Ruotsalaista maustetta koronaviruksen kuolleisuusennusteisiin

Kirjoitin 18.3.2020 US-puheenvuoron ”Italialaista maustetta koronaviruksen kuolleisuusennusteisiin”. Arvioin siinä Italian kokemusten perusteella, THL:n pari päivää aikaisemmin julkistamaa kolmea skenaarioita CORVID-19 epidemian leviämisestä Suomessa ja niiden merkitsemää kuolleisuutta. THL:n vakavimmankin skenaarion (60 % väestöstä saa tartunnan) ennustama kuolleiden määrä 3240 näytti minusta aika optimiselta. Arvioin silloin, että se edellyttäisi, että tartuntojen määrä saataisiin ikäihmisten (≥ 70 vuotta) tapauksessa rajattua noin 3,3 prosenttiin eikä muiden joukossa saisi juuri olla kuolleisuutta.

On kulunut kaksi kuukautta ko. puheenvuorostani. Nyt luulisi olevan paljon enemmän tietoa COVID-19-epidemista. Etsiessäni sellaista löysin Wikipediasta Ruotsin kuolleisuusprosentit (suhteessa varmennetusti tartunnan saaneisiin) ikäryhmittäin. Vaikka en pystynyt jäljittämään näiden lukujen alkuperää, käytän niitä toivoen, että ne ovat luotettavia.

Koska Ruotsin väestö, elintaso, sairaanhoidon taso, tilastointi jne. ovat pitkälti vertailukelpoisia Suomen vastaavien kanssa, Ruotsi tarjoaa potentiaalisesti käyttökelpoista tietoa COVID-19-epidemian etenemisestä Suomessa. Johtuen osittain epidemian aikaisemmasta puhkeamisesta Ruotsissa, mutta ennen kaikkea eri strategiasta ohjata epidemiaa, COVID-19 on edennyt Ruotsissa paljon pidemmälle kuin meillä. Koska tapauksia on enemmän (esim. kuolleita 23.4.2020 mennessä noin 2000), tilastolukujen voi olettaa myös vakiintuneen.

Lähtien liikkeelle Ruotsin koronakuolleisuudesta per todennetut tartunnat eri ikäryhmissä estimoin epidemian sairastavuutta tai tartunta-astetta eri ikäryhmissä Suomessa ja sitä, että kuinka paljon yhden prosentin muutos kyseisessä tartunta-asteessa vaikuttaa kuolleisuuteen.  Laskelmieni perusteella SARS-CoV-2 on levinnyt 0,4 prosenttiin ikäihmisissä (≥ 70 vuotta) ja 1,4 prosenttiin muussa aikuisväestössä. Koko väestön tasolla tartunta-aste olisi 1.2 %. Yhden prosentin muutos kyseisessä tartunta-asteessa vaikuttaa hyvin eri tavoin eri ikäryhmissä.  Ikäihmisten (≥ 70 vuotta) se on 14-kertainen tapauksessa verrattuna nuorempiin ikäryhmiin (20-69 vuotta).

Yhden prosentin lisäys tartunta-asteessa ikäluokissa 20-69 lisäisi sairastavuutta ikäluokissa ≥ 70 vuotta 0,4 prosentilla. Se merkitsisi noin 180 ikäihmisten kuolemaa noin 30 kuoleman lisäksi ikälukossa 20-69 vuotta. Niinpä Suomen näyttää olevan vaikeaa pyrkiä merkittävään laumaimmuniteettiin. Ainoa järkevä tie näyttäisi olevan koettaa tukahduttaa epidemian nyt ja aina: kaikki sen tulevat aallot.

Koska en onnistunut siirtämään esitykseeni sisältyviä taulukkoja tähän US-puheenvuorotekstiini, laitoin analyysini ResearchGate-palveluun ainakin tilapäisesti (https://www.researchgate.net/publication/341380702_COVID-19-epidemia-14052020), jos jotakuta kiinnostaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu