Työperäisen maahanmuuton tulorajan korotus vai kiristykset oleskelulupien ja kansalaisuuden saamiseen sekä karkotuksiin

Katsoin 24.5.2023 A-studion, jossa käsiteltiin työperäiselle maahanmuutolle asetettuja tulorajoja. Keskustelussa oli vieraina mukana EK:n työelämän asioista vastaava johtaja Ilkka Oksala ja STKK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander.

Minulle oli suuri yllätys, että nykyinen työperäiselle maahanmuutolla asetettu tuloraja on vain 1331 euroa. Sillähän ei kukaan tule toimeen ainakaan suuremmissa kaupungeissa. HS:n (17.5.2023) uutisen ”Ministeriön ehdotus: työn perässä maahan muuttavien pitää ansaita vähintään 1500 euroa kuussa’” mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa  tulorajan nostamista 1500 euroon. Se ei paljon auta tähän toimeentulo-ongelmaan.

Se, etteivät A-studion vieraat nähneet minkäänlaista tarvetta tai järkeä pyrkiä valikoivaan työperäiseen maahanmuuttoon oli vielä ihmeellisempää. Kaikki kelpaavat, kunhan tulevat työperäisinä. EK:n edustaja jopa vastusti tulorajan korottamista 1331 eurosta eikä nähnyt mitään ongelmaa, että Suomeen tulee työperäisiä maahanmuuttajia, jotka elävät enemmän tai vähemmän sosiaalitukien varassa erityisesti kalliiden asumiskustannusten kaupungeissa. Valtion maksamat sosiaalituet ovat myös kustannus. Mikseivät maahanmuuttajista ensisijaisesti hyötyvät työnantajat maksa niitä eli sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen? Hänelle ei tullut myöskään mieleen, että markkinataloudessa työvoimapulan pitäisi johtaa palkkojen nousuun. Luulisi, että EK:n edustajalle se olisi enemmän normaalia kuin sosiaalituilla eläminen. Mutta ei! Ilmeisesti EK ja elinkeinoelämä haluavat Suomeen halpatyövoimaa pitääkseen palkkatason mahdollisimman matalalla. Ne eivät ole mukisematta valmiit maksamaan  palkkaa edes Karl Marxin ennustaman minimitason (toimeentulo)  mukaan, vaan siihenkin tarvitaan valtion apua.

STKK:n edustaja kierteli ja kaarteli vastauksissaan kieltäytyen vastaamasta suoraan toimittajan kysymyksiin. Hän vain korosti sinänsä tärkeää, mutta itsestäänselvää, asiaa eli työehtosopimusten noudattamista myös maahanmuuttajien tapauksessa. Hänestä jäi vaikutelma, että hän pelkäsi koko ajan vastaavansa jotakin sellaista, joka tulkittaisiin tukevan perussuomalaisten kantaa. Hän ei edes innostunut toimittajan kysymyksestä, että auttaisiko parempi palkka houkuttelemaan työntekijöitä hoitoalalle, vaikka oli varsin tietoinen suomalaisten hoitoalan henkilöiden työskentelystä Ruotsissa ja Norjassa. Parempi palkka on varmaan merkittävä syy tälle hoitotyövoiman vuodolle naapurimaihimme.

Perussuomalaisten esittämään 2500 euron tulorajaan liittyen, HS:n uutisoi (25.5.2023), että  ”VM: Näkemys hyödyllisen maahanmuuton tulorajasta perustuu ’valitettavaan väärinkäsitykseen’”. Samassa uutisessa finanssineuvos Jukka Mattilan arvioi, että Työ- ja elinkeinoministeriön laskelma 1500 euron rajasta on turhan yksioikoinen. Hän esittää, että tarkastelun pitäisi myös kohdistua pitkään aikaväliin: ”jäävätkö töihin tulleet ylipäätään Suomeen, nouseeko heidän palkkansa vuosien mittaan tai jäävätkö he työttömiksi sosiaalietuuksien varaan?” Aiheesta onkuulema tekeillä tutkimusta, mutta se on vielä alkutekijöissään.

Aloitetun tutkimuksen tuloksista riippumatta tällainen  pidemmän aikavälin tarkastelu tuntuu järkevältä yksittäisten työperäisten maahanmuuttajien tapauksessakin, edellyttäen että Suomi voi reagoida kahteen jälkimmäiseen mahdollisuuteen sekä karkottaa mahdollisimman jouheasti vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat. Jos oleskeluluvan saanut käy töissä ja alkaa elättää itsenä ja mahdollisen perheensä, hänen oleskelulupaa voidaan jatkaa ja kansalaisuuskin jossakin vaiheessa myöntää, jos muut edellytykset toteutuvat. Jos hän jää työttömäksi ja alkaa elää sosiaaliturvan varassa, oleskeluluvan jatkamiselle ei ole edellytyksiä ainakaan työn perusteella. Työssäkäyvien, mutta osittain sosiaalitukien (lähinnä asumistuen) varassa elävien, vastuullinen kohtelu vaatisi asumistuen maksamisen siirtämistä takaisin kunnille, koska kunnathan  työnantajien jälkeen heistä eniten hyötyvät. Jos työpaikkakunta (esim. Helsinki) katsoo sosiaalitukea tarvitsevan maahanmuuttajan (esim. siivooja) työpanoksen niin tärkeäksi, että on valmis maksamaan tarvittavan asumistuen, hänelle voidaan myöntää jatko-oleskelulupa. Jos ei, sitten ei.

Tämä joustavuus hyvinkin edellyttää, että  tarkistetaan lainsäädäntöä ja käytäntöä koskien oleskelulupia, kansalaisuuden myöntämistä sekä karkottamista. Tosin Ilta-Sanomien uutisen (22.5.2022) mukaan oikeusministeriö ei innostu perussuomalaisten esityksestä päästä eroon vakaviin rikoksiin syyllistyneistä ulkomaalaisista. Todella outoa, jos edes oikeusministeriö ei halua heistä eroon.

IS:n uutisen mukaan oikeusministeriön ja sisäministeriön vastaus lähinnä keskittyy Suomessa tuomittujen siirtoon kotimaihinsa kärsimään rangaistuksiaan. Se on täysin sivuseikka. Pääkysymys on, että voidaanko vakavista rikoksista tuomitut karkottaa kotimaihinsa viimeistään rangaistuksen kärsittyään. Oikeusministeriö viittaa sen mahdollisuuden yhteydessä joukkoon kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajaavat karkottamista ja Suomen perustuslakiin. Sen mukaan ”ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”. Pakolaisten karkottamisen yhteydessä oikeusministeriö vielä muistuttaa, ettäpakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. Koska Suomelle on ollut vaikeuksia joidenkin maiden kanssa näissä palautuksissa, kyllä EU:n pitäisi ottaa vastuu niistä koko arvovallallaan. Onhan se nurinkurista, että EU mielellään ajaa taakanjakoa pakolaisten sijoittamisessa, mutta ei ota mitään vastuuta heidän palauttamisesta ja karkottamisesta.

Onneksi Suomen eduskunta säätää lait hallituksen esityksestä eikä oikeusministeriö. Kun Petter Orpon hallitusneuvotteluissa kiista maahanmuuttajine tulorajoista on vielä varsin levällään (1500 € – 2500 €), miksei perussuomalaiset voi joustaa tulorajoissa ja  RKP suostua merkittäviin kiristyksiin oleskelulupien ja kansalaisuuden saamisessa sekä karkotusasioissa?