Miksi Perussuomalaiset haluaa kasvattaa sosiaalitukitaloutta?

Tarkoitan sosiaalitukitaloudella järjestelmää, jossa merkittävä osa terveistä, täysin työkykyisistä, kokopäiväistä ansiotyötä tekevistä ihmisistä ei tule toimeen palkallaan, vaan valtion täytyy tukea heidän toimeentuloa erilaisin sosiaalituin. Toisin sanoen, sosiaalitukitaloudessa valtio ”sosialisoi” osan työntekijöiden toimeentulosta, joka muuten pitäisi maksaa palkkana.

Siirtyminen sosiaalitukitalouteen voi hyvinkin olla suomalaisen elikeinoelämän pyrkimys. Ainakin  elikeinoelämän rahoittaman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLA:n, toimitusjohtaja Aki Kangasharju esittää, ettei kaikkien ihmisten ei tarvitse tulla toimeen palkallaan, vaan valtio tulee tukea heidän toimeentuloa (Iltalehti 30.11.2022, ”Toimitusjohtajan vastaisku Marinille: Palkalla ei tarvitse tulla toimeen”). Lisäksi hän esittää, että matalat palkat voisivat olla vielä pienempiä, jonka seurauksena syntyisi lisää työpaikkoja  erityisesti matalan tuottavuuden aloille.

Kangasharjun käyttää ”matalaa tuottavuutta” leimaamaan matalapalkka-aloja. En kuitenkaan ole missään nähnyt tyypillisten matalapalkka-alojen (esim. siivoustyö, lastenhoitotyö)  tuottavuuden arviointia ja vertailua paremmin palkattujen alojen (esim. juristin työ) tuottavuuteen. Tosiasiassa matalia palkkoja selittää enemmän työn vaatima koulutus, työn tarjonta ja alan sukupuolittuneisuus kuin fiktiivinen työn tuottavuus.

Orpon hallituksen ajamat työelämäuudistukset näyttävät vievän Suomea kasvavaan sosiaalitukitalouteen. Jossakin määrin ymmärrän sen Kokoomuksen tapauksessa, mutta perussuomalaisten varaukseton tuki sille hämmästyttää minua.  Olen nimittäin ymmärtänyt, että he ovat suhtautuneet nuivasti maahanmuuttajiin, jotka tulevat Suomeen elämään – edes osittain – sosiaaliturvien varassa.  Kun SAK:n eduskuntavaalitentissä 23.11.2022 kysyttiin kuuden suurimman puolueen puheenjohtajalta, että kuinka paljon kokopäivätyöstä pitäisi saada palkkaa, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei antanut suoraa euromäärää, mutta vastasi ”Niin paljon, että tulee toimeen ilman sosiaalitukia”.

Hallituksen kaavailemat uudistukset koskien paikallista sopimista, edistävät siirtymistä matalampiin palkkoihin erityisesti sellaisilla aloilla ja yrityksissä, joilla tai joissa työntekijöiden neuvotteluasema on heikko verrattuna työnantajiin (Yle 13.3,.2024, ”Lähteekö palkoilta alaraja? Suomeen voi syntyä kahdet työmarkkinat, sanoo tutkija”). Uudistukset heikentävät työehtosopimusten yleissitovuuden merkitystä palkkatason määräytymisessä ja sitä kautta avaavat oven pienemmille palkoille.

On jo nyt tapauksia, joissa ilmeisen kunnialliset toimeksiantajat työllistävät Suomessa lähinnä ulkomaisia yrityksiä, jotka maksavat vain muutaman euron tuntipalkkaa. Esimerkiksi HS raportoi vastikään (10.3.2024), että ulkomaisen työvoiman riisto on levinnyt rakennuksilta, ravintoloista ja kuljetusalalta Suomen metsiin, ja jopa Metsähallituksen työmaille. Äärimmäisissä tapauksissa palkkaa metsän raivauksesta ja istutuksesta on maksettu vain 4 euroa per tunti. Kun tällaista riistoa esiintyy jo nyt, mitä se tulee olemaan jatkossa, jos hallituksen uudistukset toteutuvat? Paikalliset sopimukset johtavat sopimusviidakkoon, joten niiden noudattamisen valvonta tulee olemaan hankalampaa ja työlämpää kuin yleissitovien alakohtaisten sopimusten.

Ylen A-studiossa 6.3.2024 Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen, joka oli valittu puolustamaan hallituksen työelämäuudistuksia, ei kyennyt argumentoimaan, että AY-liikkeen huoli riistopalkoista on aiheeton, ja joutui myöntämään tarpeen vähimmäispalkkalainsäädännölle työsopimusjärjestelmän ulkopuolella oleville. Työsopimusten yleissitovuuden merkityksen pienetessä, tällaiselle vähimmäisturvalle tulee olemaan entistä enemmän tarvetta.  Sellainen ei tietääkseni ole kuitenkaan hallituksen suunnitelmissa.

Koska Suomessa ei ole minimipalkkalainsäädäntöä, sosiaalitukien (peruspäiväraha, asumistuki ja toimeentulotuki) taso osaltaan määrittää alarajan, jonka alle palkkojen on vaikea mennä, koska maksettujen palkkojen tulee olla kilpailukykyisiä sosiaalitukien tarjoamaan toimeentuloon verrattuna.  Vaikka sosiaalitukien leikkaukset oletettavasti kannustavat etsimään ja ottamaan vastaan työtä, lisääntynyt työn tarjonta voi kuitenkin alentaa palkkatasoa erityisesti matalapalkka-aloilla, jolloin kannustinvaikutus heikkenee.

Yhteenvetona, hallituksen kaavailemat työelämäuuditukset näyttävät avaavan oven palkkojen pienenemiselle erityisesti matalapalkka-aloilla. Kangasharjun logiikan mukaisesti tämä kuitenkin lisää työpaikkoja kyseisillä aloilla. Koska toimeentulon kustannukset tuskin laskevat, entistä suurempi osa matalapalkka-alojen työntekijöiden toimeentulosta joudutaan kattamaan sosiaalituilla. Kaiken kaikkiaan, vaikka sosiaalitukia leikataan, sosiaalitukien kokonaiskustannukset hyvinkin kasvavat työelämäuudistusten seurauksena.  Sen pitäisi kiinnostaa valtiovarainministeriäkin.

Kaiken kaikkiaan pidän epäterveenä Kangasharjun suosittelemaa sosiaalitukitaloutta ja markkinatalouden vastaisenakin. Se käy myös kalliiksi valtiolle. Terveempää olisi, että asiallisesta työstä maksettaisiin asiallista palkka niin, että kokopäiväistä työtä tekevä ihminen tulee sillä toimeen. Aivan kuten valtiovarainministeri Purra totesi ennen vaaleja.

Niin, mikä sai Perussuomalaiset muuttamaan mielensä? Onko syynä se, että oletettavasti kasvava osa matalapalkka-alojen työvoimasta tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu