Rokotusten painopiste on jo ollut erityisesti koronan riivaamilla alueilla

Koronarokotteiden saatavuusongelmista, toimitusmäärien ennakoimattomuudesta sekä eri rokotteiden käyttörajoituksista johtuen rokotusten jakelu ja toteuttaminen eri puolilla Suomea on varmaan ollut haastava harjoitus. Nyt kun ikäihmisten (70 vuotta ja vanhemmat) rokotukset ovat edenneet – urheiluilmausta käyttäen – takasuoran lopulle, pulmaksi on noussut rokotusten painotukset jatkossa. On esitetty, että olisi perusteltua kohdistaa rokotukset erityisesti sellaisille alueille, joissa koronavirus jatkuvasti jyllää pahiten.

Iltalehti julkaisi eilen (18.3.2021) tilaston, joka osoittaa, että rokotuksia on tosiasissa jo nyt suunnattu pahimmille tartunta-alueille. Ikäryhmässä 80 vuotta ja vanhemmat ei ole suuria eroja.

Kriittistä on, että miten 70-79 vuotiaiden rokotukset ovat edenneet. Tilasto osoittaa, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa) on rokotettu ikäryhmissä 70-74 ja 75-79 suhteellisesti 2-3 kertaisesti verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin (muutamin poikkeuksin): 75-79-vuotiaista on rokotettu Helsingissä 67,4 %, Espoossa 76,7 %, ja Vantaalla 59,8 %, ja 70-74 vuotiaista Helsingissä 17,4 %, Espoossa 26,9 % ja Vantaalla 17,3 %.  Turussa 75-79-vuotiaista on rokotettu 59,8 %, Tampereella 49,2 % ja Oulussa 38,8 %, mutta 70-74-vuotiaista vain 8,9%, 10,9 % ja 8,9 %.

Joensuu ja Kajaani edustavat Suomen koronaköyhimpiä maakuntia. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa rokotustahti niihin verrattuna on ollut 3-5-kertainen ikäryhmissä 70-74 ja 75-79 vuotta. Joensuussa 7,0 % ikäryhmästä 70-74 vuotta on saanut rokotteen ja Kajaanissa vain 4,8 %. Ikäryhmässä 75-79 vuotta vastaavat luvut ovat 28,0 % ja 19,8 %.

Kun tällaisiin rokotuseroihin on päädytty luonnostaan, voi vain arvailla, että millaiset erot rokotustahdissa tulevat olemaan, kun niihin tietoisesti pyritään.

Maallikon kommenttina vielä sen verran, että niillä alueilla joissa korona-pandemia on pahimmin jyllännyt menneen vuoden aikana, voisi olettaa tartunnan saaneiden suhteellisen määrän olevan myös korkeimmat. Todennäköisesti mitä nuoremmista ikäluokista on kysymys, sitä suurempi osa heistä on sairastanut koronan menemättä testiin. Olettaen, että tartunnat ovat synnyttäneet vasta-aineita, he ovat luonnollisella tavalla saaneet ”rokotteen”. Onko tätä mitenkään mahdollista ottaa huomioon tätä syntynyttä ”rokotususojaa” jatkorokotusohjelmaa suunniteltaessa?

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu