”Välttämättömyys” – yksioikoistamista, hämäystä ja vastuunpakoilua?

Marinin hallitus päätti 29.4.2020 ”avata” koulut eli palata varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa lähiopetukseen 14.5.2020 alkaen erityisjärjestelyin, koska  lähiopetuksen korvaaminen epäopetuksella nykyisessä laajuudessa ei  enää ole välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi. Käytän sitaatteja, koska todellisuudessa eihän kouluja ole koskaan suljettu.

Samaa välttämättömyyden logiikkaa käytettiin myös Uudenmaan eristämis- ja sen purkamispäätösten yhteydessä vedoten aina perustuslakiin, jossa näyttää olevan lukuisia  ”välttämättömyys”-ehtoja.

Tästä ”välttämättömyydestä” näyttää tulleen hallitukselle viisatenkivi, johon voidaan vedota ikään kuin ei voitaisi toimia toisin – ”oli pakko”.

Mutta mitä on tämä välttämättömyys?

Logiikassa välttämätön ehto C tapahtumalle E tarkoittaa, ettei tapahtuma E voi tapahtua ilman, että C. Minulle jäi epäselväksi Uudenmaan eristämisen yhteydessä, että mikä oli se tapahtuma, jolle eristäminen oli välttämätön ehto? Oliko Uudenmaan eristäminen välttämätön ehto epidemian (hallitsemattoman) leviämisen estämiselle  muualla Suomessa tai kenties tartuntamäärän kasvun hidastamiselle niin, ettei se ylitä hoitokapasiteettia?

Kumpi tahansa, oliko se todella välttämätön ehto? Jos hallitus eristämisen sijasta olisi kehottanut uusmaalaisia välttämään matkustamista muualle Suomeen, kenties he  olisivat tunnollisesti noudattaneet kehotusta niin, että lopputulos olisi ollut sama. Jos niin, Uudenmaan sulkeminen tehdyllä tavalla ei ollut välttämätöntä.

Mutta hallituksella oli siitä huolimatta hyvinkin hyvä syy uskoa, pelätä tai olla huolestunut, että Uudenmaan eristäminen tai eristämättä jättäminen vaikuttaa merkittävästi riskiin tai uhkaan, että tartuntojen määrä ylittää hoitokapasiteetin. Kysymys siis olisi   todennäköisyyksiin (P) perustuvista uskomuksista: Esim. todennäköisyys P(tartuntamäärärät Suomessa ylittävät hoitokapasiteetin, kun Uusimaa eristetään tilanteessa S1) << P(tartuntamäärät Suomessa ylittävät hoitokapasiteetin, kun Uuttamaata ei eristetä tilanteessa S1). Kaksoismerkintä << tarkoittaa, että merkittävästi pienempi.

Aivan sama tilanne oli Uudenmaan eristyksen sulkemisen kanssa. Eristyksen sulkemista perusteltiin, ettei se ole enää välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi tai hoitokapasiteettin riittävyydelle. Kun hallitus ei ollut täysin luottanut uusmaalaisiin eristystä asetettaessa, tuskinpa se sitä purettaessakaan saattoi olla täysin varma, etteivät he lähde eristyksen loputtua oikein joukolla ”landelle” mahdollisesti tartuttaen paikallisia.  Uskottiin vain, että P(tartuntamäärät muualla Suomessa ylittävät hoitokapasiteetin, kun Uudenmaan eristystä jatketaan  tilanteessa S2) ei<<  P(tartuntamäärät muualla Suomessa, kun Uudenmaan eristystä ei jatketa  tilanteessa S2). Lisäperuste tälle uskomukselle oli, että tilanteessa S2 Pääsiäinen oli ohitettu ja hoitokapasiteettia oli onnistuttu kasvattamaan eristyksen aikana.

Koulujen ”sulkeminen” (siirtyminen etäopetukseen) ja ”avaaminen” (paluu lähiopetukseen) tarjoavat mielenkiintoisen esimerkin ”välttämättömyydestä”. Niitä ”suljettaessa” uskottiin, että koulut ovat oikeita virushautomoita kuten aikaisempien virusepidemioiden tapauksessa. Nyt kuitenkin uskotaan, ettei se pidä paikkaansa. Eli alunalkujaankaan koulujen sulkeminen ei nykytiedon valossa ollut välttämätöntä, mutta sulkemispäätöksen aikaisen tiedon valossa oli perusteltu syy uskoa, että koulut, jos toimivat normaalisti, lisäävät tartuntoja merkittävästi. Mutta ei varmaan silloinkaan ollut syytä uskoa, että koulujen luopuminen lähiopetuksesta on absoluutisen välttämätön ehto sille, ettei epidemia leviä hallitsemattomasti niin ettei hoitokapasiteetti riitä.

Eli näissä tapauksissa ”välttämättömyys” näyttää palautuvan huoliin, pelkoihin, riskeihin, uhkiin, että jotakin tapahtuu, jos  jotakin ei tehdä. Ne puolestaan palautuvat uskomuksiin, todennäköisyyksiin ja niiden taustalla olevaan enemmän tai vähemmän epävarmaan tietoon ilmiöstä.

Hallituksen kuvaillut päätökset eivät siten perustuneet mihinkään absoluuttiseen ”välttämättömyyteen”, vaan ne olivat enemmän tai vähemmän välttämättömiä. Suomessa perustuslakivaliokunta arvioi niiden välttämättömyyden riittävyyttä, kun on kyseessä perustuslailliset ”välttämättömyys”-ehdot.

Hallituksen alttius vedota ”välttämättömyyksiin” on vaarallista useassa mielessä. Ensinnäkin, jos päätöksenteko todella perustuu ”välttämättömyyksien” sanelemiin pakkovalintoihin, onko se enää  päätöksentekoa? Toiseksi, ”välttämättömyys” oikeuttaa yksioikoisen päätöksenteon, jossa ei oteta huomioon eri näkökulmia ja intressejä. Esimerkiksi, kenties koulujen ”avaamisen” yhteydessä opettajien ja OAJ:n, monien oppilaiden ja vanhempien mielipiteet ja huolet sivuutettiin kevyesti. Kysymys oli pakoksi muotoilusta sanelusta. Kolmanneksi, perustuslain ja muun lainsäädännön asettamat ”välttämättömyydet” voivat estää järkevän päätöksenteon. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta olisi Uudenmaan eristämistä koskevassa lausunnossaan voinut vallan hyvin tulkita, ettei se ole  perustuslainmukainen.

Neljänneksi, vaikka päätöksenteko ei todellisuudessa perustuisikaan ”välttämättömyyksien” sanelemiin pakkovalintoihin, päätösten esittäminen sellaisina kansalaisille heikentää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.  Kansalaiset eivät silloin  saa käsitystä päätökseen vaikuttaneista asioista, miten ne on huomioitu ja punnittu. Vielä tärkeämmin, kyseinen esittäminen voi olla yritys väistää myöhempää poliittisista vastuuta päätöksestä ja sen seuraamuksista viestin ollessa ”hallituksen oli pakko tehdä niin kuin teki ja mikä tahansa muu hallitus olisi toiminut aivan samoin”.  Petteri Orpon selitys olla sulkematta Ruotsin vastainen raja vuonna 2015 vastaavalla tavalla kuin on tehty nyt vuonna 2020, on hyvä esimerkki tällaisesta. Orpon mukaan oli pakko olla sulkematta. Tosin monet muut Schengen-alueen maat sulkivat keskinäisiä rajojaan samoihin aikoihin.

Summa summarum, onko hallituksen välttämätöntä jatkuvasti vedota ”välttämättömyyteen”? Se on varsin ongelmallinen käsite poliittisessa kielenkäytössä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu