Mitä isä rakentaa, sen poika tuhoaa

UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemispäätös sai minut katsomaan, että mikä on UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen miehiään. Törmäsin hänen kirjoittamaan kirjoitukseen isänsä, teollisuusneuvos Jori Pesosen, muistoksi (HS 30.3.2020).

Muistokirjoituksen mukaan Jori Pesonen palveli 18-vuotiaana Laguksen panssaridivisioonassa Kannaksella. Nuorena diplomi-insinöörinä hän oli 1950-luun puolivälissä rakentamassa UPM Kaipolan sanomalehtipaperitehdasta. Myöhemmässä vaiheessa hän työskenteli neljätoista vuotta Kajaani oy:n teknisenä johtajana ja tehtaanjohtajana, jonka aikana Kajaaniin rakennettiin kaksi nykyaikaista paperikonetta.

Vuonna 2008 Jori Pesosen poika, Jussi Pesonen, oli lakkauttamassa mutkien kautta UPM:lle siirtynyttä Kajaanin paperitehdasta. Nyt vuonna 2020 hän on lakkauttamassa Kaipolan tehdasta. Kajaanin tehtaan sulkemisen perusteluista on osaa sanoa mitään, mutta tämän Kaipolan tehtaan tapauksessa Pesosen esittämät, ontuviksi todetut, perustelut tuntuvat edustavan ns. vaihtoehtoista totuutta. Todellinen totuus taitaa sittenkin olla, että tehtaan sulkeminen ja työntekijöiden irtisanominen on paljon helpompaa ja halvempaa Suomessa kuin vaikkapa Saksassa.

Millainen on mies, joka on ottanut tehtäväkseen tuhota sen mitä isänsä on rakentanut Suomeen?  Yksi voi olla sattumaa, kaksi viitoittaa linjaa, kolme ja useampi osoittaa jo periaatetta.

Tuntematta teollisuusneuvos Jori Pesosta kuvittelisin, että sotaveteraanina hän oli syvästi isänmaallinen mies. Presidentti J.F. Kennedyä mukaillen hän ei varmaan 18-vuotiaana kysynyt ”Mitä isänmaa voi tehdä hyväkseni, vaan mitä minä voin tehdä isänmaan hyväksi”. Mitä mahtoi kysyä toimitusjohtaja Jussi Pesonen  Kaipolan tehtaan kohtalosta päättäessään?

Kun pääministeri Sanna Marin ihmetteli, että miksi juuri nyt, keskellä pahinta toisen maailmansodan jälkeistä kriisiä, UPM päättää sulkea Kaipolan tehtaan, siitä nousi suuri poru.  Kysymykseni pääministerin kritisoijille on, etteikö nimenomaan tällaisessa tilanteessa pitäisi asettaa – aina kun siihen on mahdollisuus – isänmaan etu etusijalle eikä henkilökohtainen etu tai yrityksen etu tai osakkeenomistajien etu.

Kyllä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja UPM:n hallitus olisivat voineet asettaa kysymyksen itselleen ”mitä UPM voi tehdä Suomen hyväksi eikä vain mitä Suomi voi tehdä UPM:n hyväksi”. Olisiko se ollut liikaa vaadittu? Kysyy UPM:n pienosakas.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu