanedustajia sen taakse niin, että laki voidaan eduskunnassa säätää kiireellisenä vähintään 5/6-osan enemmistöllä. Kun hallituspuolueiden ohella kaksi suurinta oppositiopuoluetta (Sdp ja Keskusta) pääosin tukevat lakia, on vaikea uskoa, ettei se ole Suomen turvallisuuden näkökulmasta tarpeellinen tässä maailman tilanteessa.

Ainakin Tytti Tuppuraiselle on tässä yhteydessä nostettava hattua, sillä hän on julkisesti suhtautunut ylen empaattisesti itärajan yli pyrkiviin pakolaisiin nähden heidät uhreina eikä ihmisinä, jotka ovat vapaaehtoisesti ryhtyneet ”ihmisaseiksi” Venäjän masinoimaan välineellistettyyn maahanmuuttooperaatioon  Suomea vastaan.

Tietysti vapaa lehdistö voi kirjoittaa mistä, mitä ja milloin haluaa.  Mutta on vaikea nähdä, ettei HS tällä välittömällä ilakoinnilla Sdp:n toiminnasta halua vaikuttaa Sdp:n kansanedustajien käyttäytymiseen, kun se hyvin tietää että 5/6-osan enemmistön saaminen on ns. ”kinthaalla”. On selvää, ettei HS:n kirjoitus helpota ”käännytyslakiin” kriittisesti tai epäillen suhtautuvien Sdp:n kansanedustajien siirtymistä tukemaan lain kiireellistä säätämistä. Mieluummin päinvastoin.

Kun ”käännytyslaki” ei tunnu HS:lle kelpaavan, se voisi esittää, että mikä olisi vaihtoehtoinen ratkaisu itärajan turvaamiseksi. Tutkivaa journalismia ansiokkaasti tekevänä lehtenä se voisi tasapuolisuuden nimissä selvittää, että kuinka paljon 10.000, 30.000, 100.000 tai vaikkapa 300.000 turvapaikanhakijan saapuminen 1-2 vuoden aikana Suomeen pystyttäisiin hoitamaan, kuinka paljon se tulisi maksamaan ja milloin Suomi voisi alkaa nettohyötyä heistä taloudellisesti. Samoin millaista piikkiä Suomen rikostilastoon voidaan odottaa tällaisesta maahanmuutosta? Koska itärajan yli pyrkivät pääosin tulevat samoista maista ja/tai kulttuureista kuin vuosien 2015-2016 turvapaikanhakijat, kokemukset jälkimmäisistä varmaan antavat luotettavimmat arviot mahdollisesta tulevasta, jos itärajaa ei kyetä turvaamaan mahdollisen välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu