Pyhät sähkömarkkinat – Maksoi mitä maksoi

Nykyään tulee joka tuutista uutisia sähkön korkeista hinnoista ja ohjeita miten säästää sähköä. Hyvä niin, mutta kukaan ei uskalla asettaa kyseenalaiseksi nykyistä markkinamekanismia sähkön hinnoittelussa ja allokoinnissa eli miten sähköä tuotetaan ja miten sitä välitetään markkinoilla kuluttajille. Nyky-yhteiskunnassa sähkö on kuitenkin välttämättömyyshyödyke, jota ilman ei tule toimeen. Sitä on vain ostettava maksaa mitä maksaa.

Markkinamekanismia sähkömarkkinoilla pidetään pyhänä, jonka toimintaan ei muka voi eikä saa puuttua nousipa sähkön hinta kuinka korkeaksi tahansa. Kun 11.8.2022 uutisoitiin laajasti, että Suomen sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen epäilee Fortumin seisottavan Meri-Porin kivihiilivoimalaa pitääkseen sähkön hinnan korkealla, Fortum selitti että Meri-Porin voimala on nykyisin mitoitettu lyhytaikaista tehoreservikäyttöä varten ja että sitä on tarjottu Energiaviraston järjestämään tehoreservin tarjouskilpailuun. Energiaviraston asiantuntijan Henri Hämäläisen mukaan ”Markkinoihin ei puututa niin kauan kuin ne toimivat – oli hinta mikä tahansa. (…) Tehoreservi on lain mukaan tarkoitettu lähinnä huippukulutustilanteiden ratkaisemiseksi, viimeiseksi keinoksi ennen kuin joudutaan kiertäviin sähkökatkoihin. Sitä ei ole suunniteltu hintojen hillitsemiseen, eikä se lainsäädännön puitteissa olisi edes mahdollista” (https://yle.fi/uutiset/3-12573527). Eli  markkinamekanismia sähköntuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa pidetään niin pyhänä, että se asiallisesti on kirjoitettu jopa Suomen lakiin.  Ja lain mukaan oikeusvaltiossa tietysti toimitaan, maksoi mitä maksoi.

Sähkön hinta Suomessa määräytyy Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool-pörssissä, jossa sähkön tuottajat ja sähkön suuret kuluttaja- ja välittäjäyhtiöt käyvät sähkön tukkukauppaa. Fingridin esittelymateriaali ”Hyvä tietää sähkömarkkinoista” arvio, että ”Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat varsin hyvin. Markkinoiden avaamista kilpailulle on helpottanut, että perinteisesti Pohjoismaissa on ollut paljon sähkön tuottajia ja myyjiä.” (https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/julkaisut/uusi_versio_sahkomarkk.pdf).

Minun on vaikea olla yhtä positiivinen niiden toimivuudesta, koska Nord Pool-sähköpörssi tarjoaa varsin epätäydellisen kilpailuareenan sähkön tukkuhinnoitteluun, jos vertailukohtana pidetään täydellisen kilpailun teoreettista mallia. Jälkimmäisessä oletetaan, että tuote on homogeeninen, markkinoilla on paljon myyjiä ja ostajia, kukaan niistä ei kykene vaikuttamaan hintaan, uusia myyjiä ja ostajia voi vapaasti tulla markkinoille ja poistua niiltä, myyjillä on vapaa pääsy tuotannontekijöihin, ostajilla on aito vapaus olla ostamatta jos hinta tuntuu kohtuuttomalta, sekä myyjillä että ostajilla on täydellinen tieto markkinoilla, jne.

Sähkö tuotteena on homogeeninen, ja sen suhteen sopiva sen tuotanto ja jakelu on varsin sopiva markkinamekanismin ohjattavaksi. Mutta muissa suhteissa Nord Pool-sähköpörssi on kaukana täydellisen kilpailun ideaaalista.

 

      1. Nord Pool-pörssissä on vain 360 jäsentä – sähkön tuottajia, vähittäismyyjiä, ja suuria teollisia loppukuluttajia (https://www.nordpoolgroup.com). Kilpailun näkökulmasta se ei vaikuta suurelta määrältä markkinapaikalle.
      1. Lisäksi Nord Poolin jäseninä on runsaasti saman emoyhtiön (esim. Fortum) tytäryhtiöitä, joista toiset toimivat myyjinä ja toiset ostajina. Eritoten kun kyseessä on suuret sähkön tuottajat, tämän luulisi vääristävän markkinoita, koska ostajana toimivat tytäryhtiöt ymmärrettävästi ajavat emoyhtiöttensä intressejä (eli mahdollisimman korkeaa hintaa) eivätkä kotitalouksien etua sähkön loppukuluttajina (eli heille mahdollisimman matalaa hintaa).
      1. Pohjoismaissa sähkön tuotanto on myös varsin keskittynyt. Kymmenen suurinta sähkön tuottajaa tuottaa yli 60 % Pohjoismaiden sähköstä ja kolme suurinta (Vattenfall, Fortum ja Statkraft) rapiat 25% (https://www.fortum.fi/files/fortum-toimitusjohtajan-liiketoimintakatsaus-2021/download). Talousteoreettisesti kyseessä on oligopolinen markkina, jolle on ominaista kilpailun vähäisyys ja usein siitä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso.
      1. Koska sähkön tuotanto on pääomaintensiivistä ja investoinnit vievät aikaa (jopa vuosikymmeniä, kuten Olkiluoto 3), erityisesti myyjien vapaa pääsy markkinoille ei toteudu sähkömarkkinoilla. Lisäksi kaikilla sähköä myyvillä ei ole yhtäläistä pääsyä tuotannontekijöihin (esim. vesivoimaan).
      1. Sähkön hinnan vaikutus sähkön tuotanto- ja kulutusmäärään (eli kummankin hintajousto) on suhtellisen heikko. Se, ettei sähköä voida juuri varastoida, korostaa joustamattomuutta tarjonnan puolella. Kysyntäpuolella siinä määrin kuin teollisuus voi pysäyttää tuotantoprosessinsa kulutushuippujen aikana tai siirtyä yöaikaiseen tuotantoon, se voi reagoida merkittävästi sähkön korkeaan hintaan, mutta tavallisten kansalaisten mahdollisuudet pienentää kulutustaan ovat varsin rajalliset. Sähkö yksinkertaisesti on välttämättömyyshyödyke nyky-yhteiskunnassa.
      1. Markkinamekanismi korostaa sähkön hintavaihtelua. Myyjien ja ostajien epätäydellinen tieto markkinatilanteesta, siitä johtuvat epävarmuus ja riskit, valmius ottaa riskejä sekä muut psykologiset tekijät lisäävät sähkön hintavaihtelua verrattuna sähkön tuotantokustannusten vaihteluun. Liekö tällainen korostunut hintavaihtelu on kenenkään etu?
      1. Sähkömarkkinat ovat alttiit markkinamanipulaatiolle. Välttämättä ei ole helppoa erottaa satunnaisia sähköntuotannon keskeytyksiä ja normaalia säätelyä markkinamanipulaatiosta. Itseasiassa vesivoiman käyttö säätövoimana – vaikka se on yhteiskunnallisesti perusteltua – on markkinamanipulaatioita, jolla kulloinkin vaikutetaan sähkön tarjontaan ja hintaan. Lisäksi oligopolisella markkinalla, jossa on suhteellisen pieni määrä hallitsevassa asemassa olevia toimijoita, voidaan myös sanattomasti manipuloida markkinoita.

 

Koska sähkömarkkinat poikkeavat näin oleellisesti täydellisen kilpailun oletuksista, ei voida myöskään olettaa, että markkinamekanismi sovittaisi – kuten täydellinen kilpailu teoreettisesti tekee –  edes pitkällä aikavälillä kysynnän ja tarjonnan yhteen niin, että sähkön tuotanto on tehokasta  ja kenenkään saamaa hyötyä (arvioituna rahassa) tuotetusta sähköstä  ei voida lisätä laskematta jonkun toisen saama hyötyä sähköstä.

Niinpä, sähkön hinta Nord Pool-pörssissä voi nousta korkeammaksi kuin tehokkaan markkinamekanismin oletus, että hinta vastaa tuotannon rajakustannusta. Korkeita hintoja yleisesti puolustellaan juuri tällä rajakustannuksella eli eli sähkön kysynnän tyydyttämiseksi tarvittavan kalleimman tuotantomuodon kustannuksella. Kuitenkin esimerkiksi keskiviikkona 17.8.2022 Nord Pool-markkinoilla sähkön tukkuhinta Baltiassa nousi tasolle 4000 €/MWh (= 4 €/KWh) ja kenties olisi noussut korkeammaksi, jos Nord Poolin laskenta-algoritmi olisi sallinut sen (https://latvia.postsen.com/news/51901/Lithuania-criticizes-the-Nord-Pool-algorithm-it-creates-record-high-electricity-prices-on-the-exchange.html). Todennäköisesti kallein tuotantomuoto silloinkin oli maakaasu, jonka hinta elokuussa näyttää olleen alle 350 €/MWh (https://www.euronews.com/my-europe/2022/08/25/europes-gas-prices-have-broken-a-new-record-how-high-can-they-go).

Koska markkinamekanismissa kaikki mitataan rahassa, se ei kykene tunnistamaan eroja sähkön käytön tarpeellisuudessa, mikä on välttämätöntä ja mikä vähemmän tarpeellista. On selvää, että sähkö on talviaikaan tärkeämpi elämiselle pimeässä ja kylmässä pohjolassa kuin jossakin eteläisemmässä maassa. Tässä suhteessa Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa eivät muodosta homogeenisiä markkinoita. Esim. jos jossakin päin Eurooppaa on varaa ostaa sähköä golf-nurmikon lämmittämiseen talven aikana, se markkinamekanismin mukaan on vähintään yhtä tärkeää kuin asuinrakennusten lämmittäminen 40-asteen pakkasessa Suomen Lapissa.

Niinpä, ei ole syytä suhtautua niin kunnioittavan kritiikittömästi Pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin kuin kuin Suomessa näytetään tehtävän. Vaikka Nord Pool-pörssissä onnistutaan määrittämään järkevän suuntaisia tukkuhintoja sähkölle – eli kysynnän kasvaessa suhteessa tuotantoon hinta nousee ja kysynnän laskiessa suhteessa tarjontaan hinta laskee – ei ole mitään takeita että se on “fair” hinta. Se on hinta, jonka Nord Poolin käyttämä algoritmi laskee. Tätä algoritmia kohtaan on esitetty kritiikkiä (https://latvia.postsen.com/news/51901/Lithuania-criticizes-the-Nord-Pool-algorithm-it-creates-record-high-electricity-prices-on-the-exchange.html).

Ilmeisesti ei kuitenkaan ole realistista odottaa, että Suomessa luovuttaisiin markkinamekanismista sähkön tuotannon ja kulutuksen säätelyssä, mutta kyllä sen kohtuuttomuuksia voitaisiin pienentää. Yksi mahdollisuus olisi asettaa sähkölle hintakatto, joka vastaa sen hetkisen kalleimman energialähteen (esim. maakaasu) hintaa vastaavaksi (ml. päästöoikeuksien kustannukset ja kohtuullinen voitto). Nykyhinnoin hintakatto esim. maakaasulla tuotetun sähkön tapauksessa voisi olla kertaluokkaa matalampi kuin nykyinen hintakatto (4000 €/MWh). Jos sen johdosta kulutusta ja tuotantoa ei saada hintakaton puitteissa tasapainoon, voidaan turvautua poikkeustoimenpiteisiin (esim. laajennetun tehoreservin käyttöön).

Muistaakseni EU:ssa keskusteltiin hintakatosta sähkölle, mutta komission esitys (7.9.2022) ei näytä sisältävän sellaista (https://yle.fi/uutiset/3-12613157). Ymmärrän kyllä, että sähkön tuottajat (Suomessa Energiateollisuus ry) vastustavat hintakattoa henkeen ja vereen, koska se söisi niiden voittoja. Mutta niiden yksisilmäinen voiton maksimointi ei välttämättä ole EU:n etu. Kenties Suomen hallituskin vastustaa hintakattoa, koska valtioenemmistöisen Fortumin nykyhinnoilla saamat ansiottomat (windfall) voitot vesi-, ydin- ja tuulivoimalla tuottamastaan sähköstä on “markkinavetoinen” tapa panna suomalaiset maksamaan Fortumin miljarditappiot Uniper- ja Venäjä-seikkailuistaan.

Lopuksi, jos Pohjoismaiset sähkömarkkinat olisivat vain pohjoismaiset, se ei olisi niin suuri ongelma. Mutta suuri ongelma on, että ne ovat  laajentuneet Pohjoismaiden ulkopuolelle Keski-Eurooppaan. Saamme nyt maksaa karvaasti siitä Fortumin tappioiden lisäksi.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu