Miksi Alexander Stubb haluaa toimia rauhanvälittäjä-sovittelijana ulkomailla muttei Suomessa?

Suomessa on menossa vaikein työmarkkinataistelu sitten vuoden 1956 yleislakon. Ja loppua selkkaukselle ei ole näkyvissä ennen kuin eduskunta se säädettyä lain poliittisten lakkojen rajaamisesta. Mutta ei konflikti siihen lopu. Se jatkuu ensi syksynä, kun  taas neuvotellaan työsopimuksista.

Suomen tulevaisuudesta huolestuneet ihmiset ovat toivoneet, että jostakin löytyisi sovittelija konflktin ratkaisemiseksi. Orpon hallituksen lähtökohta on kuitenkin, että hallitusohjelmassa sovituista asioista ei neuvotella eikä sen kirjauksista tingitä tuumaakaan. Niinpä se ja sen taustalla oleva elinkeinoelämän eivät näe mitään tilaa ja tarvetta sovittelulle. Tässä tilanteessa ainoa mahdollinen sovittelija voisi olla tasavallan presidentti Alexander Stubb. Ainoastaan hänellä olisi arvovaltaa kutsua itse itsensä sovittelijaksi.

Alexander Stubb ilmoitti jo presidenttivaalikampanjan aikana, ettei hän puutu työmarkkinakonfliktiin perustelunaan että se tekisi hänestä osapuolen. Arvelin, että se vain on hänen vaalipuhetta, jonka avulla hän välttää ottamasta kantaa Suomen sisäpoliittisiin kysymyksiin. En voinutt uskoa, että Suomen tasavallan presidentti voisi seurata ”tumput suorana” (Olli Rehnin ilmaisua käyttäen) sivusta miten Suomen ja Suomen valtion muutenkin vaikeassa tilanteessa oleva taloudet ajetaan entistä suurempiin vaikeuksiin. Toimittuaan nyt noin kuukauden presidenttinä Stubb toisti saman perustelun  maakuntamatkallaan Pohjois-Karjalaan.

Stubb on kuitenkin osoittanut ilmeisestä mielenkiintoa toimia tasavallan presidenttinä rauhanvälittäjänä. Hänen kabinettiin valittiin jopa rauhanvälityksen neuvonantaja, joka tehtäväkuvana on uusi. Minua on alkanut askarruttaa, että miten Stubb voisi toimia rauhanvälittäjänä – sovittelustahan siinäkin on kysymys – tulematta osapuoleksi, jos hän ei voi toimia sovittelijana Suomessa tulematta sellaiseksi. Onko selitys se, että toinen osapuoli (Orpon hallitus ja sen taustavoimat) eivät ilmeisestikään halua sovittelijaa?

Toinen selitys voi olla, että Stubb – kuitenkin ideologialtaan kokoomuslaisena vaikka puolueen jäsenkirjastaan luopuneena – on  samaa mieltä Orpon hallituksen ja sen taustavoimien kanssa, että AY-liike on kertakaikkiaan nyt nujerettava. Eli hän ei halua sovitella sellaista, jota hän pohjimmiltaan ei halua soviteltavan.

Toimipa Alexander Stubb miten tahansa, hän ei voi olla puolueeton. Kutsumalla itse itsensä sovittelijaksi hän ojentaisi sovittelevan käden AY-likkeen ja vasemmiston suuntaan vastoin Orpon hallituksen ja elinkeinoelämän toivetta. Kieltäytymällä kutsumasta itseään sovittelijaksi, hän taas myötäilee Orpon hallituksen ja elinkeinoelämän kantaa.

Kuitenkin, jos Alexander Stubb haluaa olla koko kansa presidentti, kumpi on suurempi riski?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu